Nuoret haluavat Suomesta turvallisen ja omavaraisen

Elina Koski

YLISTARO Seitsemäsluokkalainen Sofia Niemitalo tulee äänestyskopista ja antaa vaalilipukkeensa vaalitoimitsija Topi Kujalan leimattavaksi. Niemitalon ääni sujahtaa lukittuun uurnaan Ylistaron koulukeskuksessa pidetyissä Nuorten vaaleissa.

Nuorten vaaleissa alle 18-vuotiaat ovat äänestäneet varsinaisten vaalien ehdokkaita ja valinneet oman eduskuntansa.

– En ole oikeastaan kiinnostunut vaaleista, koska en ole perehtynyt asiaan. Ehdokkaista en tiedä mitään, joten valitsin listalta jonkin nimen niin kuin entten tentten, Niemitalo kertoo.

Uurnaan putoaa myös Tuomas Koivusalon, toisen seitsemäsluokkalaisen, ääni.

– Olen vähän perehtynyt vaaleihin ja katsonut uutisia televisiosta.

Ylistaron lukion juniorit Ahti Aarnio, 16, Topi Kujala, 16, ja Luukas Viita, 16, ovat äänestyspäivänä vaalitoimitsijoina. He pitävät nuorten vaaleja tärkeinä ja odottavat uteliaina tuloksia. Myös varsinaiset eduskuntavaalit kiinnostavat jokaista. Koulukeskuksessa on pidetty edellisellä viikolla vaalipaneeli, johon oli kutsuttu useita ehdokkaita.

– Kovin paljon en ole seurannut vaaliasioita, mutta käännyn oikealle. Siihen ovat vaikuttaneet vanhempieni näkemykset, Luukas Viita arvelee.

– Turvallisuus on tärkeää. Suomen jäsenyys Natossa voi tuoda turvaa, mutta siihen saattaa sisältyä myös riskejä.

Ahti Aarnio ja Topi Kujala asemoivat itsensä keskustaoikeistoon. Aarnio ei seuraa uutisvirtaa kovin tiiviisti toisin kuin Kujala, jolle se on päivittäistä ja usein monikanavaista.

– Haluan Suomesta omavaraisen. Valtion pitää tukea suomalaista yrittäjyyttä, ja työnteon on oltava kannattavaa. Ei voi olla niin, että ihminen elää vain tukien varassa, Kujala selvittää näkemyksiään.

– Ja ilmastonmuutoksesta paasataan liikaa.

Omavaraisuutta arvostaa Ahti Aarniokin.

– Suomen pitää sijoittaa kotimaiseen energiaan ja elintarviketuotantoon. Maan taloudellista kestävyyttä on parannettava.

Seurakuntavaaleissa on äänioikeus 16 vuotta täyttäneillä, mutta juniorikolmikolle sopii, että kuntavaaleissa ja valtiollisissa vaaleissa äänioikeusikänä säilyy 18 vuotta.

– Omaa näkemystä ei ole vielä 16-vuotiaana. Meistä kukaan ei äänestänyt seurakuntavaaleissakaan, Topi Kujala perustelee.

Historian-, yhteiskuntaopin ja psykologianopettaja Annina Pihlajamäki pitää Nuorten vaaleja demokratiakasvatuksena. Nuorten on tärkeää saada äänestyskokemus.

– Varsinkin lukiolaisten kanssa on puhuttu paljon vaaleista. Meillä on meneillään yhteiskuntaopin ykköskurssi, johon sisältyvät vaalit, eduskunnan työ ja politiikka.

– Kaikki oppilaat ovat käyttäneet nuorten vaalikonetta. Osa heistä on kokeillut myös muita vaalikoneita, sekä yläkoulussa että lukiossa opettava Pihlajamäki selvittää.