A-
A+
Kuulen nuo laukaukset edelleen korvissani käydessäni haudoilla.
Heikki Pakari
Elina Koski
YLISTARO Sinivalkoiset pienoisliput juhlistivat Ylistaron sankarihautoja itsenäisyyspäivänä. Hautakivirivistöjen välisiin kukkapenkkeihin aseteltiin itsenäisyyspäivän aattona 160 lippua ohuine valkoisine puutankoineen. Hautalyhtyjen kynttilät sytytettiin itsenäisyyspäivän aamuna.
Pienoislippumeri syntyi seinäjokelaisen Heikki Pakarin lahjoituksen ansiosta.
Pakari on lahjoittanut Seinäjoen seurakunnalle pienoissuomenliput Nurmon, Peräseinäjoen, Seinäjoen Törnävän ja Ylistaron sankarihaudoille. Itsenäisyyspäiväksi liputettiin myös Jalasjärven sankarihaudat.
Nurmon ja Seinäjoen sankarihaudoille Pakari on lahjoittanut myös lyhdyt.
Pakari on hankkinut sankarihaudoille yhteensä 600 lippua ja 480 lyhtyä.
– Vasta lyhdyt tilattuani selvisi, että Peräseinäjoella ja Ylistarossa on jo lyhdyt. Siksi niitä riitti Jalasjärvenkin haudoille.
Heikki Pakarin lahjoitusidea virisi kunnioituksesta sankarivainajia kohtaan. Ähtäristä kotoisin olevan Pakarin eno, vänrikki Väinö Hankola, kaatui talvisodassa helmikuussa 1940. Pakari oli neljä- ja puolivuotias osallistuessaan kaksosveljensä kanssa enonsa sankarihautajaisiin.
– Väinö kävi meillä lomallaan kaksi viikkoa ennen kuin kaatui. Sota oli lapsenkin mielessä, ja yhtenä päivänä muovasin velipojan kanssa lumesta arkun. Äiti käski hajottaa arkun ja sanoi, että tuo ei tiedä hyvää.
– Seuraavana päivänä saimme puhelimitse tiedon, että Väinö oli kaatunut. Olin veljeni, äidin ja vaarin kanssa Ähtärin asemalla enon arkun saapuessa sinne junalla. Samassa vaunussa tuli Ähtäriin viisi arkkua.
Vainaja vietiin kotiin Ähtärin kirkon kupeeseen odottamaan siunausta.
– Kun arkkua laskettiin hautaan ja ammuttiin kunnialaukauksia, me kakarat säikähdimme aika tavalla. Kuulen nuo laukaukset edelleen korvissani käydessäni haudoilla.
Pakari on tehnyt työuransa kaupan palveluksessa esihenkilötehtävissä ja rakennuttajayhtiön toimitusjohtajana. Hän on neljästä veljeksestä ainoa elossa oleva. Kaksosveli kuoli kaksi vuotta sitten.
– Veljieni mentyä olen miettinyt, mitä vielä keksisin, ja sankarihaudat tulivat mieleeni. Lapsesta asti olen käynyt sankarihautausmaalla itsenäisyyspäivänä ja jouluaattona.
Pakari mainitsee, että hän on saanut liputus- ja lyhtyhankkeeseensa paljon apua Timo Forsilta ja hänen ystäviltään. Tukiryhmä on muun muassa asettanut lippuja ja lyhtyjä haudoille.
– Minulla on ollut liikkumisongelmia, joten apu on ollut tarpeellista.
Pienoislippuja varten on upotettu maahan holkit, joihin lipputanko sijoitetaan. Kun lippu poistetaan, putken pää suojataan ruuvilla, jotta sinne ei pääse vettä.
– Liput on kerätty pois itsenäisyyspäivän jälkeen. Ne asetetaan haudoille uudelleen jouluaatoksi ja sen jälkeen kaatuneitten muistopäiväksi. Niitä on siis tarkoitus käyttää kolmesti vuoden aikana, kertoo Seinäjoen seurakunnan puistopäällikkö Esko Karttunen.
Ylistarossa on noin 320 sankarihautaa. Lions Clubin jäsenet sytyttivät itsenäisyyspäivän aamuna hautalyhtyihin 160 kynttilää apunaan Ylistaron reserviupseerikerhon ja Ylistaron reserviläisten väkeä.
luetuimmat
uusimmat
Mielipide
Kuvagalleria
A-
A+
Kuulen nuo laukaukset edelleen korvissani käydessäni haudoilla.
