A-
A+
Vuoden 2009 kuntaliitoksilla ei ole ollut vaikutusta kuntien kokonaismenoihin. Sen sijaan palveluihin vaikutus on ollut merkittävä. Liitoskunnissa palveluverkko heikkeni palvelujen siirtyessä kaupunkeihin.
Valtion Taloudellisen Tutkimuskeskuksen eilen julkaisema raportti kertoo koruttomasti sen, mikä täällä jo tiedetään. VATT:n tutkimus osoittaa, etteivät liitokset tuoneet säästöjä.
Tutkimuksessa todettiin erityisesti sosiaali- ja terveydenhuoltoalojen työpaikkojen siirtyneen pienistä liitoskunnista suuriin, keskuskaupunkeihin. Sama kehitys tapahtui kunnan hallinnon työpaikoissa, jotka myös siirtyivät keskuskaupunkiin. Tutkijat toteavat, ettei päivittäin käytettävien palveluiden, kuten koulujen sijaintiin liitoksilla ollut vaikutusta.
Käytäntö osoittaa kylläkin aivan toista. Esimerkiksi Ylistarosta on Seinäjoki-liitoksen jälkeen lakkautettu viimeisimpänä Isonkylän ja Kitinojan koulut.
Katkerimpana palvelun menetyksenä Ylistarossa pidetään edelleen lääkärien vastaanottotoiminnan lopettamista. Kaiken lisäksi 2500 asukkaan allekirjoittama adressi pimitettiin virkamiehen pöytälaatikkoon ilman hallinnon laajaa käsittelyä.
”Hajautettu kuntarakenne tulee kalliiksi”, totesi Seinäjoen kaupungin taloudenpidosta vastaava kamreeri viime viikolla, kun vastasi kysymykseen, miksi Seinäjoen talousarviossa ei ole uusia investointeja Ylistaroon.
Vähänkyrön kohtalo on nyt sama Vaasan enklaavina. Kun yhdistymiskausi on takana ja myötäjäiset eli Hiirikosken Energian hinta-arvion mukaiset varat on syöty, ei investointeja enää näy.
Isossakyrössä ja Laihialla seurataan tarkasti naapurikuntien tilannetta. Itsellisyyttä puolustaville kunnanisille tuore tutkimus antaa vahvan pohjan jatkaa nykymallilla. Liitospaineet tuntuvat olevan enemmän alueen ulkopuolella, maakuntamedioissa.
luetuimmat
uusimmat
Mielipide
Kuvagalleria
A-
A+
Vuoden 2009 kuntaliitoksilla ei ole ollut vaikutusta kuntien kokonaismenoihin. Sen sijaan palveluihin vaikutus on ollut merkittävä. Liitoskunnissa palveluverkko heikkeni palvelujen siirtyessä kaupunkeihin.
Valtion Taloudellisen Tutkimuskeskuksen eilen julkaisema raportti kertoo koruttomasti sen, mikä täällä jo tiedetään. VATT:n tutkimus osoittaa, etteivät liitokset tuoneet säästöjä.
Tutkimuksessa todettiin erityisesti sosiaali- ja terveydenhuoltoalojen työpaikkojen siirtyneen pienistä liitoskunnista suuriin, keskuskaupunkeihin. Sama kehitys tapahtui kunnan hallinnon työpaikoissa, jotka myös siirtyivät keskuskaupunkiin. Tutkijat toteavat, ettei päivittäin käytettävien palveluiden, kuten koulujen sijaintiin liitoksilla ollut vaikutusta.
Käytäntö osoittaa kylläkin aivan toista. Esimerkiksi Ylistarosta on Seinäjoki-liitoksen jälkeen lakkautettu viimeisimpänä Isonkylän ja Kitinojan koulut.
Katkerimpana palvelun menetyksenä Ylistarossa pidetään edelleen lääkärien vastaanottotoiminnan lopettamista. Kaiken lisäksi 2500 asukkaan allekirjoittama adressi pimitettiin virkamiehen pöytälaatikkoon ilman hallinnon laajaa käsittelyä.
”Hajautettu kuntarakenne tulee kalliiksi”, totesi Seinäjoen kaupungin taloudenpidosta vastaava kamreeri viime viikolla, kun vastasi kysymykseen, miksi Seinäjoen talousarviossa ei ole uusia investointeja Ylistaroon.
Vähänkyrön kohtalo on nyt sama Vaasan enklaavina. Kun yhdistymiskausi on takana ja myötäjäiset eli Hiirikosken Energian hinta-arvion mukaiset varat on syöty, ei investointeja enää näy.
Isossakyrössä ja Laihialla seurataan tarkasti naapurikuntien tilannetta. Itsellisyyttä puolustaville kunnanisille tuore tutkimus antaa vahvan pohjan jatkaa nykymallilla. Liitospaineet tuntuvat olevan enemmän alueen ulkopuolella, maakuntamedioissa.
luetuimmat
uusimmat
Mielipide
A-
A+
Vuoden 2009 kuntaliitoksilla ei ole ollut vaikutusta kuntien kokonaismenoihin. Sen sijaan palveluihin vaikutus on ollut merkittävä. Liitoskunnissa palveluverkko heikkeni palvelujen siirtyessä kaupunkeihin.
Valtion Taloudellisen Tutkimuskeskuksen eilen julkaisema raportti kertoo koruttomasti sen, mikä täällä jo tiedetään. VATT:n tutkimus osoittaa, etteivät liitokset tuoneet säästöjä.
Tutkimuksessa todettiin erityisesti sosiaali- ja terveydenhuoltoalojen työpaikkojen siirtyneen pienistä liitoskunnista suuriin, keskuskaupunkeihin. Sama kehitys tapahtui kunnan hallinnon työpaikoissa, jotka myös siirtyivät keskuskaupunkiin. Tutkijat toteavat, ettei päivittäin käytettävien palveluiden, kuten koulujen sijaintiin liitoksilla ollut vaikutusta.
Käytäntö osoittaa kylläkin aivan toista. Esimerkiksi Ylistarosta on Seinäjoki-liitoksen jälkeen lakkautettu viimeisimpänä Isonkylän ja Kitinojan koulut.
Katkerimpana palvelun menetyksenä Ylistarossa pidetään edelleen lääkärien vastaanottotoiminnan lopettamista. Kaiken lisäksi 2500 asukkaan allekirjoittama adressi pimitettiin virkamiehen pöytälaatikkoon ilman hallinnon laajaa käsittelyä.
”Hajautettu kuntarakenne tulee kalliiksi”, totesi Seinäjoen kaupungin taloudenpidosta vastaava kamreeri viime viikolla, kun vastasi kysymykseen, miksi Seinäjoen talousarviossa ei ole uusia investointeja Ylistaroon.
Vähänkyrön kohtalo on nyt sama Vaasan enklaavina. Kun yhdistymiskausi on takana ja myötäjäiset eli Hiirikosken Energian hinta-arvion mukaiset varat on syöty, ei investointeja enää näy.
Isossakyrössä ja Laihialla seurataan tarkasti naapurikuntien tilannetta. Itsellisyyttä puolustaville kunnanisille tuore tutkimus antaa vahvan pohjan jatkaa nykymallilla. Liitospaineet tuntuvat olevan enemmän alueen ulkopuolella, maakuntamedioissa.
luetuimmat
uusimmat
Mielipide
Kuvagalleria