Haikean hyväntuulinen komedia – Mielensäpahoittaja rakastuu

Marita Nyrhinen

Mielensäpahoittajan rakkaustarina (Suomi 2024). Ohjaus: Mika Kaurismäki. Valtakunnallinen ensi-ilta 6.9. Matin-Tuvassa

YLISTARO Mielensäpahoittaja on kirjailija Tuomas Kyrön luoma hahmo, jonka valituksia läheiset joutuvat kokemaan.

Hänen elämästään on tehty aikaisemmin kolme elokuvaa, jotka on ohjannut Suomen elokuva-alan merkittävät tekijät. Dome Karukoski ohjasi ensimmäisen elokuva Mielensäpahoittaja (2014). Tiina Lymin ohjauksessa syntyi Ilosia aikoja, Mielensäpahoittaja (2018). Mika Kaurismäki ohjasi kolmannen, Mielensäpahoittaja Eskorttia etsimässä (2022).

Kaurismäen ohjauksessa syntyi myös uutuuselokuva Mielensäpahoittajan rakkaustarina.

Kaurismäki on aikaisemmin tuottanut ja toteuttanut aikaisemmat elokuvansa omien ideoittensa mukaan. Hänen tyttärensä Maria Kaurismäki, joka toimii Solar Filmsin tuotantopäällikkönä, otti puheeksi, voisiko Mika ohjata Mielensäpahoittaja-elokuvan. Siitä lähti Solar Filmin kanssa yhteistyö, joka sai jatkoa.

Tällä kertaa Mielensäpahoittaja (Heikki Kinnunen) rakastuu, kun hän kohtaa kaupassa oikeanhajuisen Saimin (Jaana Saarinen). Tämä osoittautuu rempseäksi taiteilijaksi ja todelliseksi luonnonlapseksi. Mielensäpahoittajan pojat (Iikka Forss ja Ville Tiihonen) eivät voi isälleen mitään, vaikka ovat kiihkeästi muuttamassa tätä palvelutaloon.

Taiteilija-Saimin tähtäimessä on valokuvanäyttely, jota varten hän kulkee kamera kourassa. Kohteeksi valikoituu kukapa muu kuin Mielensäpahoittaja. Näyttelystä kehkeytyy elokuvan käännekohta.

Elokuva perustuu Tuomas Kyrön tekstiin, josta Sami Keski-Vähälä muokkasi aiheen valmiiksi elokuvakäsikirjoitukseksi.

Jossain määrin myös Kaurismäki osallistui omine ideoineen lopullisen version toteutukseen, ja Kyrö hyväksyi elokuvallisesti toteutettavat ratkaisut.

Tuloksena on lämminhenkinen ja humoristinen mutta, haikeakin draamakomedia monin kääntein.

Elokuva ottaa komedian keinoin kantaa vanhusten kohteluun, rooliin ja itsemääräämisoikeuteen. Se on myös kuin ylistyslaulu suomalaiselle luonnolle ja maalaiselämälle idyllisine maisemineen hiekkateitä myöten.

Mielensäpahoittajan talo on peltojen ja metsien ympäröimä, maaseudun sydämessä.

Niin myös Saimin taiteilijakodikseen hankkima koulurakennus, joka todellisuudessa on Sipoossa sijaitseva vanha kyläkoulu. Taitelijakodin kaoottiset sisätilat taideteoksia myöten ovat lavastusryhmän työtä. Tarkka katsoja voi bongailla mielenkiintoisia esineitä sekamelskan joukosta.

Mielensäpahoittaja-elokuvat on otettu aikaisemmin hyvin vastaan. Ne osuvat oivasti suomalaiseen mielenlaatuun. Mika Kaurismäen mukaan tekijätiimillä oli mukavaa kuvauksissa.

”Henkilökemiat toimivat, ja vaikka kuvausaikataulu oli lyhyt, kiirettä ei tarvinnut pitää.”

Rento meininki huokuu myös elokuvasta katsomoon. Kuvausryhmällä oli myös tuuria, sillä kuvaukset toteutettiin syksyn aikaan. Juuri ne viikot sattuivat olemaan lämpimiä, joten kaikki toimi suunnitelmien mukaan.

Antti Rastivon valokuvat ovat osa Saimin näyttelymateriaalista, mutta Kaurismäki paljastaa, että myös Jaana Saarisen kuvaustilanteissa ottamia kuvia on päässyt näytille.

Elokuvassa soi suomalaisen iskelmänä klassikoita, mutta elokuvan alkuperäismusiikin on kirjoittanut japanilainen trumpetisti Tetsuroh Konishi.

Hän on säveltänyt musiikkia muun muassa teatterille, mutta elokuvamusiikin kirjoittajaksi hän päätyi fanittamansa Mika Kaurismäen kautta.

Otettuaan yhteyttä ohjaajaan hän sai tilaisuuden säveltää elokuvaan musiikin, joka istuukin hyvin suomalaiseen mielenmaisemaan.