A-
A+
Isokyröläisten isot palveluasiat päätetään hyvinvointialueella.
Vuosi 2024 on ”paketissa”. Kunta- ja hyvinvointialuetasoilla muutoksia ei teoriassa pitänyt olla, mutta miten kävi?
Hyvinvointialueiden toinen toimintavuosi näytti, että kansallisesti ja alueellamme asukkaiden palveluiden tuottamiseen varattu raha ei riitä alkuunkaan ja sopeuttamistoimia tehtiin ja palveluiden puolesta lobattiin vuoden 2024 aikana ja tehtävä jatkuu vuonna 2025, halusimme tai emme.
E-P:n hyvinvointialueen kahden vuoden alijäämä on n 100 miljoonaa euroa ja tästäkin vuodesta on tulossa alijäämäinen.
Valtion rahoitus lisääntyy tälle vuodelle noin 55 miljoonaa euroa. Lisäyksestä sanotaan joidenkin suulla, että se on tasausta kunnista tulleisiin kustannuskorjauksiin, mutta olkoon sanoitus mikä on, niin lisää rahoitusta tulee 55 miljoonaa.
Vuoden 2025 budjetti on ensimmäisessä aluevaltuuston hyväksymässä kirjassa noin miljardi euroa. Kyse on siis, että rahaa tulee lisää ja menot karkaavat.
Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueella on jo käynnissä UTV2 -ohjelma, jossa uudistumien, tuottavuus ja vaikuttavuus ovat taas tarkastelussa. Kisataan siis taas miten, missä ja mitkä palvelut tuotetaan asiakkaille.
Hyvinvointialueella monialaisen yhteistyön; erikoissairaanhoito, perusterveydenhuolto ja sosiaalipalvelut todellakin tarvitsevat uudistumista toimintakulttuuriin ja toimintaprosesseihin. Yhtenäiset käytännöt asiakkaille!
Rohkenen työhistoriani kautta esittää, että kansallisellakin tasolla tarvitaan tuotannonohjaukseen ja tietojärjestelmien kautta saatavaan potilastietoon tehokkuutta.
Organisaatioiden/ organisaatiokulttuurin yhtenäistäminen alueilla ei ole vuoden eikä kahden asia, vaan siinä tulee menemään vuosia, mutta pelkän hallinnon haukkuminen ja tiivistäminen eivät ratkaise rahojen riittävyyttä, vaan tarvitaan asiakkaiden palveluun keskittyvää ja sitä kehittävää ohjausmekanismia esim. LEAN-ajattelulla/ johtamisella, jossa keskitytään arvoa tuottamattomien toimintojen karsimiseen prosesseista.
Ja kyllä; lukija saattaa todeta, että miksi asia ei ole edennyt, vaikka allekirjoittanut on Etelä-Pohjanmaan aluehallituksen jäsen, 1/13.
Asioiden äärellä ollaan ja kuten tiedämme, muutokset eivät ole helppoja. Jatkuva muutos tai iso muutos kertarysäyksenä on aina kova paikka päättäjille, henkilöstölle ja alueen asukkaille. Jokainen yksilö sietää muutosta ja epävarmuutta eri tavalla.
Esimerkiksi onko talous sittenkään tärkeää: hyvinvointialue joutui jo ottamaan velkaa palkkojen maksuun 10 miljoonaa.
Pitkällä jänteellä kyse on koko organisaation onnistumisesta Etelä-Pohjanmaan palveluiden turvaajina. Muutoksiin pitää pystyä suhtautumaan ratkaisukeskeisesti ja tulevaisuutta ajatellen – palveluiden saatavuus turvaten.
Kuntatasolla vuosi 2024 oli ”odottelun” vuosi.
Kotikunnassani talouden tasapainotustyö käynnistettiin keväällä ja lopputulos ”hoitui”, kun tuloksesta merkittävimmän osuuden tuotti sivistyspalveluissa tapahtuvat vuotuisten ikäluokkien pienenemiset.
Suuriin muutoksiin ei siis tasapainottamistyössä päästy ja valtuuston kokokin päätettiin pitää ennallaan äänestyksen jälkeen. Organisaatio ja hallinto pysyvät.