Heikki Pakari
Elina Koski
YLISTARO Sinivalkoiset pienoisliput juhlistivat Ylistaron sankarihautoja itsenäisyyspäivänä. Hautakivirivistöjen välisiin kukkapenkkeihin aseteltiin itsenäisyyspäivän aattona 160 lippua ohuine valkoisine puutankoineen. Hautalyhtyjen kynttilät sytytettiin itsenäisyyspäivän aamuna.
Pienoislippumeri syntyi seinäjokelaisen Heikki Pakarin lahjoituksen ansiosta.
Pakari on lahjoittanut Seinäjoen seurakunnalle pienoissuomenliput Nurmon, Peräseinäjoen, Seinäjoen Törnävän ja Ylistaron sankarihaudoille. Itsenäisyyspäiväksi liputettiin myös Jalasjärven sankarihaudat.
Nurmon ja Seinäjoen sankarihaudoille Pakari on lahjoittanut myös lyhdyt.
Pakari on hankkinut sankarihaudoille yhteensä 600 lippua ja 480 lyhtyä.
– Vasta lyhdyt tilattuani selvisi, että Peräseinäjoella ja Ylistarossa on jo lyhdyt. Siksi niitä riitti Jalasjärvenkin haudoille.
Heikki Pakarin lahjoitusidea virisi kunnioituksesta sankarivainajia kohtaan. Ähtäristä kotoisin olevan Pakarin eno, vänrikki Väinö Hankola, kaatui talvisodassa helmikuussa 1940. Pakari oli neljä- ja puolivuotias osallistuessaan kaksosveljensä kanssa enonsa sankarihautajaisiin.
– Väinö kävi meillä lomallaan kaksi viikkoa ennen kuin kaatui. Sota oli lapsenkin mielessä, ja yhtenä päivänä muovasin velipojan kanssa lumesta arkun. Äiti käski hajottaa arkun ja sanoi, että tuo ei tiedä hyvää.
– Seuraavana päivänä saimme puhelimitse tiedon, että Väinö oli kaatunut. Olin veljeni, äidin ja vaarin kanssa Ähtärin asemalla enon arkun saapuessa sinne junalla. Samassa vaunussa tuli Ähtäriin viisi arkkua.
Vainaja vietiin kotiin Ähtärin kirkon kupeeseen odottamaan siunausta.
– Kun arkkua laskettiin hautaan ja ammuttiin kunnialaukauksia, me kakarat säikähdimme aika tavalla. Kuulen nuo laukaukset edelleen korvissani käydessäni haudoilla.
Pakari on tehnyt työuransa kaupan palveluksessa esihenkilötehtävissä ja rakennuttajayhtiön toimitusjohtajana. Hän on neljästä veljeksestä ainoa elossa oleva. Kaksosveli kuoli kaksi vuotta sitten.
– Veljieni mentyä olen miettinyt, mitä vielä keksisin, ja sankarihaudat tulivat mieleeni. Lapsesta asti olen käynyt sankarihautausmaalla itsenäisyyspäivänä ja jouluaattona.
Pakari mainitsee, että hän on saanut liputus- ja lyhtyhankkeeseensa paljon apua Timo Forsilta ja hänen ystäviltään. Tukiryhmä on muun muassa asettanut lippuja ja lyhtyjä haudoille.
– Minulla on ollut liikkumisongelmia, joten apu on ollut tarpeellista.
Pienoislippuja varten on upotettu maahan holkit, joihin lipputanko sijoitetaan. Kun lippu poistetaan, putken pää suojataan ruuvilla, jotta sinne ei pääse vettä.
– Liput on kerätty pois itsenäisyyspäivän jälkeen. Ne asetetaan haudoille uudelleen jouluaatoksi ja sen jälkeen kaatuneitten muistopäiväksi. Niitä on siis tarkoitus käyttää kolmesti vuoden aikana, kertoo Seinäjoen seurakunnan puistopäällikkö Esko Karttunen.
Ylistarossa on noin 320 sankarihautaa. Lions Clubin jäsenet sytyttivät itsenäisyyspäivän aamuna hautalyhtyihin 160 kynttilää apunaan Ylistaron reserviupseerikerhon ja Ylistaron reserviläisten väkeä.
