Isonkyrön verotus edelleen 21,5 prosenttia, lainakanta kasvaa

ISOKYRÖ Isokyrö ei nosta veroprosenttia. Kunta jatkaa kunnanhallituksen esityksen mukaan edelleen 21,5 prosentin tuloveroprosentilla.

Isonkyrön veron noston pelasti viime hetkellä valtiovarainministeriön valtionosuuslaskelmista tuleville vuosille löytynyt 340 miljoonan euron virhe.

– Se toi Isollekyrölle noin miljoonan euron verran enemmän verotuloja kuin tiedossa oli budjetin valmisteluvaiheessa, kunnanjohtaja Tero Kankaanpää kertoo.

Kunnanvaltuusto käsittelee veroprosentit ja niitten pohjalta laaditun kunnan talousarvion kokouksessaan 11. marraskuuta.

Kunnan ensi vuoden tulos on laskettu muodostuvan 12 700 euroa ylijäämäiseksi.

– Tiukasta budjetoinnista huolimatta tulosta heikentää viime vuosina ja talousarviovuonna valmistuvat merkittävät investoinnit, kunnanjohtaja perustelee.

Näistä kunta kirjaa poistoja 1,61 miljoonaa euroa, joka on yhtä paljon kuin kuluvana vuonna.

Kunnan toiminnan kulujen ja tuottojen erotus, eli toimintakate, heikkenee viime vuodesta miljoonalla eurolla.

Käyttökatetta kertyy noin 1,6 miljoonaa euroa.

Kunnanjohtaja avaa jokapäiväisten menojen kattamisen ideologiaa.

– Palveluiden tuottamisesta saatavilla toimintatuotoilla, esimerkiksi vesimaksuilla, hoitomaksuilla ja palveluasumisen maksuilla katetaan osa palveluiden järjestämisestä aiheutuvista kuluista.

Palveluiden oston kunta arvioi nousevan 5,1 prosenttia. Ostot ovat 19,2 miljoonaa.

– Suurin epävarmuustekijä määrärahojen riittävyydessä on erikoissairaanhoidon kulut, Kankaanpää arvio.

Erikoissairaanhoidon ja sosiaalitoimen kulut ovat liki miljoonan euron nousuvauhdissa jo kuluvana vuotena, vaikka laskutuksissa ollaan vasta vuoden puolivälissä.

Kuntalaki velvoittaa kunnan talouden olevan tasapainossa, tai ylijäämäinen.

– Taloussuunnitelma pitää olla tasapainossa. Kun tuo noin miljoona euroa löytyi virheen jälkeen, tilanne helpottui oleellisesti, hallintojohtaja Jaana Järvi-Laturi kertoi.

Nykyisellä veroprosentilla mennään tulevat kaksi vuotta, sillä ensi vuonna ei prosenttia voi muuttaa, koska hyvinvointialueitten toiminta alkaa.

Järvi-Laturi kiittelee lautakuntia, jotka pysyivät hyvin toista kertaa annetuissa raameissa.

Kunnallisverotuloja arvioidaan kertyvän 14,2 miljoonaa, joka on 3,8 prosenttia kuluvaa vuotta enemmän.

Valtionosuuksia kunta odottaa saavansa 14,85 miljoonaa.

Kunnan lainamäärä on investointien johdosta kasvamassa, joskin Isonkyrön lainakanta on maltillinen.

Viimeisimmässä, eli vuoden 2020 tilinpäätöksessä lainakanta oli 4,0 miljoonaa euroa. Asukasta kohden se oli 894 euroa.

Ensi vuoden lainanoton enimmäismääräksi esitetään 1,70 miljoonaa euroa. Sen jälkeen lainamäärä olisi liki 5 miljoonaa, eli 1139 euroa asukasta kohden.

Kuluvana vuonna lainaa ei ole tarvinnut nostaa, koska muun muassa palvelukeskuksen remontointi ja laajennus eivät ole päässyt alkuun.

– Kassassa on keskimäärin noin miljoonan euron verran varaa. Sieltä pystyy maksamaan noin puolen miljoonan euron verran laskuja, esimerkiksi erilaisiin rakennusinvestointeihin, hallintojohtaja selvitti.

Budjetin esittelyn alkusanat ponnistivat viime aikojen uutisista väkiluvun muutoksista.

– Isonkyrön väestökehitys on ollut Tilastokeskuksen ennusteita parempaa. Se kertoo pito- ja vetovoiman positiivisesta kehityksestä, Tero Kankaanpää näkee.

Isonkyrön nettomuutto on vuoden yhdeksän ensimmäisen kuukauden aikana ollut 33 hengen verran positiivinen.

Nettomuutto on kuntien välisen lähtö- ja tulomuuton erotus. Myös Isonkyrön kokonaisväkiluvun muutos on pitkästä aikaa plussalla, eli nettomuutto on kasvattanut väkilukua 8 hengellä.

Kunnanhallituksen puheenjohtaja Mirva Mäki-Rammo on varsin tyytyväinen kunnan menoon – pitoon ja vetoon.

– Väkimäärän kasvu pitkästä aikaa on ehdottomasti iloinen uutinen. Sen eteen on tehty pitkäjänteisesti töitä, puheenjohtaja iloitsee.

Lapinmäen alueet pohjustavat jatkoa.

– Uudelta asuinalueelta on myyty useita tontteja, ja valtatien varressa oleva uusi yritysalue on nyt myyntikunnossa. Vielä kun kunnan asuntovuokrausyhtiö aloittaa ensi vuonna uuden 20-huoneistoisen vuokrarivitalon rakentamisen, niin asemamme kaupunkien välissä näiden megainvestointien lähestyessä kohenee edelleen, Mirva Mäki-Rammo pohjustaa.

ARTO ERKKILÄ