Ylistaron terveysasemaa ollaan lakkauttamassa, Isossakyrössä vielä jatkuisi

Terhi Rintala

Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialue julkisti tiistaina ennakkotietoja UTV-ohjelmastaan. Uudistus-, tuottavuus- ja vaikuttavuusohjelmalla pyritään saamaan hyvinvointialueen talous tasapainoon vuosien 2024–2026 aikana.

Aluehallitus käsittelee UTV-ohjelmaa tiistaina 26.9. Aluevaltuustossa sen käsittely on maanantaina 2.10. Sopeutustarve on 50 miljoonaa euroa.

– Jos asia jää pöydälle seuraavassa aluevaltuustossa, hyvinvointialueen talousarvion laatiminen ensi vuodelle vaikeutuu. Kyse on uudistuksista, jotka ovat välttämättömiä. Aikaisemmat 15 vuotta ovat olleet harjoittelua, linjaa Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueen johtaja Tero Järvinen.

Kun aluevaltuusto on kokoontunut, järjestetään kuntien johdolle ja puheenjohtajistolle informaatiotilaisuudet sotekeskuksittain.

Järvinen korostaa, että tiistaina esitelty kokonaisuus perustuu viranhaltijavalmisteluun. Mukana UTV-ohjelmaa laatimassa on kuitenkin ollut myös keskeisiä luottamushenkilöitä.

– Keskeinen viesti on se, että eteläpohjalainen ei jää ilman palveluita. Palvelumuodot vain muuttuvat ja monipuolistuvat, Järvinen määrittelee.

Asukkaiden palveluihin kohdistuvat muutokset tehdään hallitusti.

– UTV-ohjelma on välttämätön, sillä laskeva väestöennuste ja talouden alijäämä vaativat tekoja. Pelkästään tämän vuoden talousarvioennusteen määrä 27,6 miljoonaa euroa alijäämää tarkoittaisi koko henkilöstön (10 000 työntekijää) osalta lomauttamista kuukauden ajaksi.

Jotta hyvinvointialueella on mahdollisuus investoida jatkossa, käyttötalouden tuloslaskelman vuosikatteen pitäisi olla vuosina 2024–2026 noin 35–40 miljoonaa euroa.

– Negatiivinen vuosikate tarkoittaa automaattisesti, että hyvinvointialueella ei ole lainanottovaltuutta, talousjohtaja Anu Helin kiteyttää.

UTV-ohjelmaan sisältyvät koko henkilöstöä koskevat muutosneuvottelut. Järvinen ennakoi, että niiden yhteydessä työnkuvia muutetaan. Organisaatiota tarkastellaan uudelleen. Tavoitteena on 15–25 palvelualueen, -yksikön ja vastuuyksikön yhdistäminen, mikä vähentää esihenkilöiden määrää.

– Lähiesihenkilöiden merkitys on kuitenkin niin suuri, että heitä täytyy olla tarpeellinen määrä.

Päätöksentekorakennetta uudistetaan keventämällä lautakuntarakennetta.

Erikoissairaanhoitoa tiivistetään ja erikoissairaanhoidon palveluostoja pyritään alentamaan.

Digitaalisen sote- ja perhekeskuksen käynnistäminen mahdollistuu, kun kiirevastaanotot keskitetään jatkossa vain neljään sotekeskukseen eli Kauhavalle, Seinäjoelle, Kauhajoelle ja Alavudelle.

– Se vapauttaa arki-illoista noin 40 hoitajavuoroa eli 8 hoitajaa/viikko. Näillä resursseilla vahvistetaan digisotekeskusta ja vastaanottoa. Lääkärityövoiman ostoa säästyy 1-2 vuoroa/ilta.

Viikonloppuisin vapautuu noin 12 hoitajavuoroa arkeen. Kustannussäästö on kokonaisuudessaan 400 000 euroa. Järvinen korostaa kuitenkin, että keskeistä on työvoiman hyödyntäminen mahdollisimman tehokkaasti.

