A-
A+
Isokyröläissyntyinen Roni Luhtala väittelee huomenna perjantaina Tampereen yliopistolla tehoelektroniikasta.
minna talvitie
TAMPERE Tuleva tohtori, diplomi-insinööri Roni Luhtala on edennyt vauhdikkaasti opinnoissaan.
– Yliopisto-opinnot jotenkin sopivat minulle tosi hyvin. Voi lukea silloin kun itselle sopii. Voi tehdä pitkää päivää kun siltä tuntuu, ja välillä ottaa rennommin, Roni Luhtala kertoo.
Hän vertaa, ettei opiskeluaika ollut hänelle sen raskaampaa kuin esimerkiksi lukioaika.
Luhtala on työstänyt tutkimusapulaisena ja väitöskirjatutkijana viitisen vuotta ensin kandi- ja diplomityötä, sitten väitöskirjaa. Tekemistä on auttanut Fortumin säätiön apuraha.
– Uusiutuva energia kiinnostaa kovasti. Minulla on sellainen kutina, että se on tulevaisuutta ja tulee kehittymään vauhdilla – ja olisi mukava päästä sitä myös itse kehittämään.
Tältä pohjalta hänen opintosuunnaksi valikoitui selkeästi sähkötekniikka.
– Aihe kiinnosti kovasti, vapaa-ajallakin seuraan sitä aihepiiriä mieluusti ja haluan tietää asioista enemmän.
Nuori tohtori ei havittele pitkäaikaista akateemista uraa.
– Itse asiassa ihan juuri on tullut hyviä uutisia enemmänkin. Tutkimuksemme sai Business Finlandilta rahoituksen akkujen käyttöiän pidentämiseen sekä käytettyjen akkujen kuntotilan havainnointiin, Luhtala iloitsee.
– Sitä voisi kehittää ihan liiketoiminnaksi saakka. Ajatuksissa on toimia liike-elämässä, ellei omassa firmassa niin toivottavasti pääsisi alan töihin.
Tamperelaistunut kyröläinen muutti noin seitsemän vuotta sitten Tampereelle.
– Vuosi meni armeijassa, ja sitten aloitin opinnot.
Isokyrö ei lähde miehestä helpolla.
– Vanhempien luona tulee kyläiltyä viikonloppuisin noin kerran kuussa. Ja tietenkin Remixin tuloksia pitää koko ajan seurata, säbäilijä kertoo.
Kotona käydessä mies verestää muistoja ja tekemällä vanhaan malliin pienen ringin autolla keskustassa.
– Aina työmatkalla pitää viisoilla ylpeänä Kyrö Distilleryn pulloja lentokentällä, että nuo ovat Kyrööstä, Roni Luhtala naurahtaa.
Kyrönmaan lukiolle tuleva tohtori antaa pisteet.
– Tietenkin sieltä sai hyvät eväät. Näkisin Kyrönmaan lukion roolin siten, että kun se on vähän pienempi lukio, niin se antaa mukavasti joustoa. Muistan, että pitkässä matikassa oli joustovaraa antaa yksilöllisempää opetusta. Tiedän, että monessa isommassa lukiossa pitää kovasti kärkkyä, että edes saa niitä kursseja joita haluaisi, Roni Luhtala vertailee.
– On oikeasti hienoa, että kunnassa on lähilukio. Sen ikäisenä on vielä hyvä asua lukioajan kotona, ei tarvitse liian aikaisin ottaa elämästä koppia. Sen kyllä ehtii tekemään sitten lukioajan jälkeen. Toivottavasti lukio pysyy Isossakyrössä.
Nykylukiolaisille hänellä on antaa parikin hyvää neuvoa. – Siinä vaiheessa kannattaa miettiä itseä, ja sitä mikä itseä kiinnostaa. Ei pidä mennä kaverien tai vanhempien painostuksesta sellaista kohti, mikä ei itseä kiinnosta. Lukio on oikein hyvä paikka miettiä sitä kolme vuotta. Yleissivistävän opetuksen ohessa on hyvä pohdiskella, minne suuntaa lukion jälkeen, Roni Luhtala neuvoo.
ARTO ERKKILÄ
Väitös
Reaaliaikaiset sähköverkon mittaukset tukemaan uusiutuvan energian hyödyntämistä
Vaihtelevan sään vaikutukset uusiutuvan energian, kuten aurinko- ja tuulivoiman, tuotantoon ovat tuttuja monille. Vastaavasti vähemmän tunnettua on alueellisen sähköverkon vaikutukset näillä uusiutuvilla energialähteillä tuotetun sähkön laatuun.
