Itsenäisyys on hyvinvoinnin takaaja ja mahdollistaja

Mika Pukkinen

ISOKYRÖ Isonkyrön itsenäisyyspäivän juhla järjestettiin perinteiseen tapaan Pohjankyrön talossa.

Juhlan avauspuheen piti Isonkyrön kunnanvaltuuston varapuheenjohtaja Jyrki Ala-Reini ja juhlapuheen hyvinvointilautakunnan puheenjohtaja Heli Katajamäki. Kotimaisia kappaleita esittivät haitaritaiturit Miika ja Rami Rinta-Korkeamäki.

Itsenäisyyspäivän puheissa muisteltiin Suomen historian käänteentekeviä aikoja, erityisesti sotavuosia. Ala-Reini sanoi puheessaan, että vapaussodaksi kutsutun sisällissodan haavojen arpeutumisessa meni aikaa, mutta myöhemmin Neuvostoliiton hyökkäyksen luoma varjo yhtenäisti suomalaiset.

Sotavuosien jälkeen Suomessa on pidetty yllä omaa vahvaa maanpuolustusta, mutta Suomi juhli 106-vuotispäiväänsä ensimmäistä kertaa puolustusliitto Naton jäsenenä.

– Suomen puolustamisen päävastuu on meillä itsellämme. Maanpuolustustahto on maassamme erittäin korkea ja puolustusvoimien koulutuksen taso laadukas. Yleinen asevelvollisuus takaa riittävän suuret sodanaikaiset joukot. Emme kuitenkaan ole konfliktin sattuessa enää yksin, Ala-Reini sanoi.

Suomi on kehittynyt itsenäisenä täysin eri suuntaan kuin entinen Neuvostoliitto, nykyinen Venäjä. Katajamäki kertoi puheessa vaaristaan, joka palveli nuorena eturintaman takana viestintäyhteyksiä rakentaen. Vaari muistutti, että naapurissa piilee aina vaara.

– On surullista, että toivo Venäjän demokratisoitumisesta on ikuisiksi ajoiksi tai ainakin vuosikymmeniksi menetetty. Vielä surullisempaa on sotiminen ja tuhoaminen sekä näiden tuomat aseellinen kilpavarustelu ja pelko, Katajamäki sanoi.

– Sinisilmäisyyden aika on mennyttä, mutta vaarini ei ollut koskaan sinisilmäinen. Sodassa olleille sukupolville Venäjä taisi olla selvästi valvottava ja välteltävä, eivätkä he tainneet olla siinä väärässä.

Hyvinvointilautakuntaa parin vuoden ajan johtanut Katajamäki sanoi, että itsenäisyys on ollut myös hyvinvoinnin mahdollistaja sellaisena kuin me saamme siitä tänä päivänä nauttia.

– Minusta itsenäisyys on vapautta tehdä asioita, jotka tuntuvat itsestä hyviltä ja merkitykselliseltä, toki toisten vapautta polkematta. Se on vapautta päättää, mitä opiskelee, missä asuu, mitä tekee työkseen, kenen kanssa seurustelee, millaista musiikkia kuuntelee ja mitä kirjoja lukee.

– Ennen kaikkea se on sanan ja mielipiteen vapautta. Pitää myös muistaa, että vapauden kääntöpuolella on aina vastuu.

– Meillä on vapaassa maassa mahdollisuus parantaa hyvinvointiamme ja iloita esimerkiksi Isonkyrön useista luontopoluista.

Maailmaa ovat mullistaneet viime vuosina erilaiset ongelmat ja konfliktit. Vielä muutamia vuosia sitten kukaan tuskin pystyi ennakoimaan, että koronapandemia aiheuttaa laajoja sulkuja ja Euroopan turvallisuustilanne muuttuu Venäjän aloittaman hyökkäyssodan takia nopeasti täysin erilaiseksi.

Suomessa tilanne on näkynyt konkreettisimmin itärajalla, jossa venäläiset turistit ovat hävinneet täysin. Marraskuun lopulla Suomen itäraja suljettiin kokonaan, sillä rajan yli alkoi tulla nopeasti huomattavia määriä kolmansista maista saapuneita ihmisiä.

– Juuri luin lehdestä jutun, miten imatralaisten elämä on viime vuosina muuttunut. Mennyttä on aika, jolloin hankittiin paljon lisää liiketilaa, koska venäläisiä virtasi kauppoihin. Nyt venäläiset tervetulleiksi toivottaneet mainokset ovat muuttuneet Slava Ukraini -kyltteihin, Katajamäki kertoi.

– Muutos alkaa vaikuttaa ihmisiin ajan kuluessa yhä konkreettisemmin. Pohjanmaalla muutos ei ole vielä näkynyt niin vahvasti kuin Imatralla, mutta toki se on vaikuttanut turvallisuustilanteeseen koko itsenäisessä Suomessa.