Nuorten vaikuttajaryhmän asema hiertää Seinäjoen seurakunnassa

Terhi Rintala

SEINÄJOKI Nuorten vaikuttajaryhmä perustettiin Seinäjoen seurakuntaan jo keväällä 2021, sillä kirkkovaltuusto piti tärkeänä olla etulinjassa kirkon kehittämistyössä. Ensimmäiset vaikuttajaryhmät perustettiin edistyksellisissä seurakunnissa pilotteina.

Ideana oli, että nuorten vaikuttajaryhmä keskittyy seurakunnan päätöksenteon seurantaan, siihen vaikuttamiseen ja strategiatyöskentelyyn. Heillä ei ole omaa päätösvaltaa seurakunnan päätöksentekoelimissä, mutta heidän ajatuksiaan kuullaan hallinnossa.

Joulukuussa 2024 talousarviovaltuustossa käytiin jo tiukkaa keskustelua siitä, saako nuorten vaikuttajaryhmä osallistua kirkkoneuvoston kokouksiin. Puolessa Suomen seurakunnista siihen on mahdollisuus. Asia jäi valmisteluun. Perusteluna oli se, että halutaan nähdä, miten asia etenee kirkolliskokouksessa.

Tammikuussa kirkkovaltuusto päätti äänin 32–5 säilyttää nuorten vaikuttajaryhmän oikeuden osallistua kokouksiin vain kutsuttuna.

Esityslistalla oli nyt nuorten vaikuttajaryhmän toimintasäännön päivittäminen. Kalle Hiltunen (avara kirkko) esitti, että toimintasääntöä muokataan. Hiltusen mukaan vaikuttajaryhmän edustaja olisi mukana kirkkoneuvostossa, mutta tietty pykälä voidaan evätä etukäteen. Tällaisia olisivat esimerkiksi henkilöihin liittyvät pykälät.

Hiltunen esitti, että kirkkoherran tehtävänä olisi ilmoittaa etukäteen nuorten vaikuttajaryhmän edustajalle näistä pykälistä.

Esitys sai kannatusta, mutta kaatui jälleen äänestyksessä äänin 33–3.

Nuorten vaikuttajaryhmä seurasi kirkkovaltuuston kokousta. He harmittelivat sitä, että tieto ei kulje heille asti.

– Saimme vasta tänään tietää, että tätä asiaa käsitellään valtuustossa. Kirkkovaltuuston esityslistoja emme pääse näkemään. Meidät pitäisi kutsua mukaan, kun käsitellään meitä koskevia asioita, Toivo Antila harmitteli.

Kirkkovaltuusto myönsi määrärahan Peräseinäjoen kirkon vesikaton kuparipellityksen korjaukseen. Kirkon vesikate on uusittu vuonna 1992.

Kirkossa on viime vuosina ollut useita vesikatosta johtuneita vuotoja, joita ammattipeltisepänliikkeet ovat korjanneet.

Ongelmien juurisyynä on se, että kanttaus on pokattu väärinpäin, jolloin vesikaton saumojen revetessä vesi pääsee helposti sisään saumasta. Tutkimuksissa on löydetty paljon paikallisia reikiä ja muita vuotoja

Vesikatto alkoi jälleen vuotaa viime syksynä budjetoinnin jälkeen. Kuntotutkimuksen perusteella tilattiin kiireelliset korjaukset, joilla estettiin laajempien vesivahinkojen syntyminen kirkkosalissa. Korjauskustannukset olivat lähes 46 000 euroa.

Kirkkovaltuusto hyväksyi vuoden 2025 investointeihin 50 000 euron määrärahan.

Jarkko Panu (kok.) totesi, että katon korjaus oli hyvä asia, mutta muistutti, että investointien pitäisi löytyä talousarvion investointilistasta.

– Toivottavasti seurakunnan korjaustarpeet on kartoitettu riittävän hyvin, ettei tällä tavalla tarvitsisi tuoda lisämäärärahatarpeita.

Viime vuoden henkilöstötilinpäätös herätti keskustelua etenkin työterveyskuluiltaan. Ne ovat nousseet vuodessa 122 000 euroa. Vs. henkilöstöpäällikkö Anna Ala-Kaarre totesi, että kustannusten nousu näkyi etenkin erikoislääkäripalveluissa.

– Tulevaisuudessa emme valitettavasti voi tarjota yhtä laajaa työterveyshuoltoa, Matti Kuvaja (kok.) ennakoi.