Isokyröläissyntyinen 27-vuotias Roni Luhtala pureutuu väitöskirjassaan tähän ongelmaan ja esittelee sähköverkon toimintaan älykkäästi sopeutuvia menetelmiä uusiutuvan energian tehokkaamman hyödyntämisen tueksi.
Luhtala kirjoitti ylioppilaaksi Kyrönmaan lukiosta keväällä 2012.
Ilmastokriisin kirittämänä uusiutuvan energian osuus on kasvanut nopeasti niin Suomessa kuin maailmallakin. Kiistattomien myönteisten ympäristövaikutusten varjopuolena uusiutuvilla energialähteillä ovat niiden sähköverkon toimintaa hankaloittavat ominaisuudet, joiden taustalla on sähköntuotannon riippuvuus säästä.
– Uusiutuvien energialähteiden yleistymisen vaikutukset sähkönjakeluun näkyvät jo nyt alueilla, joissa suuri osa sähköstä on tuotettu esimerkiksi aurinko- tai tuulivoimalla. Negatiivisia vaikutuksia voivat olla esimerkiksi heikentynyt sähkönlaatu tai jopa yleistyneet sähkökatkokset, Roni Luhtala kertoo.
Uusiutuvat energialähteet kytketään sähköverkkoon miltei aina tehoelektronisia laitteita hyödyntämällä. Tällaiset laitteet ovat herkkiä häiriöille ja erilaisille muutoksille niiden toimintaympäristössä.
Uudet menetelmät mahdollistavat jatkuvat mittaukset ilman lisälaitteita.
Luhtala selvittää, että uusiutuvaa energiaa hyödynnetään hyvin erilaisissa paikoissa niin suurkaupungin keskustassa kuin kaukana autiomaassa tai merelläkin. Yhdessä pisteessä täydellisesti toimiva laite voi olla täysin toimimaton toisaalla. Lisäksi sähköverkon ominaisuudet saattavat vaihdella ajan kuluessa esimerkiksi sähköverkon vikojen tai uusien voimaloiden ja kuluttajien mukaan.
– Ongelmat tulevat lisääntymään uusiutuvan energian yleistyessä, mikäli niihin ei reagoida jo nyt. Yksi apu voivat olla jatkuvat mittaukset, joiden avulla uusiutuvaa energiaa verkkoon kytkevät laitteet saisivat hyvin tarkkaa tietoa kytkentäpisteestään, Luhtala sanoo.
Roni Luhtala esittelee väitöskirjassaan tehokkaita menetelmiä sähköverkon mittaamiseksi reaaliajassa. Menetelmät ovat edistyksellisiä, koska ne pystytään toteuttamaan tuolla verkkoon kytketyllä laitteella itsellään, eikä erillistä mittalaitteistoa tarvita lainkaan.
– Reaaliaikaisia mittauksia sähköverkon tietyistä ominaisuuksista voitaisiin tulevaisuudessa hyödyntää esimerkiksi mahdollisten ongelmien tunnistamiseen jo etukäteen. Tällöin myös verkkoon kytkettyjen laitteiden älykäs ohjausjärjestelmä voitaisiin ohjelmoida välttämään itsenäisesti ainakin yleisimpiä ongelmatilanteita, Luhtala sanoo.
Uusia menetelmiä tarvitaan, jotta uusiutuvan energian tuotannon kasvu voidaan varmistaa.
– Pahimmillaan nämä ongelmat voivat estää uusiutuvan energian osuuden lisäämisen tietyn rajan yli tai vastaavasti heikentää sähkönlaatua ja sähkönjakelun varmuutta. Mikään näistä ongelmista ei kuitenkaan ole ylitsepääsemätön, Luhtala sanoo.
Diplomi-insinööri Roni Luhtalan tehoelektroniikan alaan kuuluva väitöskirja Real-Time Identification and Adaptive Control of Grid-Connected Three-Phase Inverters tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston tekniikan ja luonnontieteiden tiedekunnassa perjantaina 27. marraskuuta. Vastaväittäjinä toimivat professori Marko Hinkkanen Aalto-yliopistosta sekä tekniikan tohtori Juha Jokipii (Danfoss Drives). Kustoksena toimii professori Tomi Roinila informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunnasta.
luetuimmat
uusimmat
Mielipide
Kuvagalleria
A-
A+
Isokyröläissyntyinen Roni Luhtala väittelee huomenna perjantaina Tampereen yliopistolla tehoelektroniikasta.
minna talvitie
TAMPERE Tuleva tohtori, diplomi-insinööri Roni Luhtala on edennyt vauhdikkaasti opinnoissaan.
