A-
A+
Olen intohimoinen pipolätkän pelaaja, mies virnistää.
Tonto
Kynttilä jokaiselle haudalle, pakusta zambooni, portaat jäättömäksi...
Arto Erkkilä
ISOKYRÖ Tummaa taivasta vasten kuohuva vesisuihku on juhlava näky yöhön taittuvassa myöhäisillassa.
Spektaakkeli on enemmän kuin tuttu sen tekijälle, luistelujäätä itselle ja samalla kaikille muillekin isokyröläisille luistimilla liikkuville jäädyttelevälle Tony ”Tonto” Sivulalle.
Ja hommahan Tontolta tapahtuu. Sopimuspalomiehenä hän hallitsee letkut ja liittimet, vesipostit ja jäänteon aikataulutukset.
– Yöksi on luvattu pakkasta, huomisiltana luistellaan. Siksi nyt on oltava asialla.
Mies on letkuineen kaukalossa vähän ennen valojen sammumista kaukalon laidalta. – Jäädyttelen sitten kun muut lähtevät pois, en halua häiritä jäällä olevia luistelijoita.
Jäädyttämiselle löytyy hyvä syy, läheltä.
– Olen intohimoinen pipolätkän pelaaja, mies virnistää.
– Ja tiedän, että kunnalla riittää haasteita jään jäädyttämiseksi.
Jäädyttämisen Tonto vei pari vuotta sitten aivan uudelle tasolle. Kuten hallien jäillä, myös Isonkyrön keskustan kaukalossa liukui "zambooni".
Tonto oli rakentanut nelivetotransportteristaan jäädytysauton.
– Laiton pakun tavaratilaan tuhannen litran säiliön. Viritin sen jatkeeksi viemäriputkea, kettinkiä, polkupyörän kuljetustelineen ja vielä muovimaton tasaajaksi, niin johan pelitti, mies virnistää.
Kaukaloon syntyi lämpimällä vedellä kiinteä ja tasainen, myös kestävä jää.
– En sitten enää sitä jatkanut. Auton korjauskustannukset olivat sen verran korkeat, että hylkäsin idean, mies naureskelee viritykselleen.
Hän myöntää, että zambooni oli se jäädyttämisen paras juttu. – Nyt on vain letku.
Kaukalon jäädyttämiselle kelejä odotellessa olisi vaihtoehto. Tekojää.
– Sääriippumaton jää olisi aivan mahtava, varsinkin kun tiedetään että talvet on mitä on.
Tekojäälle olisi selvä paikka.
– Keskustassa se tietenkin olisi, koulujen vieressä. Näin se olisi myös koululiikunnan käytössä.
Nappiin meni. Moni kyröläinen on peukuttanut valitsijaa ja varsinkin tunnustuksen saajaa kunnan hyvinvointilautakunnan vuoden 2024 kunnon kuntalaisen valinnasta.
Kunnon kuntalaisen tunnustus myönnetään isokyröläiselle henkilölle, joka omalla toiminnallaan on edistänyt paikkakuntalaisten hyvinvointia, todetaan hyvinvointilautakunnan palkinnon myöntämisperusteissa.
Tonton kunnollisen kuntalaisuuden listalla riittää rivejä. Tempauksia ja tekoja on kertynyt vuosien mittaan useita ja monenlaisia.
– Ehkä se päällimmäisin on viime vuosina ollut tuo kynttilöitten sytyttäminen kaikille haudoille Isonkyrön hautausmailla, Tonto kertoo Ei pimeitä hautoja -tempauksistaan.
– Se on tehty nyt kolme kertaa, kynttilöiden sytyttämiset ovat saaneet vuosittain paljon huomiota, varsinkin ensimmäisellä kerralla.
Spontaani vapaaehtoinen teko oli viime talvena Välimäen kuntorappusten puhdistaminen.
– Siitä tuli kehuja kiitosten kera paljon enemmän kuin kaukalon jäädyttämisestä koskaan.
Tonto putsaili viime talven pakkasjakson jälkeen kuntoportaat umpijäästä. – Ainuttakaan jälkeä en rappusiin jättänyt. Tuo työ on minulle tuttua omalta työmaalta, jossa on pidetty isot puiset terassit puhtaana lumesta ja jäästä vuosikymmenen ajan.
