Leijonapilkeillä toivotaan parempaa lohivuotta

Mika Pukkinen

ISOKYRÖ Viime vuonna Kalliojärvellä järjestettävillä Leijonapilkeillä oli erikoinen vuosi, sillä yksikään kilpailija ei saanut kirjolohisaalista. Muun muassa ahvenia ja lahnoja pilkkiin kyllä tarttui, mutta kirjolohet pysyivät jään alla, vaikka niitä oli istutettu kisapaikalle ennen tapahtumaa.

Syytä heikkoon lohisaaliiseen ryhdyttiin tutkimaan jälkikäteen. Mittauksissa selvisi, että veden happipitoisuus oli erittäin heikko, ja tämä oli luultavasti koitunut kohtaloksi suurimmalle osalle lohista.

Viime talvena jäät tulivat erittäin nopeasti, kun kovat pakkaset iskivät äkisti ja vedet sen alla jäivät normaalia lämpimämmiksi. Tämä saattoi osaltaan vaikuttaa siihen, miksi happipitoisuudet vedessä olivat heikommat kuin nyt, kun mittaukset tehtiin helmikuun puolivälissä kalojen istutuksen yhteydessä uudelleen.

Kalat kuluttavat enemmän happea, kun lämpötila nousee. Nyt Kalliojärvellä mitattiin kalojen kannalta suhteellisen hyvät lämpötilat ja happipitoisuudet.

– Kun vesi on lämmintä, hapen kulutus on suurempaa ja siksi todennäköisesti kävi miten kävi. Tänä talvena jäät tulivat suhteellisen myöhään ja vesi oli jo siinä vaiheessa äärimmäisen kylmää. Jään alla on nyt parempi olosuhde, mittauksia tehnyt Etelä-Pohjanmaan kalatalouskeskuksen toiminnanjohtaja Marko Paloniemi sanoi.

Maaliskuun 8. päivänä Kalliojärvellä järjestetään 34. Leijonapilkki, jota varten Kalliojärvellä istutettiin helmikuussa jälleen noin 80 reilun kilon painoista kirjolohta.

Tyypillisesti osallistujia on ollut sadan molemmin puolin, ja Isonkyrön Lions Clubin pilkkitoimikunnan puheenjohtaja Markku Salonen kertoo odottavansa samansuuntaista osallistujamäärää nytkin.

– Täällä käy kisaamassa tosipilkkijöitä, eikä kukaan varmaan yhdestä kisasta pahastu. Sellaisia päiviä, kun kala ei tartu, on muutenkin. Unelmasaalista ei tule aina, Salonen hymyili viitaten viime vuoteen.

Salonen oli viime vuonna itsekin jäällä odottelemassa, koska ensimmäinen kirjolohi nousisi. Monena vuonna se on tapahtunut minuuteissa, joskus jopa sekunneissa, sen jälkeen, kun kisat on laitettu käyntiin kello kymmeneltä aamulla.

– Olin kovasti lohisoppaa tarjoamassa ensimmäiselle lohen saajalle, mutta sitä ei tullut koko päivänä, Salonen harmitteli.

Salonen toivoo, että saa jakaa soppakupongin tällä kertaa mahdollisimman nopeasti. Ainutkertainen viime vuosi ei kuitenkaan ollut, sillä kyseessä oli toinen kerta, kun Leijonapilkillä jäätiin ilman lohisaalista.

Leijonat ovat järjestäneet kisaan tutut palkinnot. Esimerkiksi suurimman lohen pilkkinyt saa kivikellon. Lisäksi kisassa palkitaan kilomääräisesti eniten lohikalaa saanut kilpailija ja suurimman kalasaaliin narrannut kilpailija. Palkintoina ovat muun muassa robotti-imuri ja airfryer.

Lisäksi nuorten sarjan voittajalle on luvassa tabletti. Salonen toivoo, että myös seuraava pilkkijäsukupolvi lähtisi aktiivisesti Kalliojärven jäälle.

– Kisa on ollut aina suosittu ja toivotaan, että nuoriakin tulisi enemmän paikalle, niin saisimme uusia pilkkijöitä. Kalastus on ollut kuitenkin viime aikoina suosittua, ja YouTubessa ja muualla netissä on paljon hyviä vinkkejä kalastamiseen, Salonen sanoi.

Vielä helmikuun puolivälin jälkeen kisapaikalla jäänpaksuus oli noin 36 senttiä. Vaikka sittemmin kelit ovat olleet huomattavan lämpimiä, pitäisi kisat pystyä silti viemään läpi vielä tulevana lauantaina. Salosen mukaan tänä talvena pilkille on päässyt hyvin, sillä jään päälle ei ole satanut paksua kerrosta lunta. Se on helpottanut liikkumista myös merellä.

– Luonnossa liikkuessa keli voi joskus olla raaka, mutta ei se tässä hommassa haittaa, kun pukeutuu hyvin. Sormet herkimmin jäätyvät, ja jos joku on siiman päässä, kylmä ei ole enää yhtään, Salonen naurahti.

– Siinä on mukana sivussa on mukava juoda kupponen kahvia tai teetä ja syödä voileipä.

Leijonapilkit toimivat samalla Lionsin F-piirin joukkuemestaruuskilpailuina.

34. Leijonapilkki Kalliojärvellä lauantaina 8. maaliskuuta kello 10-14