– Yliopisto-opinnot jotenkin sopivat minulle tosi hyvin. Voi lukea silloin kun itselle sopii. Voi tehdä pitkää päivää kun siltä tuntuu, ja välillä ottaa rennommin, Roni Luhtala kertoo.
Hän vertaa, ettei opiskeluaika ollut hänelle sen raskaampaa kuin esimerkiksi lukioaika.
Luhtala on työstänyt tutkimusapulaisena ja väitöskirjatutkijana viitisen vuotta ensin kandi- ja diplomityötä, sitten väitöskirjaa. Tekemistä on auttanut Fortumin säätiön apuraha.
– Uusiutuva energia kiinnostaa kovasti. Minulla on sellainen kutina, että se on tulevaisuutta ja tulee kehittymään vauhdilla – ja olisi mukava päästä sitä myös itse kehittämään.
Tältä pohjalta hänen opintosuunnaksi valikoitui selkeästi sähkötekniikka.
– Aihe kiinnosti kovasti, vapaa-ajallakin seuraan sitä aihepiiriä mieluusti ja haluan tietää asioista enemmän.
Nuori tohtori ei havittele pitkäaikaista akateemista uraa.
– Itse asiassa ihan juuri on tullut hyviä uutisia enemmänkin. Tutkimuksemme sai Business Finlandilta rahoituksen akkujen käyttöiän pidentämiseen sekä käytettyjen akkujen kuntotilan havainnointiin, Luhtala iloitsee.
– Sitä voisi kehittää ihan liiketoiminnaksi saakka. Ajatuksissa on toimia liike-elämässä, ellei omassa firmassa niin toivottavasti pääsisi alan töihin.
Tamperelaistunut kyröläinen muutti noin seitsemän vuotta sitten Tampereelle.
– Vuosi meni armeijassa, ja sitten aloitin opinnot.
Isokyrö ei lähde miehestä helpolla.
– Vanhempien luona tulee kyläiltyä viikonloppuisin noin kerran kuussa. Ja tietenkin Remixin tuloksia pitää koko ajan seurata, säbäilijä kertoo.
Kotona käydessä mies verestää muistoja ja tekemällä vanhaan malliin pienen ringin autolla keskustassa.
– Aina työmatkalla pitää viisoilla ylpeänä Kyrö Distilleryn pulloja lentokentällä, että nuo ovat Kyrööstä, Roni Luhtala naurahtaa.
Kyrönmaan lukiolle tuleva tohtori antaa pisteet.
– Tietenkin sieltä sai hyvät eväät. Näkisin Kyrönmaan lukion roolin siten, että kun se on vähän pienempi lukio, niin se antaa mukavasti joustoa. Muistan, että pitkässä matikassa oli joustovaraa antaa yksilöllisempää opetusta. Tiedän, että monessa isommassa lukiossa pitää kovasti kärkkyä, että edes saa niitä kursseja joita haluaisi, Roni Luhtala vertailee.
– On oikeasti hienoa, että kunnassa on lähilukio. Sen ikäisenä on vielä hyvä asua lukioajan kotona, ei tarvitse liian aikaisin ottaa elämästä koppia. Sen kyllä ehtii tekemään sitten lukioajan jälkeen. Toivottavasti lukio pysyy Isossakyrössä.
Nykylukiolaisille hänellä on antaa parikin hyvää neuvoa. – Siinä vaiheessa kannattaa miettiä itseä, ja sitä mikä itseä kiinnostaa. Ei pidä mennä kaverien tai vanhempien painostuksesta sellaista kohti, mikä ei itseä kiinnosta. Lukio on oikein hyvä paikka miettiä sitä kolme vuotta. Yleissivistävän opetuksen ohessa on hyvä pohdiskella, minne suuntaa lukion jälkeen, Roni Luhtala neuvoo.
ARTO ERKKILÄ
Väitös
Reaaliaikaiset sähköverkon mittaukset tukemaan uusiutuvan energian hyödyntämistä
Vaihtelevan sään vaikutukset uusiutuvan energian, kuten aurinko- ja tuulivoiman, tuotantoon ovat tuttuja monille. Vastaavasti vähemmän tunnettua on alueellisen sähköverkon vaikutukset näillä uusiutuvilla energialähteillä tuotetun sähkön laatuun.