Talvikaudellakin valaistut, mutta hoitamattomat kuntoportaat ovat keskusteluttaneet niin käyttäjiä kuin päättäjiäkin.
– Moni haluaisi käyttää rappusia talvellakin. Ja käyttääkin. Siitä kertoo taas siellä oleva paksu lumi- ja jääkerros, kun lumi on tampattu portaisiin, Tonto tietää.
Innokas pyöräilijä suuntaisi reittinsä mielellään kunnan pyörä- ja patikkareiteille paikkakunnan maastoihin.
– Nykyinen verkosto on kyllä kattava, mutta niitten huoltamiseen pitäisi kiinnittää huomiota.
– Mielestäni kunnalla pitäisi olla joka vuosi budjetissa pieni määräraha, jolla reittejä huollettaisiin vuosittain jonkin verran. Olisi hyvä olla joko 5- tai 10-vuotissuunnitelma, jonka mukaan reittejä pidettäisiin kunnossa.
Tonto peilaa ajatustaan hankemaailman toimintatapaan.
– Ensin myönnetään rahoitus, sitten touhataan rajusti pari vuotta. Siihen kaikki sitten pysähtyykin.
Mies on myös ryhmäliikunta-aktiivi.
– Tälläkin hetkellä maksan kahdesta yksityisen liikuntaryhmästä, plus vielä kolmannesta kunnan järjestämästä, vuoden 2024 kunnon kuntalainen kertoo.
luetuimmat
uusimmat
Mielipide
Kuvagalleria
A-
A+
Olen intohimoinen pipolätkän pelaaja, mies virnistää.
Tonto
Kynttilä jokaiselle haudalle, pakusta zambooni, portaat jäättömäksi...
Arto Erkkilä
ISOKYRÖ Tummaa taivasta vasten kuohuva vesisuihku on juhlava näky yöhön taittuvassa myöhäisillassa.
Spektaakkeli on enemmän kuin tuttu sen tekijälle, luistelujäätä itselle ja samalla kaikille muillekin isokyröläisille luistimilla liikkuville jäädyttelevälle Tony ”Tonto” Sivulalle.
Ja hommahan Tontolta tapahtuu. Sopimuspalomiehenä hän hallitsee letkut ja liittimet, vesipostit ja jäänteon aikataulutukset.
– Yöksi on luvattu pakkasta, huomisiltana luistellaan. Siksi nyt on oltava asialla.
Mies on letkuineen kaukalossa vähän ennen valojen sammumista kaukalon laidalta. – Jäädyttelen sitten kun muut lähtevät pois, en halua häiritä jäällä olevia luistelijoita.
Jäädyttämiselle löytyy hyvä syy, läheltä.
– Olen intohimoinen pipolätkän pelaaja, mies virnistää.
– Ja tiedän, että kunnalla riittää haasteita jään jäädyttämiseksi.
Jäädyttämisen Tonto vei pari vuotta sitten aivan uudelle tasolle. Kuten hallien jäillä, myös Isonkyrön keskustan kaukalossa liukui "zambooni".
Tonto oli rakentanut nelivetotransportteristaan jäädytysauton.
– Laiton pakun tavaratilaan tuhannen litran säiliön. Viritin sen jatkeeksi viemäriputkea, kettinkiä, polkupyörän kuljetustelineen ja vielä muovimaton tasaajaksi, niin johan pelitti, mies virnistää.
Kaukaloon syntyi lämpimällä vedellä kiinteä ja tasainen, myös kestävä jää.
– En sitten enää sitä jatkanut. Auton korjauskustannukset olivat sen verran korkeat, että hylkäsin idean, mies naureskelee viritykselleen.
Hän myöntää, että zambooni oli se jäädyttämisen paras juttu. – Nyt on vain letku.
Kaukalon jäädyttämiselle kelejä odotellessa olisi vaihtoehto. Tekojää.
– Sääriippumaton jää olisi aivan mahtava, varsinkin kun tiedetään että talvet on mitä on.
Tekojäälle olisi selvä paikka.
– Keskustassa se tietenkin olisi, koulujen vieressä. Näin se olisi myös koululiikunnan käytössä.
Nappiin meni. Moni kyröläinen on peukuttanut valitsijaa ja varsinkin tunnustuksen saajaa kunnan hyvinvointilautakunnan vuoden 2024 kunnon kuntalaisen valinnasta.
