PÄÄKIRJOITUS 19.03.2020

Vauhdilla kohti pysähdystä

Viidensadan hengen kokoontumisten kieltämisestä tultiin nopeasti alle kymmenen hengen tilaisuuksiin ja yli 70-vuotiaitten pakolliseen kotikaranteeniin.

Peruttu, peruttu, siirretty, peruttu. Tilaisuuksia ja tapahtumia on peruttu, koska valtioneuvosto on niin määrännyt. Toki vastuulliset paikalliset tapahtumajärjestäjät osaavat itsekin vetää oikeat johtopäätökset.

Korona on kamala monellakin, mutta erityisesti kahdella tapaa. Virus on näkymätön uhka, jonka käyttäytymistä ja etenemisen voimaa sekä tapaa ei vielä kunnolla tiedetä. Juuri sen vuoksi se on nyt pysäyttänyt yhteiskunnan. Siis uhka, ja pysäytys.

Otammeko valtioneuvoston ja oman kunnan ohjeet todesta? Olennaista kansakunnan selviytymisen kannalta on ulkoisen näkymättömän uhan hyväksyminen ja sen mukana tuomien rajoitusten noudattaminen. Ohjeet ja jopa pakotteet on syytä ottaa todesta.

Vain yhteiskunnan toiminnan kannalta kriittisillä aloilla työskentelevien lapset saavat edelleen kouluissa lähiopetusta, muuten oppi annetaan nyt etänä kotioloissa. Se on iso mullistus perheille.

Kaupan hyllyt tyhjenivät valemedian ja somen ylilyöntien vuoksi. Paperitavarat ja makaroni loppuivat, mutta pian hyllyt taas täyttyivät.

Tilanne vaatii meiltä jokaiselta harkintaa. Hengityssuojaimien käyttöä ammattilaiset pitävät turhana, mutta käsienpesu korostuu arvoonsa. Sen tavan soisi jäävän koronan jälkeenkin käytäntöön.

Isonkyrön kunta organisoi talkoita yli 70-vuotiaitten kotikaranteeniin ohjattujen avuksi asiointeihin. Mukana on jo toistakymmentä yhdistystä ja sitä kautta kymmenittäin, ellei sadoittain yksityisiä. Kriisi poikii myös uutta, ja hienoja asioita. Apurinkeihin on hyvä lähteä mukaan.