Isokyröläissyntyinen 27-vuotias Roni Luhtala pureutuu väitöskirjassaan tähän ongelmaan ja esittelee sähköverkon toimintaan älykkäästi sopeutuvia menetelmiä uusiutuvan energian tehokkaamman hyödyntämisen tueksi.
Luhtala kirjoitti ylioppilaaksi Kyrönmaan lukiosta keväällä 2012.
Ilmastokriisin kirittämänä uusiutuvan energian osuus on kasvanut nopeasti niin Suomessa kuin maailmallakin. Kiistattomien myönteisten ympäristövaikutusten varjopuolena uusiutuvilla energialähteillä ovat niiden sähköverkon toimintaa hankaloittavat ominaisuudet, joiden taustalla on sähköntuotannon riippuvuus säästä.
– Uusiutuvien energialähteiden yleistymisen vaikutukset sähkönjakeluun näkyvät jo nyt alueilla, joissa suuri osa sähköstä on tuotettu esimerkiksi aurinko- tai tuulivoimalla. Negatiivisia vaikutuksia voivat olla esimerkiksi heikentynyt sähkönlaatu tai jopa yleistyneet sähkökatkokset, Roni Luhtala kertoo.
Uusiutuvat energialähteet kytketään sähköverkkoon miltei aina tehoelektronisia laitteita hyödyntämällä. Tällaiset laitteet ovat herkkiä häiriöille ja erilaisille muutoksille niiden toimintaympäristössä.
Uudet menetelmät mahdollistavat jatkuvat mittaukset ilman lisälaitteita.
Luhtala selvittää, että uusiutuvaa energiaa hyödynnetään hyvin erilaisissa paikoissa niin suurkaupungin keskustassa kuin kaukana autiomaassa tai merelläkin. Yhdessä pisteessä täydellisesti toimiva laite voi olla täysin toimimaton toisaalla. Lisäksi sähköverkon ominaisuudet saattavat vaihdella ajan kuluessa esimerkiksi sähköverkon vikojen tai uusien voimaloiden ja kuluttajien mukaan.
– Ongelmat tulevat lisääntymään uusiutuvan energian yleistyessä, mikäli niihin ei reagoida jo nyt. Yksi apu voivat olla jatkuvat mittaukset, joiden avulla uusiutuvaa energiaa verkkoon kytkevät laitteet saisivat hyvin tarkkaa tietoa kytkentäpisteestään, Luhtala sanoo.
Roni Luhtala esittelee väitöskirjassaan tehokkaita menetelmiä sähköverkon mittaamiseksi reaaliajassa. Menetelmät ovat edistyksellisiä, koska ne pystytään toteuttamaan tuolla verkkoon kytketyllä laitteella itsellään, eikä erillistä mittalaitteistoa tarvita lainkaan.
– Reaaliaikaisia mittauksia sähköverkon tietyistä ominaisuuksista voitaisiin tulevaisuudessa hyödyntää esimerkiksi mahdollisten ongelmien tunnistamiseen jo etukäteen. Tällöin myös verkkoon kytkettyjen laitteiden älykäs ohjausjärjestelmä voitaisiin ohjelmoida välttämään itsenäisesti ainakin yleisimpiä ongelmatilanteita, Luhtala sanoo.
Uusia menetelmiä tarvitaan, jotta uusiutuvan energian tuotannon kasvu voidaan varmistaa.
– Pahimmillaan nämä ongelmat voivat estää uusiutuvan energian osuuden lisäämisen tietyn rajan yli tai vastaavasti heikentää sähkönlaatua ja sähkönjakelun varmuutta. Mikään näistä ongelmista ei kuitenkaan ole ylitsepääsemätön, Luhtala sanoo.
Diplomi-insinööri Roni Luhtalan tehoelektroniikan alaan kuuluva väitöskirja Real-Time Identification and Adaptive Control of Grid-Connected Three-Phase Inverters tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston tekniikan ja luonnontieteiden tiedekunnassa perjantaina 27. marraskuuta. Vastaväittäjinä toimivat professori Marko Hinkkanen Aalto-yliopistosta sekä tekniikan tohtori Juha Jokipii (Danfoss Drives). Kustoksena toimii professori Tomi Roinila informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunnasta.
luetuimmat
uusimmat
Mielipide
A-
A+
Isokyröläissyntyinen Roni Luhtala väittelee huomenna perjantaina Tampereen yliopistolla tehoelektroniikasta.
minna talvitie
TAMPERE Tuleva tohtori, diplomi-insinööri Roni Luhtala on edennyt vauhdikkaasti opinnoissaan.