Kunnon kuntalaisen tunnustus myönnetään isokyröläiselle henkilölle, joka omalla toiminnallaan on edistänyt paikkakuntalaisten hyvinvointia, todetaan hyvinvointilautakunnan palkinnon myöntämisperusteissa.
Tonton kunnollisen kuntalaisuuden listalla riittää rivejä. Tempauksia ja tekoja on kertynyt vuosien mittaan useita ja monenlaisia.
– Ehkä se päällimmäisin on viime vuosina ollut tuo kynttilöitten sytyttäminen kaikille haudoille Isonkyrön hautausmailla, Tonto kertoo Ei pimeitä hautoja -tempauksistaan.
– Se on tehty nyt kolme kertaa, kynttilöiden sytyttämiset ovat saaneet vuosittain paljon huomiota, varsinkin ensimmäisellä kerralla.
Spontaani vapaaehtoinen teko oli viime talvena Välimäen kuntorappusten puhdistaminen.
– Siitä tuli kehuja kiitosten kera paljon enemmän kuin kaukalon jäädyttämisestä koskaan.
Tonto putsaili viime talven pakkasjakson jälkeen kuntoportaat umpijäästä. – Ainuttakaan jälkeä en rappusiin jättänyt. Tuo työ on minulle tuttua omalta työmaalta, jossa on pidetty isot puiset terassit puhtaana lumesta ja jäästä vuosikymmenen ajan.
Talvikaudellakin valaistut, mutta hoitamattomat kuntoportaat ovat keskusteluttaneet niin käyttäjiä kuin päättäjiäkin.
– Moni haluaisi käyttää rappusia talvellakin. Ja käyttääkin. Siitä kertoo taas siellä oleva paksu lumi- ja jääkerros, kun lumi on tampattu portaisiin, Tonto tietää.
Innokas pyöräilijä suuntaisi reittinsä mielellään kunnan pyörä- ja patikkareiteille paikkakunnan maastoihin.
– Nykyinen verkosto on kyllä kattava, mutta niitten huoltamiseen pitäisi kiinnittää huomiota.
– Mielestäni kunnalla pitäisi olla joka vuosi budjetissa pieni määräraha, jolla reittejä huollettaisiin vuosittain jonkin verran. Olisi hyvä olla joko 5- tai 10-vuotissuunnitelma, jonka mukaan reittejä pidettäisiin kunnossa.
Tonto peilaa ajatustaan hankemaailman toimintatapaan.
– Ensin myönnetään rahoitus, sitten touhataan rajusti pari vuotta. Siihen kaikki sitten pysähtyykin.
Mies on myös ryhmäliikunta-aktiivi.
– Tälläkin hetkellä maksan kahdesta yksityisen liikuntaryhmästä, plus vielä kolmannesta kunnan järjestämästä, vuoden 2024 kunnon kuntalainen kertoo.
Ajankohtaista
Kalluppi
luetuimmat
uusimmat
Mielipide
A-
A+
Olen intohimoinen pipolätkän pelaaja, mies virnistää.
Tonto
Kynttilä jokaiselle haudalle, pakusta zambooni, portaat jäättömäksi...
Arto Erkkilä
ISOKYRÖ Tummaa taivasta vasten kuohuva vesisuihku on juhlava näky yöhön taittuvassa myöhäisillassa.
Spektaakkeli on enemmän kuin tuttu sen tekijälle, luistelujäätä itselle ja samalla kaikille muillekin isokyröläisille luistimilla liikkuville jäädyttelevälle Tony ”Tonto” Sivulalle.
Ja hommahan Tontolta tapahtuu. Sopimuspalomiehenä hän hallitsee letkut ja liittimet, vesipostit ja jäänteon aikataulutukset.
– Yöksi on luvattu pakkasta, huomisiltana luistellaan. Siksi nyt on oltava asialla.
Mies on letkuineen kaukalossa vähän ennen valojen sammumista kaukalon laidalta. – Jäädyttelen sitten kun muut lähtevät pois, en halua häiritä jäällä olevia luistelijoita.
Jäädyttämiselle löytyy hyvä syy, läheltä.
– Olen intohimoinen pipolätkän pelaaja, mies virnistää.
– Ja tiedän, että kunnalla riittää haasteita jään jäädyttämiseksi.
