Kylätyö kotiutti Asemalle

Elina Koski

YLISTARO Kylätyöstä tuli vähitellen Petri Iloviidan harrastus hänen muutettuaan Vaasasta Ylistaron Asemalle 20 vuotta sitten. Iloviita on ilmestynyt vuodesta toiseen kökkiin ja tapahtumiin milloin lapio- tai maalaustöihin, milloin liikenteenohjaajaksi.

– Kylätyö on ollut helppo tapa tutustua ihmisiin ja myös mukavaa yhdessäoloa. Vaimoni on Asemalta kotoisin ja osallistunut hänkin kylätyöhön, Vähässäkyrössä varttunut Iloviita kertoo.

Iloviita on Asemanseudun kehittämisyhdistyksen viidestoista Kyläviri. Tunnustuksesta päättivät kaksi edellistä viriä, Eevi Kaukosalo ja Raimo Lehtimäki.

Asemalla on tehty uutteraa kylätyötä elinvoiman hyväksi. Viitisentoista vuotta sitten rakennettiin kuntorata, sitten kylätalo. Monitoimihalli valmistui vuonna 2017. Tapaninlinnaa on kunnostettu vuosien ajan, ja viimeisin urakka, Vittingin historiallinen luontopolku, valmistuu ensi kesänä.

Monitoimihalli oli asemalaisten suurponnistus, joka ei olisi onnistunut ilman valtavaa innostusta.

– Pitää olla sellainen meininki, että tehdään yhdessä. Olen tottunut siihen, että työt saadaan valmiiksi, mutta kyllä siinä vaadittiin kaikilta sitkeyttä ja turnauskestävyyttä. Niin iso hanke tarvitsee sitä paitsi vetureikseen ihmiset, jotka ovat mukana alusta loppuun, Iloviita pohtii.

Iloviita ahersi hallin hyväksi yli 450 talkootuntia. Rakennusmestari osallistui urakan hallinnointiin, kilpailutukseen ja maanrakennustöihin. Lattiat ja sisärakenteet tehtiin kyläläisten omana työnä.

– Opiskelin Vaasassa rakennusmestariksi ja olen ollut valmistuttuani työnjohtotehtävissä. Opiskeluajan kesätöiden jälkeen en ole tehnyt työmailla rakennustöitä, mutta kylän talkoissa olen voinut tehdä töitä omilla käsilläni.

Liikuntahallia ei pykätty turhaan. Päivisin sali on samassa pihassa sijaitsevan kyläkoulun käytössä. Hallissa pelataan sulkapalloa ja sählyä, pidetään kaverisynttäreitä ja treenataan lihaskuntoa.

– Kuntosali on hallin suosituin liikuntaharrastus, eikä sinne tarvita varausta. Perheet ja kaveriporukat varaavat vuoroja saliin, ja jonkin verran on myös yksittäisen vuoron varanneita kävijöitä, sulkapalloa hallissa pelaava Iloviita selvittää.

– Kuntoradalla hiihdän ja lenkkeilen koiran kanssa. Rata liitettiin viime vuonna Seinäjoen kaupungin luontoreittiverkostoon ja on ollut sen jälkeen entistä parempi, koska hake vaihdettiin kivituhkaan.

Asemanseudun kehittämisyhdistys on rakentanut parin vuoden ajan luontopolkua Vittingin vanhalle kaivosalueelle. Kökkätyönä on aidattu kaivosonkaloita, rakennettu kaiteita ja asennettu portaita. Talkooväkeä on tarvittu myös maanrakennustöihin, Iloviita kertaa.

Hanketta on hidastanut kaivosonkaloita täyttänyt vesi.

– Tarkoituksena oli porata syvimmän kaivoksen kallioon reikä ”salaojaksi”, mutta rodoniitti osoittautui niin kovaksi kivilajiksi, ettei poraus onnistunut. Vettä pitää poistaa pumpulla.

Suunnitteilla on, että Könnintien molemmin puolin polveilevan reitin avajaiset pidetään alkukesällä.

– Siellä on vielä maisemointi- ja viimeistelytyötä, ja opastekyltit pitää pystyttää.

– Haaveena on, että kehittämisyhdistys järjestäisi kaivosalueella kesäisin jonkin tapahtuman, joka houkuttelisi sinne ihmisiä ja tutustuttaisi heitä alueen historiaan.

Petri Iloviita on Tapanin nuorisoseuran johtokunnan jäsen. Seura omistaa 95 vuotta sitten rakennetun Tapaninlinnan.

– Talon ikkunoiden ulkokehykset on korjattu ja maalattu omalla porukalla. Karmeja pitää vielä maalata. Seuraavaksi olisi kunnostettava hormeja ja asennettava katolle hatut piippujen suojaksi.

Tapanin nuorisoseura tunnetaan lähiseudulla pääsiäisvalakiastaan, joka houkutteli paikalle viime keväänä runsaasti ihmisiä hiljaisten koronavuosien jälkeen.

Kyläviri toivoo kiskobusseja Vaasan-radalle

Elina Koski

Aseman kehittämisyhdistyksen Kyläviri Petri Iloviita pitää kotikylänsä vireyden kulmakivinä peruskorjattua alakoulua, liikuntamahdollisuuksia ja sijaintia. Ylistaron keskustaan on lyhyt matka, ja koska kylä sijaitsee valtatie 18:n kupeessa, Asemalta on helppo kulkea töissä sekä Seinäjoella että Vaasassa.

– Vittingiltä päin tultaessa soratie voi tosin olla ajoittain huonossa kunnossa.

Uusi kuituverkko parantaa tietoliikennettä ja mahdollistaa kiinteän yhteyden entistä useammalle taloudelle.

Iloviidan muuttaessa Möllintielle vuonna 2003 dieselveturit kiskoivat Ylistaron asemalle sinivaunuisia junia. Niillä kuljettiin töissä, koulussa ja kaupunkireissuilla.

– Käppäilin kotoa puolen kilometrin matkan asemalle ja nousin junaan. Takaisinkin pääsin junakyydillä.

Sitten rata sähköistettiin, ja nykyään hiljaiset sähköjunat pyyhältävät pysähtymättä ohitse.

Kyläviri toivoo raiteille paikallisia kiskobusseja.

– Maaseudulla on totuttu siihen, että julkista liikennettä ei ole tai se on vähäistä. Siksi raideliikennettä pitäisi kehittää siten, että ihmiset uskaltavat taas luottaa julkiseen liikenteeseen ja heittäytyä sen varaan. Se ei onnistu, jos liikennöinti saa julkista tukea vain puoli vuotta ja sitten todetaan, ettei tästä mitään tule. Pitää antaa aikaa.

– Vuorojen pitäisi kulkea niihin aikoihin, jolloin ihmiset liikkuvat. Silloin olisi mahdollista, että perhe pärjäisi yhdellä autolla.

Elinvoimaan tarvitaan edelleen myös kyläläisten omia ponnisteluja.

– Tähän saakka kylätyöhön on saatu hyvin porukkaa. Parhaiten siinä varmasti onnistutaan tulevaisuudessakin, jos ihmiset kutsuvat tuttujaan joukkoon. Jos uudet asukkaat tuntevat kuuluvansa kylään, he voivat innostua.