– Yliopisto-opinnot jotenkin sopivat minulle tosi hyvin. Voi lukea silloin kun itselle sopii. Voi tehdä pitkää päivää kun siltä tuntuu, ja välillä ottaa rennommin, Roni Luhtala kertoo.
Hän vertaa, ettei opiskeluaika ollut hänelle sen raskaampaa kuin esimerkiksi lukioaika.
Luhtala on työstänyt tutkimusapulaisena ja väitöskirjatutkijana viitisen vuotta ensin kandi- ja diplomityötä, sitten väitöskirjaa. Tekemistä on auttanut Fortumin säätiön apuraha.
– Uusiutuva energia kiinnostaa kovasti. Minulla on sellainen kutina, että se on tulevaisuutta ja tulee kehittymään vauhdilla – ja olisi mukava päästä sitä myös itse kehittämään.
Tältä pohjalta hänen opintosuunnaksi valikoitui selkeästi sähkötekniikka.
– Aihe kiinnosti kovasti, vapaa-ajallakin seuraan sitä aihepiiriä mieluusti ja haluan tietää asioista enemmän.
Nuori tohtori ei havittele pitkäaikaista akateemista uraa.
– Itse asiassa ihan juuri on tullut hyviä uutisia enemmänkin. Tutkimuksemme sai Business Finlandilta rahoituksen akkujen käyttöiän pidentämiseen sekä käytettyjen akkujen kuntotilan havainnointiin, Luhtala iloitsee.
– Sitä voisi kehittää ihan liiketoiminnaksi saakka. Ajatuksissa on toimia liike-elämässä, ellei omassa firmassa niin toivottavasti pääsisi alan töihin.
Tamperelaistunut kyröläinen muutti noin seitsemän vuotta sitten Tampereelle.
– Vuosi meni armeijassa, ja sitten aloitin opinnot.
Isokyrö ei lähde miehestä helpolla.
– Vanhempien luona tulee kyläiltyä viikonloppuisin noin kerran kuussa. Ja tietenkin Remixin tuloksia pitää koko ajan seurata, säbäilijä kertoo.
Kotona käydessä mies verestää muistoja ja tekemällä vanhaan malliin pienen ringin autolla keskustassa.
– Aina työmatkalla pitää viisoilla ylpeänä Kyrö Distilleryn pulloja lentokentällä, että nuo ovat Kyrööstä, Roni Luhtala naurahtaa.
Kyrönmaan lukiolle tuleva tohtori antaa pisteet.
– Tietenkin sieltä sai hyvät eväät. Näkisin Kyrönmaan lukion roolin siten, että kun se on vähän pienempi lukio, niin se antaa mukavasti joustoa. Muistan, että pitkässä matikassa oli joustovaraa antaa yksilöllisempää opetusta. Tiedän, että monessa isommassa lukiossa pitää kovasti kärkkyä, että edes saa niitä kursseja joita haluaisi, Roni Luhtala vertailee.
– On oikeasti hienoa, että kunnassa on lähilukio. Sen ikäisenä on vielä hyvä asua lukioajan kotona, ei tarvitse liian aikaisin ottaa elämästä koppia. Sen kyllä ehtii tekemään sitten lukioajan jälkeen. Toivottavasti lukio pysyy Isossakyrössä.
Nykylukiolaisille hänellä on antaa parikin hyvää neuvoa. – Siinä vaiheessa kannattaa miettiä itseä, ja sitä mikä itseä kiinnostaa. Ei pidä mennä kaverien tai vanhempien painostuksesta sellaista kohti, mikä ei itseä kiinnosta. Lukio on oikein hyvä paikka miettiä sitä kolme vuotta. Yleissivistävän opetuksen ohessa on hyvä pohdiskella, minne suuntaa lukion jälkeen, Roni Luhtala neuvoo.
ARTO ERKKILÄ
Väitös
Reaaliaikaiset sähköverkon mittaukset tukemaan uusiutuvan energian hyödyntämistä
Vaihtelevan sään vaikutukset uusiutuvan energian, kuten aurinko- ja tuulivoiman, tuotantoon ovat tuttuja monille. Vastaavasti vähemmän tunnettua on alueellisen sähköverkon vaikutukset näillä uusiutuvilla energialähteillä tuotetun sähkön laatuun.
