PÄÄKIRJOITUS 5.2.2025

Kun hanasta ei tulekaan vettä

Kotivara alkaa vedestä.

Vesi on ihmiselle elintärkeä peruselintarvike. Tarvitsemme sitä juotavaksi noin kaksi litraa päivässä.

72 tunnin varautumiseen tarvitsemme puhdasta vettä noin kuusi litraa, sillä pullovettä tai muuten kannellisessa säilytysastiassa olevaa vettä on varautumisohjeiden mukaan oltava kolmeksi päiväksi.

Varautumisesta puhutaan isoilla kirjaimilla näin helmikuun alussa, sillä tulevana perjantaina 7. helmikuuta on valtakunnallinen varautumispäivä.

Varautumisen malleihin ja tapoihin pääsi tutustumaan viime lauantaina Ylipään nuorisoseuralla, kun lähipiirin yhdistykset ja yhteisöt toivat esille omia hienoja esimerkkejään.

Kyläradiot, kylien turvallisuussuunnitelmat, kylätalojen varustautumiset, paikalliset vapaaehtoiset pelastuspalveluketjut, Suomen Punaisen Ristin osastot ja monet taustallakin olevat ryhmät luovat kokonaisuuden, jonka pohjalta kumpuaa vahva konkreettinen toiminta häiriön sattuessa.

Ylipäässä oli esillä Napuen kyläyhdistyksen turvallisuussuunnitelma. Se toimikoon erinomaisena mallina kaikille alueen muillekin kylille.

Pelimerkkejäkin on saatavilla, sillä varautumisen rahoittaminen kuuluu Yhyres-yhdistyksen repertuaariin.

Taustalla on tapahtunut jo paljon. Kotitalouksissa on hankittuna paristokäyttöiset radiot ja valaisimet, varavirtalähteet mobiililaitteille, kanisterit varavedelle ja retkikeittimet ruuanlaittoon.

Eri kylissä on omia vanhan perinteisen kylähengen pohjalta olevia päivitettyjä rakenteita, joiden kautta saadaan viestit eteenpäin ja apua lähimmäisille.

Kuntatasolla varautumista on tehty budjettien raameissa, mutta pienilläkin summilla on voitu investoida huoltovarmuuteen – ja varautumiseen ylipäätään. Sähkökatkoista, vesikatkoista ja viestintäkatkoista selvitään kohtuullisesti, kun seurataan ohjeita ja toimitaan niitten mukaan.

Maailma muuttui ympärillämme radikaalisti noin kolme vuotta sitten.

Mikä onkaan tärkeämpää kuin koko kansakunnan varautuminen tulevaan. Suomi hakeutui yksituumaisesti ja pääsi nopealla aikataululla Naton jäseneksi. Se tuo pienelle valtiolle harteita ja selkänojaa.

Yhtä tärkeää on kansallinen varautuminen, lakisääteisen varusmiespalveluksen lisäksi esimerkiksi vahvan ja toimintakykyisen reservin olemassaolo.

Reserviläisjärjestöt ovatkin saaneet runsaasti uusia jäseniä nuorista varusmiespalveluksen käyneistä ikäluokista. Se on peruskallio vahvalle varautumiselle ja luo meille kaikille positiivista turvallisuuden tunnetta. *ae