Tiivis perheyhteys tukee lapsen mielenterveyttä ja koulunkäyntiä

Pia Korpela-Mäki

VÄHÄKYRÖ Vanhempien tuen merkitystä lasten ja nuorten koulunkäyntiin ei voi korostaa liikaa. – Perusasioiden kuten säännöllisen ruokailun ja riittävän unen saannin tulisi olla kunnossa lapsen elämässä. Arkiset yhdessäolon hetket, vaikkapa yhteiset ruokailuhetket, lisäävät yhteenkuuluvuuden tunnetta. Se taas on tärkeä mielenterveyttä tukeva asia. Kotitöihin osallistaminen toimii samoin, vinkkaa terveydenhoitaja Kirsi Lehtonen. Hän työskentelee Savilahden yhtenäiskoulussa Vähänkyrön keskustassa.

– Vanhempien läsnäolo lapsensa elämässä on keskeistä yläkouluiässäkin. Vanhempien tulisi tietää missä nuoret viettävät vapaa-aikansa. Lapsi haluaa tulla nähdyksi ja kuulluksi ja kokea olevansa osa perhettä, Lehtonen muistuttaa.

Samaa mieltä on Vähänkyrön koulujen rehtori Tuulia Halkola.

Hän ja Lehtonen kokevat, että Savilahden yhtenäiskoulun oppilailla on vanhempiensa tuki. – Myös koulumme henkilökunnan välit koululaisten vanhempiin ovat aivan hyvät, näkee Halkola.

– Koulu tuo turvan ja rytmin lapsen ja nuoren päivään. Koulu on heille sosiaalinen ympäristö, vaikka se ei aina niin maittaisikaan, hän lisää.

– Yhteistyö vanhempien kanssa sujuu mainiosti myös kouluterveydenhuollossa, jatkaa Lehtonen.

Huolenaiheitakin löytyy. – Lasten ja nuorten liikkuminen on vähentynyt. On heitä, jotka urheilevat ja liikkuvat päivittäin ja sitten sellaisia lapsia, jotka eivät juuri nenäänsä ulos pistä koskaan. Toivon, että jokainen koululainen ulkoilisi ja liikkuisi edes vähän joka päivä. Tätä aina heiltä kyselen, sanoo Lehtonen.

– On ihan keskeistä, että kotoa kannustetaan lasta liikkumaan ja esimerkiksi pyöräilemään tai kävelemään lyhyehköt koulumatkat. Toiveena on, että koko perhe harrastaisi jotain liikuntaa yhdessä, hän lisää.

– Koulumme on mukana Fiksusti kouluun- hankkeessa, jossa pyritään tukemaan oppilaiden kouluun kulkemista omatoimisesti liikkuen. Koulussamme on myös Harrastamisen malli-kerhoja koulupäivän jälkeen sekä nyt meillä on yläkoulun puolellakin yksi pitkä liikuntavälitunti, lisää Halkola.

– Netissä oleminen tuntuu vievän paljon vapaa-aikaa. Jotkut nuoret ovat siellä viikonloppuisin jopa 6-10 tuntia päivässä. Kännykän tuijottamisen seuraus on se, että likinäköisyys on lähivuosien vitsaus. Ulkoilu on hyvää vastapainoa tässäkin mielessä kännykän selailulle. Luonnonvalo ja kauas katseleminen lepuuttavat silmiä, toteaa Lehtonen.

Nuorten sähkötupakan käyttö huolettaa

Yläkoululla on tarjolla aiempaa enemmän mielenterveyden palveluita.

Pia Korpela-Mäki

VÄHÄKYRÖ – Nuorten ahdistuneisuusoireilu on vähentynyt verrattuna edellissyksyyn. Parempaan suuntaan ollaan menossa, näkee Vähänkyrön koulujen rehtori Tuulia Halkola.

– Monenlaisia mielenterveyden palveluita on tuotu enemmän Savilahden yläkoululle. Nykyään opetellaan esimerkiksi tunteiden tunnistamista ja turvataitoja, hän jatkaa.

– Oppilashuollon palvelumme ovat hyvät, vaikka meillä ei tällä hetkellä olekaan koulupsykologia. Haku on menossa. Oppilashuoltomme väkeä on koulutettu lyhytinterventoihin eli esimerkiksi lievän masennusoireilun hoitoon ja ennaltaehkäisyyn. Lisäksi koulullamme käy kahtena päivänä viikossa nuorisoasema Klaaran työntekijä Vaasasta, lisää terveydenhoitaja Kirsi Lehtonen.

Suomen 4.-5.-luokkalaiset ja 8.-9.-luokkalaiset oppilaat vastaavat joka toinen vuosi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kattavaan kouluterveyskyselyyn. Se tuottaa monipuolista ja luotettavaa seurantatietoa lasten ja nuorten hyvinvoinnista, terveydestä, koulunkäynnistä ja opiskelusta, osallisuudesta sekä avun saamisesta ja palveluista.

Viimeisen kyselyn tulokset tulivat kouluille vuosi sitten syksynä. Ne annettiin huoltajille tiedoksi talvella.

– Kyseisen kyselyn otos on Savilahden yhtenäiskoulun suhteen niin pieni, että tuloksia ei voi liikaa yleistää. Ne antavat kuitenkin suuntaa siitä missä on menty, pohtii Halkola.

Tuloksissa oli muutamia poikkeamia valtakunnallisiin tuloksiin sekä edellisen, vuoden 2021 kyselyn tuloksiin verrattuna.

Kouluinnostusta oppilailla oli enemmän kuin paria vuotta aiemmin, jolloin elettiin korona-aikaa. Koululounaasta tuli kehut niin ala- kuin yläkoulunkin puolelta.

Huolestuttava tulos 8.-9.-luokkalaisten vastauksissa oli se, että heidän mukaansa omalla paikkakunnalla oli aiempaa helpompaa hankkia huumeita ja nuuskaa.

– Nuorten alkoholin käyttö ja tupakointi on valtakunnallisesti vähentynyt, mutta tilalle on tullut jotain muuta, näkee Halkola.

– Sähkötupakka huolettaa minua erityisesti. Monet vanhemmistakaan eivät edes tunnista sähkötupakkaa. Niissä voi olla mitä vain haitallisia aineita epämääräisen nikotiinimäärän lisäksi, muistuttaa Lehtonen.

Yksi valtakunnallisestikin tunnistettu ongelma näkyi 4.-5.-luokkalaisten vastauksissa; lasten olo tuntui hermostuneelta, kun ei päässyt nettiin.

Liikunnan harrastajia oli aiempaa vähemmän. – Ehkä tässä näkyy etäisyydet harrastuksiin, pohtii Halkola.

Huolestuttava tulos oli myös se, että osa lapsista ei pitänyt kovin paljoa koulunkäynnistä eikä kokenut olevansa tärkeä osa kouluyhteisöä.

Kiusaamistakin koettiin esiintyvän. – Sen suhteen koulussa pyritään nollatoleranssiin. Kiusaamiseen pyritään puuttumaan välittömästi, huomauttavat Halkola ja Lehtonen.