A-
A+
ISOKYRÖ 1700-luvun markkinoiden viikonloppuna Isonkyrön historiallinen Vanha kirkko juhlisti oikeutetusti tilaisuutta, jossa Leväluhta-projektia johtanut Helsingin yliopiston tutkija Anna Wessman luennoi kalmiston viimeisimmistä tutkimuksista.
Viisi vuotta sitten alkaneen projektin aikana Leväluhdassa tehtiin muun muassa arkeologisia tutkimuksia ja tutkittiin jo olemassa oleva aineisto uusilla menetelmillä. Uusia arkeologisia kaivauksia itse kalmistoon ei tehty.
– Momminmäen alueelle kaivettiin 37 koekuoppaa ja kalmiston ympärillä tehtiin muun muassa fosfaattikartoitusta ja magneetti-suskeptibiliteettimittauksia. Halusimme selvittää, olisiko alueella vielä jäljellä olevaa kalmistoa sekä olisiko mahdollista paikantaa kalmistolle kuuluvaa asutusta, Wessman sanoo.
Aiemmin leväluhtalaisia on pidetty poikkeuksellisen pienikokoisina.
– Uudet tutkimukset osoittivat, että he olivat saman pituisia kuin muut aikalaiset Euroopassa. Naisten keskipituus on ollut noin 155 ja miesten 164 senttimetriä Wessman kertoo.
– Kun ihmiset 400-luvulla söivät pääasiassa riistaa ja karjaeläimiä, muuttui ruokavalio yhtäkkiä 500-luvulla merelliseksi. Tiedetään, että tuohon aikaan Euroopan ilmasto kylmeni ilmeisesti tulivuoren purkauksen ja tuhkapilven vuoksi. Oliko tämä syynä myös leväluhtalaisten ruokavalion muutokseen, sillä heikentyneiden viljasatojen vuoksi asukkaat ovat joutuneet hakemaan ruokansa mereltä Kyrönjokea pitkin, Wessman kysyy.
Varmoja vastauksia kaikkiin kysymyksiin emme saa ehkä koskaan.
luetuimmat
uusimmat
Mielipide
Kuvagalleria
A-
A+
ISOKYRÖ 1700-luvun markkinoiden viikonloppuna Isonkyrön historiallinen Vanha kirkko juhlisti oikeutetusti tilaisuutta, jossa Leväluhta-projektia johtanut Helsingin yliopiston tutkija Anna Wessman luennoi kalmiston viimeisimmistä tutkimuksista.
Viisi vuotta sitten alkaneen projektin aikana Leväluhdassa tehtiin muun muassa arkeologisia tutkimuksia ja tutkittiin jo olemassa oleva aineisto uusilla menetelmillä. Uusia arkeologisia kaivauksia itse kalmistoon ei tehty.
– Momminmäen alueelle kaivettiin 37 koekuoppaa ja kalmiston ympärillä tehtiin muun muassa fosfaattikartoitusta ja magneetti-suskeptibiliteettimittauksia. Halusimme selvittää, olisiko alueella vielä jäljellä olevaa kalmistoa sekä olisiko mahdollista paikantaa kalmistolle kuuluvaa asutusta, Wessman sanoo.
Aiemmin leväluhtalaisia on pidetty poikkeuksellisen pienikokoisina.
– Uudet tutkimukset osoittivat, että he olivat saman pituisia kuin muut aikalaiset Euroopassa. Naisten keskipituus on ollut noin 155 ja miesten 164 senttimetriä Wessman kertoo.
– Kun ihmiset 400-luvulla söivät pääasiassa riistaa ja karjaeläimiä, muuttui ruokavalio yhtäkkiä 500-luvulla merelliseksi. Tiedetään, että tuohon aikaan Euroopan ilmasto kylmeni ilmeisesti tulivuoren purkauksen ja tuhkapilven vuoksi. Oliko tämä syynä myös leväluhtalaisten ruokavalion muutokseen, sillä heikentyneiden viljasatojen vuoksi asukkaat ovat joutuneet hakemaan ruokansa mereltä Kyrönjokea pitkin, Wessman kysyy.
Varmoja vastauksia kaikkiin kysymyksiin emme saa ehkä koskaan.
luetuimmat
uusimmat
Mielipide
A-
A+
ISOKYRÖ 1700-luvun markkinoiden viikonloppuna Isonkyrön historiallinen Vanha kirkko juhlisti oikeutetusti tilaisuutta, jossa Leväluhta-projektia johtanut Helsingin yliopiston tutkija Anna Wessman luennoi kalmiston viimeisimmistä tutkimuksista.
Viisi vuotta sitten alkaneen projektin aikana Leväluhdassa tehtiin muun muassa arkeologisia tutkimuksia ja tutkittiin jo olemassa oleva aineisto uusilla menetelmillä. Uusia arkeologisia kaivauksia itse kalmistoon ei tehty.
– Momminmäen alueelle kaivettiin 37 koekuoppaa ja kalmiston ympärillä tehtiin muun muassa fosfaattikartoitusta ja magneetti-suskeptibiliteettimittauksia. Halusimme selvittää, olisiko alueella vielä jäljellä olevaa kalmistoa sekä olisiko mahdollista paikantaa kalmistolle kuuluvaa asutusta, Wessman sanoo.
Aiemmin leväluhtalaisia on pidetty poikkeuksellisen pienikokoisina.
– Uudet tutkimukset osoittivat, että he olivat saman pituisia kuin muut aikalaiset Euroopassa. Naisten keskipituus on ollut noin 155 ja miesten 164 senttimetriä Wessman kertoo.
– Kun ihmiset 400-luvulla söivät pääasiassa riistaa ja karjaeläimiä, muuttui ruokavalio yhtäkkiä 500-luvulla merelliseksi. Tiedetään, että tuohon aikaan Euroopan ilmasto kylmeni ilmeisesti tulivuoren purkauksen ja tuhkapilven vuoksi. Oliko tämä syynä myös leväluhtalaisten ruokavalion muutokseen, sillä heikentyneiden viljasatojen vuoksi asukkaat ovat joutuneet hakemaan ruokansa mereltä Kyrönjokea pitkin, Wessman kysyy.
Varmoja vastauksia kaikkiin kysymyksiin emme saa ehkä koskaan.
luetuimmat
uusimmat
Mielipide
Kuvagalleria