Mielenkiintoista on, että Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueen valtuuston koko on 59 ja Isonkyrön kunnanvaltuuston edelleen 27. Hyvinvointialueen budjetti noin miljardi euroa ja kuntamme alle 20 miljoonaa euroa.
Isokyröläisten isot palveluasiat päätetään hyvinvointialueella.
Vuoden 2025 isoin kuntien muutos on työllisyyspalveluissa, joissa siirrytään valtion järjestelmästä hajautettuun kuntapohjaiseen järjestelmään.
Isokyrö on kuulunut vuoden alusta Ilmajoen ja Seinäjoen kanssa TyöLakeuden yhteenliittymään, jonka yksi asiakaspalvelupiste on Isonkyrön kunnantalolla. Taloudellisesti muutos on se, että kunnat osallistuvat työttömien kulujen maksamiseen jo 100 työttömyyspäivän jälkeen sakkomaksujen muodossa.
Tämä lisää painetta saada työttömät nopeasti töihin, sillä se tekee kuntien taloudesta aiempaa arvaamattomamman. Muutos on todella iso aikaisempaan. Tässäkin uudistuksessa on kyse ihmisten arjesta selviytymisestä!
Turvallista vuotta 2025.
Jaakko Pukkinen
Isonkyrön kunnanvaltuuston puheenjohtaja, Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueen aluevaltuuston ja -hallituksen jäsen
luetuimmat
uusimmat
Mielipide
Kuvagalleria
A-
A+
Isokyröläisten isot palveluasiat päätetään hyvinvointialueella.
Vuosi 2024 on ”paketissa”. Kunta- ja hyvinvointialuetasoilla muutoksia ei teoriassa pitänyt olla, mutta miten kävi?
Hyvinvointialueiden toinen toimintavuosi näytti, että kansallisesti ja alueellamme asukkaiden palveluiden tuottamiseen varattu raha ei riitä alkuunkaan ja sopeuttamistoimia tehtiin ja palveluiden puolesta lobattiin vuoden 2024 aikana ja tehtävä jatkuu vuonna 2025, halusimme tai emme.
E-P:n hyvinvointialueen kahden vuoden alijäämä on n 100 miljoonaa euroa ja tästäkin vuodesta on tulossa alijäämäinen.
Valtion rahoitus lisääntyy tälle vuodelle noin 55 miljoonaa euroa. Lisäyksestä sanotaan joidenkin suulla, että se on tasausta kunnista tulleisiin kustannuskorjauksiin, mutta olkoon sanoitus mikä on, niin lisää rahoitusta tulee 55 miljoonaa.
Vuoden 2025 budjetti on ensimmäisessä aluevaltuuston hyväksymässä kirjassa noin miljardi euroa. Kyse on siis, että rahaa tulee lisää ja menot karkaavat.
Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueella on jo käynnissä UTV2 -ohjelma, jossa uudistumien, tuottavuus ja vaikuttavuus ovat taas tarkastelussa. Kisataan siis taas miten, missä ja mitkä palvelut tuotetaan asiakkaille.
Hyvinvointialueella monialaisen yhteistyön; erikoissairaanhoito, perusterveydenhuolto ja sosiaalipalvelut todellakin tarvitsevat uudistumista toimintakulttuuriin ja toimintaprosesseihin. Yhtenäiset käytännöt asiakkaille!
Rohkenen työhistoriani kautta esittää, että kansallisellakin tasolla tarvitaan tuotannonohjaukseen ja tietojärjestelmien kautta saatavaan potilastietoon tehokkuutta.
Organisaatioiden/ organisaatiokulttuurin yhtenäistäminen alueilla ei ole vuoden eikä kahden asia, vaan siinä tulee menemään vuosia, mutta pelkän hallinnon haukkuminen ja tiivistäminen eivät ratkaise rahojen riittävyyttä, vaan tarvitaan asiakkaiden palveluun keskittyvää ja sitä kehittävää ohjausmekanismia esim. LEAN-ajattelulla/ johtamisella, jossa keskitytään arvoa tuottamattomien toimintojen karsimiseen prosesseista.
Ja kyllä; lukija saattaa todeta, että miksi asia ei ole edennyt, vaikka allekirjoittanut on Etelä-Pohjanmaan aluehallituksen jäsen, 1/13.