Isokyröläissyntyinen 27-vuotias Roni Luhtala pureutuu väitöskirjassaan tähän ongelmaan ja esittelee sähköverkon toimintaan älykkäästi sopeutuvia menetelmiä uusiutuvan energian tehokkaamman hyödyntämisen tueksi.
Luhtala kirjoitti ylioppilaaksi Kyrönmaan lukiosta keväällä 2012.
Ilmastokriisin kirittämänä uusiutuvan energian osuus on kasvanut nopeasti niin Suomessa kuin maailmallakin. Kiistattomien myönteisten ympäristövaikutusten varjopuolena uusiutuvilla energialähteillä ovat niiden sähköverkon toimintaa hankaloittavat ominaisuudet, joiden taustalla on sähköntuotannon riippuvuus säästä.
– Uusiutuvien energialähteiden yleistymisen vaikutukset sähkönjakeluun näkyvät jo nyt alueilla, joissa suuri osa sähköstä on tuotettu esimerkiksi aurinko- tai tuulivoimalla. Negatiivisia vaikutuksia voivat olla esimerkiksi heikentynyt sähkönlaatu tai jopa yleistyneet sähkökatkokset, Roni Luhtala kertoo.
Uusiutuvat energialähteet kytketään sähköverkkoon miltei aina tehoelektronisia laitteita hyödyntämällä. Tällaiset laitteet ovat herkkiä häiriöille ja erilaisille muutoksille niiden toimintaympäristössä.
Uudet menetelmät mahdollistavat jatkuvat mittaukset ilman lisälaitteita.
Luhtala selvittää, että uusiutuvaa energiaa hyödynnetään hyvin erilaisissa paikoissa niin suurkaupungin keskustassa kuin kaukana autiomaassa tai merelläkin. Yhdessä pisteessä täydellisesti toimiva laite voi olla täysin toimimaton toisaalla. Lisäksi sähköverkon ominaisuudet saattavat vaihdella ajan kuluessa esimerkiksi sähköverkon vikojen tai uusien voimaloiden ja kuluttajien mukaan.
– Ongelmat tulevat lisääntymään uusiutuvan energian yleistyessä, mikäli niihin ei reagoida jo nyt. Yksi apu voivat olla jatkuvat mittaukset, joiden avulla uusiutuvaa energiaa verkkoon kytkevät laitteet saisivat hyvin tarkkaa tietoa kytkentäpisteestään, Luhtala sanoo.
Roni Luhtala esittelee väitöskirjassaan tehokkaita menetelmiä sähköverkon mittaamiseksi reaaliajassa. Menetelmät ovat edistyksellisiä, koska ne pystytään toteuttamaan tuolla verkkoon kytketyllä laitteella itsellään, eikä erillistä mittalaitteistoa tarvita lainkaan.
– Reaaliaikaisia mittauksia sähköverkon tietyistä ominaisuuksista voitaisiin tulevaisuudessa hyödyntää esimerkiksi mahdollisten ongelmien tunnistamiseen jo etukäteen. Tällöin myös verkkoon kytkettyjen laitteiden älykäs ohjausjärjestelmä voitaisiin ohjelmoida välttämään itsenäisesti ainakin yleisimpiä ongelmatilanteita, Luhtala sanoo.
Uusia menetelmiä tarvitaan, jotta uusiutuvan energian tuotannon kasvu voidaan varmistaa.
– Pahimmillaan nämä ongelmat voivat estää uusiutuvan energian osuuden lisäämisen tietyn rajan yli tai vastaavasti heikentää sähkönlaatua ja sähkönjakelun varmuutta. Mikään näistä ongelmista ei kuitenkaan ole ylitsepääsemätön, Luhtala sanoo.
Diplomi-insinööri Roni Luhtalan tehoelektroniikan alaan kuuluva väitöskirja Real-Time Identification and Adaptive Control of Grid-Connected Three-Phase Inverters tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston tekniikan ja luonnontieteiden tiedekunnassa perjantaina 27. marraskuuta. Vastaväittäjinä toimivat professori Marko Hinkkanen Aalto-yliopistosta sekä tekniikan tohtori Juha Jokipii (Danfoss Drives). Kustoksena toimii professori Tomi Roinila informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunnasta.
luetuimmat
uusimmat
Mielipide
Kuvagalleria