Koulu- ja lukioverkkoselvityksissä nähdään uhkia ja mahdollisuuksia

YLISTARO/SEINÄJOKI Seinäjoen kaupunginvaltuuston talousarviokokous alkoi ryhmien puheenvuoroilla.

Keskustaryhmän Aki Ylinen piti Seinäjoen kiinteistöveroprosentteja liian korkeina. Jos valtio uudistaa kiinteistöverotusta, kaupungin pitäisi silloin sopeuttaa veroprosentteja, jotta verorasitus ei mene kohtuuttomaksi.

Koska kaupungin veto- ja pitovoima-asiat ovat kunnossa, asuntoja on rakennettu vilkkaasti. Ylinen muistutti rakennusvalvonnan tärkeydestä. Rakentajiin pitää suhtautua palveluhenkisesti ja välttää turhaa byrokratiaa.

Ryhmänsä kipupisteeksi Ylinen mainitsi talousarvioon sisällytetyt koulu- ja lukioverkkoselvitykset. Hän piti suurena vaarana sitä, että tehostamisratkaisut kohdistuvat liitosalueille. Poliittisen ohjauksen pitää olla kunnossa, jotta elinvoimaa ei keskitetä pelkästään kaupungin ytimeen.

– Koulujen on pysyttävä kooltaan maltillisina. Tärkeintä on oppilaiden hyvinvointi ja oppimismahdollisuudet.

Kokoomuksen Jesse Luhtala piti kaupungin yhdeksän miljoonan euron tulosta askelena kohti entistä vahvempaa taloutta ja muistutti, että epävarmoina aikoina tarvitaan myös herkkyyttä reagoida.

Rakenteellisia uudistuksia Luhtala piti tarpeellisina ja toivoi, että niistä seuraisi fiksuja ratkaisuja eikä vain supistettuja palveluja.

Ryhmän toiveena oli, että järjestöjä avustettaisiin tulevaisuudessa nykyistä enemmän.

Perussuomalaisten ylistarolainen Piia Kattelus-Kilpeläinen painotti kaupungin tasapuolista kehittämistä. Hän toivoi, että ryhmän aloitteet paikallisliikenteen ulottamisesta Peräseinäjoelle ja Ylistaroon sekä pyörätieparannuksista liitosalueilla otetaan huomioon.

Rakenneselvityksiä ei pitäisi tehdä kapeakatseisesti.

– Perusopetus on järjestettävä lähipalveluna. Ei pidä lisätä asukkaiden eriarvoisuutta. Lukioselvitykseen voisi ottaa mukaan Sedun ja Seinäjoen ammattikorkeakoulun väyläopintojen toteuttajana.

Sosiaalidemokraattien Harri Jokiranta toivoi kaupungilta rohkeita innovaatioita sekä kykyä uudistaa toimintatapoja ja päätöksentekoa. Tarvitaan myös herkkyyttä reagoida nopeasti asioihin, sillä odotettavissa on vaikeita aikoja.

Selvitykset palveluverkosta ovat Jokirannan mukaan välttämättömiä ja perusteltuja. Yksi vakavasti pohdittava asia on, miten uimahalli uudistetaan.

– Pelkästään peruskorjaus ei enää riitä. On otettava huomioon kaupungin kasvu ja vetovoima.

Jokiranta piti tärkeänä, että kaupunki tukee kansalaisyhteiskuntaa, järjestöjä ja yhdistyksiä.

Vihreiden Tuomas Ojajärvi totesi, että vaikka käyttömenojen kahden prosentin kasvu olisi ihanteellista, tavoitteeseen on vaikea yltää.

– Lapsimäärä kasvaa, eikä kaksi prosenttia riitä varhaiskasvatukseen ja perusopetukseen, etenkin, kun luokkakoot ovat jo suuria ja tuntikehykset paukkuvat.

– Lapsista ja nuorista puhuttaessa pitäisi aina pyrkiä parhaaseen. Se on parasta eriarvoisuuden ehkäisyä ja hyvinvoinnin tukea.

Talousarvio ei ole leikkaava, mutta määrärahat eivät nouse samaa tahtia väestönkasvun kanssa, selvitti kristillisdemokraattien Kati Nummensalo.

– Erityisesti perusopetus on väliinputoaja. Budjetissa ei ole lisäyksiä perusopetukseen, vaikka oppilasmäärä kasvaa.

Lukioverkkoselvityksessä pitää Nummensalon mukaan ottaa huomioon muitakin asioita kuin opiskelijoiden matkat, esimerkiksi ryhmäkoot ja valinnaisainemahdollisuudet.

– Säästöt on tehty kantakaupungissa, jossa ryhmässä voi olla noin 40 oppilasta. Siellä ei voida jatkuvasti säästää.

Vasemmistoliiton Antti Knuuttila piti rakenneselvityksiä kehitystyönä, jota on ajoittain tehtävä. Tavoitteena on lisätä taloudellista tehokkuutta. Hän vaati perinpohjaisia selvityksiä.

– Selvitykset voivat tarkoittaa ikäviä vaihtoehtoja päättäjille, mutta meidän on pidettävä mieli avoimena. Siten saadaan paras tulos.

ELINA KOSKI