Asioiden äärellä ollaan ja kuten tiedämme, muutokset eivät ole helppoja. Jatkuva muutos tai iso muutos kertarysäyksenä on aina kova paikka päättäjille, henkilöstölle ja alueen asukkaille. Jokainen yksilö sietää muutosta ja epävarmuutta eri tavalla.
Esimerkiksi onko talous sittenkään tärkeää: hyvinvointialue joutui jo ottamaan velkaa palkkojen maksuun 10 miljoonaa.
Pitkällä jänteellä kyse on koko organisaation onnistumisesta Etelä-Pohjanmaan palveluiden turvaajina. Muutoksiin pitää pystyä suhtautumaan ratkaisukeskeisesti ja tulevaisuutta ajatellen – palveluiden saatavuus turvaten.
Kuntatasolla vuosi 2024 oli ”odottelun” vuosi.
Kotikunnassani talouden tasapainotustyö käynnistettiin keväällä ja lopputulos ”hoitui”, kun tuloksesta merkittävimmän osuuden tuotti sivistyspalveluissa tapahtuvat vuotuisten ikäluokkien pienenemiset.
Suuriin muutoksiin ei siis tasapainottamistyössä päästy ja valtuuston kokokin päätettiin pitää ennallaan äänestyksen jälkeen. Organisaatio ja hallinto pysyvät.
Mielenkiintoista on, että Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueen valtuuston koko on 59 ja Isonkyrön kunnanvaltuuston edelleen 27. Hyvinvointialueen budjetti noin miljardi euroa ja kuntamme alle 20 miljoonaa euroa.
Isokyröläisten isot palveluasiat päätetään hyvinvointialueella.
Vuoden 2025 isoin kuntien muutos on työllisyyspalveluissa, joissa siirrytään valtion järjestelmästä hajautettuun kuntapohjaiseen järjestelmään.
Isokyrö on kuulunut vuoden alusta Ilmajoen ja Seinäjoen kanssa TyöLakeuden yhteenliittymään, jonka yksi asiakaspalvelupiste on Isonkyrön kunnantalolla. Taloudellisesti muutos on se, että kunnat osallistuvat työttömien kulujen maksamiseen jo 100 työttömyyspäivän jälkeen sakkomaksujen muodossa.
Tämä lisää painetta saada työttömät nopeasti töihin, sillä se tekee kuntien taloudesta aiempaa arvaamattomamman. Muutos on todella iso aikaisempaan. Tässäkin uudistuksessa on kyse ihmisten arjesta selviytymisestä!
Turvallista vuotta 2025.
Jaakko Pukkinen
Isonkyrön kunnanvaltuuston puheenjohtaja, Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueen aluevaltuuston ja -hallituksen jäsen
Ajankohtaista
Kalluppi
luetuimmat
uusimmat
Mielipide
A-
A+
Isokyröläisten isot palveluasiat päätetään hyvinvointialueella.
Vuosi 2024 on ”paketissa”. Kunta- ja hyvinvointialuetasoilla muutoksia ei teoriassa pitänyt olla, mutta miten kävi?
Hyvinvointialueiden toinen toimintavuosi näytti, että kansallisesti ja alueellamme asukkaiden palveluiden tuottamiseen varattu raha ei riitä alkuunkaan ja sopeuttamistoimia tehtiin ja palveluiden puolesta lobattiin vuoden 2024 aikana ja tehtävä jatkuu vuonna 2025, halusimme tai emme.
E-P:n hyvinvointialueen kahden vuoden alijäämä on n 100 miljoonaa euroa ja tästäkin vuodesta on tulossa alijäämäinen.
Valtion rahoitus lisääntyy tälle vuodelle noin 55 miljoonaa euroa. Lisäyksestä sanotaan joidenkin suulla, että se on tasausta kunnista tulleisiin kustannuskorjauksiin, mutta olkoon sanoitus mikä on, niin lisää rahoitusta tulee 55 miljoonaa.
Vuoden 2025 budjetti on ensimmäisessä aluevaltuuston hyväksymässä kirjassa noin miljardi euroa. Kyse on siis, että rahaa tulee lisää ja menot karkaavat.
Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueella on jo käynnissä UTV2 -ohjelma, jossa uudistumien, tuottavuus ja vaikuttavuus ovat taas tarkastelussa. Kisataan siis taas miten, missä ja mitkä palvelut tuotetaan asiakkaille.
Hyvinvointialueella monialaisen yhteistyön; erikoissairaanhoito, perusterveydenhuolto ja sosiaalipalvelut todellakin tarvitsevat uudistumista toimintakulttuuriin ja toimintaprosesseihin. Yhtenäiset käytännöt asiakkaille!
Rohkenen työhistoriani kautta esittää, että kansallisellakin tasolla tarvitaan tuotannonohjaukseen ja tietojärjestelmien kautta saatavaan potilastietoon tehokkuutta.
Organisaatioiden/ organisaatiokulttuurin yhtenäistäminen alueilla ei ole vuoden eikä kahden asia, vaan siinä tulee menemään vuosia, mutta pelkän hallinnon haukkuminen ja tiivistäminen eivät ratkaise rahojen riittävyyttä, vaan tarvitaan asiakkaiden palveluun keskittyvää ja sitä kehittävää ohjausmekanismia esim. LEAN-ajattelulla/ johtamisella, jossa keskitytään arvoa tuottamattomien toimintojen karsimiseen prosesseista.
Ja kyllä; lukija saattaa todeta, että miksi asia ei ole edennyt, vaikka allekirjoittanut on Etelä-Pohjanmaan aluehallituksen jäsen, 1/13.
Asioiden äärellä ollaan ja kuten tiedämme, muutokset eivät ole helppoja. Jatkuva muutos tai iso muutos kertarysäyksenä on aina kova paikka päättäjille, henkilöstölle ja alueen asukkaille. Jokainen yksilö sietää muutosta ja epävarmuutta eri tavalla.
Esimerkiksi onko talous sittenkään tärkeää: hyvinvointialue joutui jo ottamaan velkaa palkkojen maksuun 10 miljoonaa.
Pitkällä jänteellä kyse on koko organisaation onnistumisesta Etelä-Pohjanmaan palveluiden turvaajina. Muutoksiin pitää pystyä suhtautumaan ratkaisukeskeisesti ja tulevaisuutta ajatellen – palveluiden saatavuus turvaten.
Kuntatasolla vuosi 2024 oli ”odottelun” vuosi.
Kotikunnassani talouden tasapainotustyö käynnistettiin keväällä ja lopputulos ”hoitui”, kun tuloksesta merkittävimmän osuuden tuotti sivistyspalveluissa tapahtuvat vuotuisten ikäluokkien pienenemiset.
Suuriin muutoksiin ei siis tasapainottamistyössä päästy ja valtuuston kokokin päätettiin pitää ennallaan äänestyksen jälkeen. Organisaatio ja hallinto pysyvät.
Mielenkiintoista on, että Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueen valtuuston koko on 59 ja Isonkyrön kunnanvaltuuston edelleen 27. Hyvinvointialueen budjetti noin miljardi euroa ja kuntamme alle 20 miljoonaa euroa.
Isokyröläisten isot palveluasiat päätetään hyvinvointialueella.
Vuoden 2025 isoin kuntien muutos on työllisyyspalveluissa, joissa siirrytään valtion järjestelmästä hajautettuun kuntapohjaiseen järjestelmään.
Isokyrö on kuulunut vuoden alusta Ilmajoen ja Seinäjoen kanssa TyöLakeuden yhteenliittymään, jonka yksi asiakaspalvelupiste on Isonkyrön kunnantalolla. Taloudellisesti muutos on se, että kunnat osallistuvat työttömien kulujen maksamiseen jo 100 työttömyyspäivän jälkeen sakkomaksujen muodossa.
Tämä lisää painetta saada työttömät nopeasti töihin, sillä se tekee kuntien taloudesta aiempaa arvaamattomamman. Muutos on todella iso aikaisempaan. Tässäkin uudistuksessa on kyse ihmisten arjesta selviytymisestä!
Turvallista vuotta 2025.
Jaakko Pukkinen
Isonkyrön kunnanvaltuuston puheenjohtaja, Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueen aluevaltuuston ja -hallituksen jäsen
luetuimmat
uusimmat
Mielipide
Kuvagalleria