Toivon metsästä virkistystä

ja luonto-

elämyksiä

Elina Koski

YLISTARO Rauduskoivuista istutettu risti kasvaa kohisten Pappilankorvessa Ylistaron Varrasjärvellä. Seinäjoen seurakunnan metsään kolme vuotta sitten istutettu risti on kehystetty kuusentaimin. Pituudeltaan se on 120 metriä ja näkyy komeasti yläilmoista syksyn ruskaviikkoina.

– Rauduskoivu kasvaa aluksi nopeasti. Koivut ovat nyt 3,5-metrisiä. Kuuset ovat venähtäneet runsaan metrin korkuisiksi, kertoo Seinäjoen seurakunnan luottamushenkilö ja metsäasiantuntija Jouni Aila. Ylistarolainen Aila on kirkkovaltuuston ja -neuvoston jäsen.

Lähelle rauduskoivuristiä on istutettu harmaa- ja tervaleppää, tammea ja lehmusta kasvava sydänmetsä. Täydennysistutuksia tehtiin keväällä.

Partiolaiset ja seurakunnan nuorisotyö ovat istuttaneet omat metsikkönsä, joissa kasvaa jalopuita, rauduskoivuja ja kuusia.

Seurakunnan hyvinvointia ja kestävää monimuotoisuutta edistävä Toivon metsä -hanke virisi metsätapahtumasta viime syksynä. Seurakuntalaiset osallistuivat silloin metsänhoitoon Pappilankorvessa.

Seinäjoen seurakunnalla on hoidettavanaan kaikkiaan runsas 200 hehtaaria metsiä. Varrasjärvellä niistä sijaitsee noin 30 hehtaaria. Toivon metsäksi nimetty palsta on laajuudeltaan suunnilleen kaksi hehtaaria, Aila kertoo.

Pappilankorven Toivon metsästä tulee luontoelämyksiä tarjoava rauhoittumis-, retkeily- ja virkistyspaikka. Se luo myös ilmastotoivoa, sillä kasvava metsä ja kasvit sitovat hiiltä.

Alueelle on suunniteltu laavu, puulato, helppokulkuinen reitistö, levähdyspaikka pöytineen ja penkkeineen sekä käymälä.

Seurakunta on saanut Toivon metsä -hankkeelleen Leader-rahoituksen Kehittämisyhdistys Liiveristä. Kustannukset ovat yhteensä miltei 60 300 euroa, mistä Liiverin avustus on noin 27 400 euroa ja seurakunnan rahoituksen osuus noin 11 700 euroa. Hankkeen onnistumiseksi tarvitaan myös kökkätyötä.

Reitti on 2,5 metriä leveä ja kivituhkapintainen.

– Reitistön pohjatyöt on tehty. Pysäköintialueelta alkavaa reittiä pitkin voi kulkea ristimetsään tai lähteelle. Siellä pääsee liikkumaan myös lastenvaunuilla ja pyörätuolilla. Pysäköintialuetta vahvistetaan syksyllä soralla ja kivituhkalla, kökkävastaava Jouni Aila selvittää.

Sydänmetsään avautuva avolaavu nuotiopaikkoineen, puulato ja käymälä sijoitetaan pysäköintialueen viereen. Laavu ja käymälä hankitaan ostopalveluna. Puulato rakennetaan oman metsän hirsistä paljolti kökällä.

Ilkivallan ehkäisemiseksi laavulle asennetaan kameravalvonta.

Kökkävastaava on erityisen innostunut Toivon metsän ennallistettavasta korvesta, 0,3 hehtaarin kokoisesta palstasta, joka on vielä kuusivaltainen.

– Vaikka alue on pieni, siellä näkee hyvin, mitä ennallistamisella tarkoitetaan. Korvessa on oja, jota on paikoin tukittu, jotta lähteestä ojaa pitkin pulppuava vesi jäisi korpeen. Kuuset kuolevat ja lahoavat vähitellen ja niiden tilalle alkaa kasvaa harmaaleppää.

– Toiveena on saada rehevä korpi. Aika näyttää, millaista kasvillisuutta sinne ilmestyy.

Syksyllä korvesta rakennetaan pitkospuut lähteelle. Lähdealueesta on suunniteltu hiljentymis- ja levähdyspaikkaa, jonne tehdään puinen tasanne.

– Alueelle tuodaan vuosittain linnunpönttö jokaiselle kastetulle ikäluokalle. Kastetut saavat ikäryhmänsä linnunpöntön koordinaatit, jotta he voivat käydä katsomassa sitä.

Alue viimeistellään viitoin ja opastustauluin.

Tulevaisuudessa Toivon metsässä voisi Ailan mielestä järjestää hartauksia, kokouksia, koulutuksia ja tapahtumia.

Syksyn kökkäpäivistä seurakunta ilmoittaa aikanaan, kökkävastaava lupaa.

Toivon metsä sijaitsee noin kolmen kilometrin päässä Ylistarontiestä eli valtatie 18:sta.