A-
A+
Talvisodassa Karjalan kannaksen tulimyrskyssä menehtynyt Eino Matias Vatilo laskettiin Isonkyrön sankarihautaan.
TEIJO MÄKI
ISOKYRÖ Sankarivainaja Eino Matias Vatilo siunattiin Isonkyrön sankarihaudan lepoon perjantaina. Siunaus ja hautaus toimitettiin sotilaallisin menoin. Ennen hautaan laskemista vainajan kunniaksi ammuttiin kolme kunnialaukausta.
Kaartilainen Vatilo kaatui Karjalan kannaksen Leipäsuolla talvisodan alkuhetkillä 12.12.1939. Taistelukentille kadonneiden hautojen kaivauksissa vainajia on viime vuosina löydetty yhä enemmän. Löytämisen ja tunnistamisen jälkeen sankarivainajia on palautettu isänmaan huomaan. Eino Matias Vatilo tunnistettiin DNA-testin perusteella.
Siunauksen toimitti kirkkoherra Artturi Kivineva. Siunauspuheessaan hän korosti tilaisuuden merkitystä. Hän kysyikin, että voisiko olla juhlallisempaa hetkeä, kuin saattaa itsenäisen Suomen meille jälkipolville omalla hengellään taistellut sankarivainaja oman kotiseurakunnan multiin.
Omaisten lisäksi sankarivainajan viimeistä matkaa oli kunnioittamassa suuri joukko saattoväkeä.
Eino Matias Vatilo oli syntynyt Isossakyrössä 30.7.1917.
TEIJO MÄKI
luetuimmat
uusimmat
Mielipide
Kuvagalleria
A-
A+
Talvisodassa Karjalan kannaksen tulimyrskyssä menehtynyt Eino Matias Vatilo laskettiin Isonkyrön sankarihautaan.
TEIJO MÄKI
ISOKYRÖ Sankarivainaja Eino Matias Vatilo siunattiin Isonkyrön sankarihaudan lepoon perjantaina. Siunaus ja hautaus toimitettiin sotilaallisin menoin. Ennen hautaan laskemista vainajan kunniaksi ammuttiin kolme kunnialaukausta.
Kaartilainen Vatilo kaatui Karjalan kannaksen Leipäsuolla talvisodan alkuhetkillä 12.12.1939. Taistelukentille kadonneiden hautojen kaivauksissa vainajia on viime vuosina löydetty yhä enemmän. Löytämisen ja tunnistamisen jälkeen sankarivainajia on palautettu isänmaan huomaan. Eino Matias Vatilo tunnistettiin DNA-testin perusteella.
Siunauksen toimitti kirkkoherra Artturi Kivineva. Siunauspuheessaan hän korosti tilaisuuden merkitystä. Hän kysyikin, että voisiko olla juhlallisempaa hetkeä, kuin saattaa itsenäisen Suomen meille jälkipolville omalla hengellään taistellut sankarivainaja oman kotiseurakunnan multiin.
Omaisten lisäksi sankarivainajan viimeistä matkaa oli kunnioittamassa suuri joukko saattoväkeä.
Eino Matias Vatilo oli syntynyt Isossakyrössä 30.7.1917.
TEIJO MÄKI
luetuimmat
uusimmat
Mielipide
A-
A+
Talvisodassa Karjalan kannaksen tulimyrskyssä menehtynyt Eino Matias Vatilo laskettiin Isonkyrön sankarihautaan.
TEIJO MÄKI
ISOKYRÖ Sankarivainaja Eino Matias Vatilo siunattiin Isonkyrön sankarihaudan lepoon perjantaina. Siunaus ja hautaus toimitettiin sotilaallisin menoin. Ennen hautaan laskemista vainajan kunniaksi ammuttiin kolme kunnialaukausta.
Kaartilainen Vatilo kaatui Karjalan kannaksen Leipäsuolla talvisodan alkuhetkillä 12.12.1939. Taistelukentille kadonneiden hautojen kaivauksissa vainajia on viime vuosina löydetty yhä enemmän. Löytämisen ja tunnistamisen jälkeen sankarivainajia on palautettu isänmaan huomaan. Eino Matias Vatilo tunnistettiin DNA-testin perusteella.
Siunauksen toimitti kirkkoherra Artturi Kivineva. Siunauspuheessaan hän korosti tilaisuuden merkitystä. Hän kysyikin, että voisiko olla juhlallisempaa hetkeä, kuin saattaa itsenäisen Suomen meille jälkipolville omalla hengellään taistellut sankarivainaja oman kotiseurakunnan multiin.
Omaisten lisäksi sankarivainajan viimeistä matkaa oli kunnioittamassa suuri joukko saattoväkeä.
Eino Matias Vatilo oli syntynyt Isossakyrössä 30.7.1917.
TEIJO MÄKI
luetuimmat
uusimmat
Mielipide
Kuvagalleria