Ajankohtaista
Kalluppi
luetuimmat
uusimmat
Mielipide
A-
A+
Kuulen nuo laukaukset edelleen korvissani käydessäni haudoilla.
Heikki Pakari
Elina Koski
YLISTARO Sinivalkoiset pienoisliput juhlistivat Ylistaron sankarihautoja itsenäisyyspäivänä. Hautakivirivistöjen välisiin kukkapenkkeihin aseteltiin itsenäisyyspäivän aattona 160 lippua ohuine valkoisine puutankoineen. Hautalyhtyjen kynttilät sytytettiin itsenäisyyspäivän aamuna.
Pienoislippumeri syntyi seinäjokelaisen Heikki Pakarin lahjoituksen ansiosta.
Pakari on lahjoittanut Seinäjoen seurakunnalle pienoissuomenliput Nurmon, Peräseinäjoen, Seinäjoen Törnävän ja Ylistaron sankarihaudoille. Itsenäisyyspäiväksi liputettiin myös Jalasjärven sankarihaudat.
Nurmon ja Seinäjoen sankarihaudoille Pakari on lahjoittanut myös lyhdyt.
Pakari on hankkinut sankarihaudoille yhteensä 600 lippua ja 480 lyhtyä.
– Vasta lyhdyt tilattuani selvisi, että Peräseinäjoella ja Ylistarossa on jo lyhdyt. Siksi niitä riitti Jalasjärvenkin haudoille.
Heikki Pakarin lahjoitusidea virisi kunnioituksesta sankarivainajia kohtaan. Ähtäristä kotoisin olevan Pakarin eno, vänrikki Väinö Hankola, kaatui talvisodassa helmikuussa 1940. Pakari oli neljä- ja puolivuotias osallistuessaan kaksosveljensä kanssa enonsa sankarihautajaisiin.
– Väinö kävi meillä lomallaan kaksi viikkoa ennen kuin kaatui. Sota oli lapsenkin mielessä, ja yhtenä päivänä muovasin velipojan kanssa lumesta arkun. Äiti käski hajottaa arkun ja sanoi, että tuo ei tiedä hyvää.
– Seuraavana päivänä saimme puhelimitse tiedon, että Väinö oli kaatunut. Olin veljeni, äidin ja vaarin kanssa Ähtärin asemalla enon arkun saapuessa sinne junalla. Samassa vaunussa tuli Ähtäriin viisi arkkua.
Vainaja vietiin kotiin Ähtärin kirkon kupeeseen odottamaan siunausta.
– Kun arkkua laskettiin hautaan ja ammuttiin kunnialaukauksia, me kakarat säikähdimme aika tavalla. Kuulen nuo laukaukset edelleen korvissani käydessäni haudoilla.
Pakari on tehnyt työuransa kaupan palveluksessa esihenkilötehtävissä ja rakennuttajayhtiön toimitusjohtajana. Hän on neljästä veljeksestä ainoa elossa oleva. Kaksosveli kuoli kaksi vuotta sitten.
– Veljieni mentyä olen miettinyt, mitä vielä keksisin, ja sankarihaudat tulivat mieleeni. Lapsesta asti olen käynyt sankarihautausmaalla itsenäisyyspäivänä ja jouluaattona.
Pakari mainitsee, että hän on saanut liputus- ja lyhtyhankkeeseensa paljon apua Timo Forsilta ja hänen ystäviltään. Tukiryhmä on muun muassa asettanut lippuja ja lyhtyjä haudoille.
– Minulla on ollut liikkumisongelmia, joten apu on ollut tarpeellista.
Pienoislippuja varten on upotettu maahan holkit, joihin lipputanko sijoitetaan. Kun lippu poistetaan, putken pää suojataan ruuvilla, jotta sinne ei pääse vettä.
– Liput on kerätty pois itsenäisyyspäivän jälkeen. Ne asetetaan haudoille uudelleen jouluaatoksi ja sen jälkeen kaatuneitten muistopäiväksi. Niitä on siis tarkoitus käyttää kolmesti vuoden aikana, kertoo Seinäjoen seurakunnan puistopäällikkö Esko Karttunen.
Ylistarossa on noin 320 sankarihautaa. Lions Clubin jäsenet sytyttivät itsenäisyyspäivän aamuna hautalyhtyihin 160 kynttilää apunaan Ylistaron reserviupseerikerhon ja Ylistaron reserviläisten väkeä.
luetuimmat
uusimmat
Mielipide
Kuvagalleria