– Meidän pitää pystyä tuottamaan enemmän palveluja tällä henkilöstöllä, mikä meillä on jo nyt. Se vaatii työn uudelleenjärjestelyä.

Erityisesti harvaan asutuilla alueilla sijaitsevia sotetoimipisteitä muutetaan jalkautuviksi palveluiksi. Se tarkoittaa alueen palveluiden tuottamista digitaalisen sotekeskuksen palveluina. Jalkautuvissa palveluissa hyvinvointialueen työntekijä jalkautuu alueelle yhdeksi päiväksi tai rokotebussi kiertää alueella. Jalkautuvilla palveluilla tarkoitetaan myös kotisairaalaa, jonka palvelut tuodaan kotiin.

Jalkautuviin palveluihin siirrytään, kun digitaalinen sote- ja perhekeskus on käynnissä ja pystyy vastaamaan alueen palvelutarpeeseen.

Näissä toimipisteissä toiminta hiljenee vuosien 2024–2026 aikana: Nurmon terveysasema, Ylistaron terveysasema, Peräseinäjoen hammashoitola ja neuvolapalvelut, Jurvan terveysasema, Vimpelin terveysasema ja Mirjanpelto, Lappajärven terveyskeskus, Lehtimäen terveysasema, Alahärmän terveysasema, Ylihärmän terveysasema, Evijärven terveysasema, Kortesjärven terveysasema, Kuortaneen terveysasema, Soinin terveysasema, Töysän terveysasema, Isojoen virastotalo, Lapuan Hellanmaan, Tiistenjoen ja Kauhajärven toimipisteet sekä perhekeskus Viikeri Jalasjärvellä.

Sotetoimipisteiden muuttaminen jalkautuviksi palveluiksi käynnistyisi vuodesta 2024.

Ylistaron terveysaseman osalta vuokrakustannusten säästö on vuodessa 46 600 euroa.

Sotekeskuksia on edelleen seitsemän eli Kauhava, Alajärvi, Lapua, Ilmajoki, Kurikka, Alavus ja Kauhajoki. Niissä tarjotaan laajaa perustason terveydenhuoltoa, suunterveydenhuoltoa, perhekeskustoimintaa ja sosiaalipalveluja.

Niiden lisäksi hyvinvointialue säilyttää neljä sotetoimipistettä. Ne ovat Teuva, Jalasjärvi, Ähtäri ja Isokyrö.

– Näissä tulee säilyttää kiinteä toimipiste, sillä ne palvelevat riittävän laajaa väestöä.

Keskeisenä ohjenuorana on ollut se, että lähimpiin sotekeskuksen palveluihin olisi 40 kilometriä tai 30 minuutin matka.

Kehitysvammaisten asumispalveluissa Teuvan, Ylistaron ja Jurvan toimintakeskukset muuttuvat ns. seinättömiksi palveluiksi.

Keskeisenä tavoitteena on vähentää kehitysvammaisten ympärivuorokautisen palveluasumisen määrää kaikista asumispalveluista. Yhteisöllisen asumisen määrää lisätään.

Ikäihmisten asumispalveluissa Ylistarossa sijaitsevan Hopeasiiven toiminta muutetaan vuosien 2024-2025 aikana yhteisölliseksi asumiseksi. Saman katon alla toimivat Ylistupa ja Hopeasiipi muodostavat yhdessä 48 yhteisöllisen asumisen kotia. Tähän liittyy Ylistaron vanhustenkotiyhdistyksen tilojen vuokraaminen (Ylistupa) hyvinvointialueelle. Näin saadaan 36 paikkaa, joiden kustannusvaikutukset ovat vuosittain noin 1, 2 miljoonaa euroa.

Jatkotavoitteena on vähentää ostopalvelupaikkojen määrää koko hyvinvointialueella.