Jäädyttämisen Tonto vei pari vuotta sitten aivan uudelle tasolle. Kuten hallien jäillä, myös Isonkyrön keskustan kaukalossa liukui "zambooni".
Tonto oli rakentanut nelivetotransportteristaan jäädytysauton.
– Laiton pakun tavaratilaan tuhannen litran säiliön. Viritin sen jatkeeksi viemäriputkea, kettinkiä, polkupyörän kuljetustelineen ja vielä muovimaton tasaajaksi, niin johan pelitti, mies virnistää.
Kaukaloon syntyi lämpimällä vedellä kiinteä ja tasainen, myös kestävä jää.
– En sitten enää sitä jatkanut. Auton korjauskustannukset olivat sen verran korkeat, että hylkäsin idean, mies naureskelee viritykselleen.
Hän myöntää, että zambooni oli se jäädyttämisen paras juttu. – Nyt on vain letku.
Kaukalon jäädyttämiselle kelejä odotellessa olisi vaihtoehto. Tekojää.
– Sääriippumaton jää olisi aivan mahtava, varsinkin kun tiedetään että talvet on mitä on.
Tekojäälle olisi selvä paikka.
– Keskustassa se tietenkin olisi, koulujen vieressä. Näin se olisi myös koululiikunnan käytössä.
Nappiin meni. Moni kyröläinen on peukuttanut valitsijaa ja varsinkin tunnustuksen saajaa kunnan hyvinvointilautakunnan vuoden 2024 kunnon kuntalaisen valinnasta.
Kunnon kuntalaisen tunnustus myönnetään isokyröläiselle henkilölle, joka omalla toiminnallaan on edistänyt paikkakuntalaisten hyvinvointia, todetaan hyvinvointilautakunnan palkinnon myöntämisperusteissa.
Tonton kunnollisen kuntalaisuuden listalla riittää rivejä. Tempauksia ja tekoja on kertynyt vuosien mittaan useita ja monenlaisia.
– Ehkä se päällimmäisin on viime vuosina ollut tuo kynttilöitten sytyttäminen kaikille haudoille Isonkyrön hautausmailla, Tonto kertoo Ei pimeitä hautoja -tempauksistaan.
– Se on tehty nyt kolme kertaa, kynttilöiden sytyttämiset ovat saaneet vuosittain paljon huomiota, varsinkin ensimmäisellä kerralla.
Spontaani vapaaehtoinen teko oli viime talvena Välimäen kuntorappusten puhdistaminen.
– Siitä tuli kehuja kiitosten kera paljon enemmän kuin kaukalon jäädyttämisestä koskaan.
Tonto putsaili viime talven pakkasjakson jälkeen kuntoportaat umpijäästä. – Ainuttakaan jälkeä en rappusiin jättänyt. Tuo työ on minulle tuttua omalta työmaalta, jossa on pidetty isot puiset terassit puhtaana lumesta ja jäästä vuosikymmenen ajan.
Talvikaudellakin valaistut, mutta hoitamattomat kuntoportaat ovat keskusteluttaneet niin käyttäjiä kuin päättäjiäkin.
– Moni haluaisi käyttää rappusia talvellakin. Ja käyttääkin. Siitä kertoo taas siellä oleva paksu lumi- ja jääkerros, kun lumi on tampattu portaisiin, Tonto tietää.
Innokas pyöräilijä suuntaisi reittinsä mielellään kunnan pyörä- ja patikkareiteille paikkakunnan maastoihin.
– Nykyinen verkosto on kyllä kattava, mutta niitten huoltamiseen pitäisi kiinnittää huomiota.
– Mielestäni kunnalla pitäisi olla joka vuosi budjetissa pieni määräraha, jolla reittejä huollettaisiin vuosittain jonkin verran. Olisi hyvä olla joko 5- tai 10-vuotissuunnitelma, jonka mukaan reittejä pidettäisiin kunnossa.
Tonto peilaa ajatustaan hankemaailman toimintatapaan.
– Ensin myönnetään rahoitus, sitten touhataan rajusti pari vuotta. Siihen kaikki sitten pysähtyykin.
Mies on myös ryhmäliikunta-aktiivi.
– Tälläkin hetkellä maksan kahdesta yksityisen liikuntaryhmästä, plus vielä kolmannesta kunnan järjestämästä, vuoden 2024 kunnon kuntalainen kertoo.
luetuimmat
uusimmat
Mielipide
Kuvagalleria