Saarenpään ainutlaatuinen Rintakylä herää eloon komeissa seinätauluissa

VÄHÄKYRÖ Savilahti-talon näyttelytilaan on saatu komeat seinätaulut, joihin on tiivistetty Saarenpään historiallisen Rintakylän tarina. Kahdessa isossa taulussa on tiivis paketti tietoa, vanhoja kuvia sekä Rintakylän pohjapiirros selitteineen. Suurin osa kuvista on Anni Talosen kokoelmista.

Pohjapiirros on pelkistetty versio Museoviraston tekemästä kartoituksesta, joka kuvasi noin vuoden 1970 tilannetta kylässä Kyrönjoen ja nykyisen Jokivarsitien väliselle alueella. Rintakylässä oli tuolloin 9 asuinrakennusta sekä runsaasti erilaisia talousrakennuksia.

Lisäksi kesäkahvila Cafe Kanttorilassa on esillä kaksi valokuvasuurennosta Saarenpään Rintakylästä. Ensimmäisessä valokuvassa on Rintakylän maisemaa 1960-luvulla. Toisessa kuvassa on sama maisema nykypäivänä.

Kyrönjoen varressa sijainnut tiiviisti rakennettu Rintakylä edusti perinteistä pohjalaista raittikylää, joka asettui nauhamaisesti jokivarteen. Kylän alkuperäinen rakenne säilyi 1980-luvulle asti. Säilyttämissuunnitelmien ansiosta kylän rakennukset on dokumentoitu poikkeuksellisen tarkasti.

Seinätauluhankkeen aktiivit ovat olleet Rintakylästä kotoisin olevat Jouko Talonen ja Anna Rönnqvist (o.s. Jukkara) sekä Rönnqvistin tytär Tiia Rönnqvist. – Aloitimme urakan viime vuonna. Muistoja Rintakylästä on kyselty muiltakin, kertoi muun muassa kylän säilyttämishanke-osion seinätauluihin kirjoittanut Tiia Rönnqvist.

– Ilman Tiiaa tästä ei olisi tullut mitään, kiitti hankkeen vetäjänä toiminut Anna Rönnqvist. Seinätaulut esiteltiin kyläläisille hiljattain järjestetyssä tilaisuudessa. Tiia Rönnqvist luki siellä Jouko Talosen puolesta tämän kirjoittaman puheen.

Talonen muistutti miten ainutlaatuinen ja merkittävä kulttuurimaisema Rintakylä on ollut. Hän on kirjoittanut Rintakylän historiaosion seinätauluihin. Elämää kylässä 1900-luvulla-osion teksti on laadittu ryhmätyönä.

Idea Rintakylän historian ikuistamisesta syntyi viime kesänä, kun 13 jo ikääntynyttä Rintakylän ”kakaraa” kokoontui Saarenpään urheilumajalle muistelemaan lapsuutensa kyläyhteisöä

Hanketta ovat tukeneet Saarenpään kylän ja kyläyhdistyksen väki, Vähäkyrö-seura, Vähänkyrön aluelautakunta ja aluepalvelupäällikkö Suvi Aho sekä Vaasan kaupungin graafiset palvelut.

Jouko Talonen toteaa seinätaulujen historiaosiossa, että on todennäköistä, että ensimmäiset asumukset syntyivät Saarenpään kylään aikaisintaan 1400-luvun puolivälissä. 1500-luvun puolivälissä Kyrönjoen rantatörmän talot olivat Talonen, Jukkara, Valtari ja Solkela. Sarkojen päähän rakennettujen talojen yhteydessä oli myös monia talousrakennuksia. Tietyt kantatalot säilyttivät vuosisatoja paikkansa ja nimensä. Parhaimmillaan kylässä oli noin 200 asukasta.

Talonen kirjoittaa, että Rintakylän autioituminen alkoi 1960-luvulla, kun suurin osa väestä rakensi uusia taloja ja muutti pois. Valtaosa taloista jäi tyhjilleen ja joutui huonoon kuntoon, eikä säilyttämishanke 1980-luvun alussa tuottanut tulosta. Purettujen talojen tilalle on myöhemmin rakennettu uusia, joissa asuvat vanhoihin sukuihin kuuluneet. Vanhoista taloista on omalla paikallaan jäljellä vuonna 1910 rakennettu Valtari.

Elämää kylässä 1900-luvulla-osiossa kerrotaan muun muassa, että koska talot olivat Rintakylässä vierivieressä, oli yhteiselo naapureiden kanssa tiivistä. Yhteisölliseen elämään kuului, että naapuriin poikettiin ohi kulkiessa, eikä vierailulle tarvinnut erikseen kutsua.

Pääasialliset elinkeinot kylässä olivat maatalous ja karjanhoito, ja ruoan suhteen oltiin melko pitkälle omavaraisia.

Tiia Rönnqvist kirjoittaa, että Rintakylän suojelu nousi esille sen jälkeen, kun kylän talot alkoivat tyhjentyä asukkaista 1960-luvulla. Museoviraston mukaan kylä oli erittäin arvokas kokonaisuus, jonka tyyppistä ei ollut muualla säilynyt, vaikka tiiviit jokivarsikylät olivat aikanaan olleet maakunnassa yleisiä. Rintakylän säilyttämisen kannalla olivat Museoviraston lisäksi muun muassa seutukaavaliitto, maakuntaliitto ja Vähäkyrö-Seura.

Kylän rakennukset olivat 1980-luvulle tultaessa jo siinä määrin huonokuntoisia, että suojeluhanketta ei lähdetty toteuttamaan.

Rönnqvist vinkkaa, että emuseo.fi-sivustolle on tulossa tietoa Vähästäkyröstä, mukaan liitetään myös Saarenpään Rintakylään liittyvää materiaalia.

PIA KORPELA-MÄKI