Uimahallin peruskorjaus ja vesihuollon parantaminen nielevät rahaa – Esittelyssä Isonkyrön talousarvio vuodelle 2026

Nadia Sandhu

ISOKYRÖ Vuoden 2026 tilikauden tulos näyttää Isossakyrössä niukasti ylijäämäiseltä. Tarkalleen sanottuna ylijäämää pitäisi kertyä 30 296 euroa, jos kunnan talous pysyy annetuissa raameissa.

Isonkyrön kunnanhallitus käsitteli ensi vuoden talousarviota lokakuun 28. päivän kokouksessa, ja budjetti tulee kunnanvaltuuston hyväksyttäväksi maanantaina 10. marraskuuta. Kunnanhallituksen puheenjohtaja Mirva Mäki-Rammo (kesk.) kertoo, että talousarvion laatimisessa on noudatettu tiukkaa linjaa.

– Siitä huolimatta tämä on vain non 30 000 euroa positiivinen. Kuntalaisen kannalta on tärkeintä, että palvelut pystytään järjestämään entiseen malliin.

Kunnanjohtaja Tero Kankaanpää toteaa, että ennuste ensi vuodelle on jonkin verran toiveikkaampi kuin Kuntaliitto on arvioinut. Toiveikkuuden taustalla on muun muassa usko siihen, että verotuloja tulee ensi vuonna tätä vuotta enemmän. Suuri merkitys on paikallisten yritysten maksamalla yhteisöverolla.

– Yhteisöverojen tuotoksi arvioidaan ensi vuonna 706 000 euroa, mikä on 7,8 prosenttia enemmän kuin kuluvana vuonna. Pienikin käänne yrityselämässä tuo kyllä plussaa.

Toimintakate on ensi vuonna 12,47 miljoonaa euroa pakkasen puolella. Toisin sanoen toimintatuotot ovat tuon verran pienemmät kuin kulut.

Kuluja kasvattavat muun muassa palkankorotukset, jotka nostavat henkilöstömenoja. Samaan aikaan yksityisiltä kuntalaisilta kertyy hieman enemmän verotuloja kuin tänä vuonna. Kunnallisveroprosentti pysyy saman kuin se on ollut vuosina 2024 ja 2025, eli 9,5 prosentissa.

– Kuntatalous on nykyään hyvin suhdanneherkää. Näyttää siltä, että yleinen taloustilanne on kohentunut ja pahin inflaatio rauhoittunut, Kankaanpää sanoo.

Kunnanjohtaja arvioi, että Isonkyrön kunta on selvinnyt vuonna 2022 alkaneesta taloustaantumasta varsin hyvin. Hyvinvointialueiden rahoituskriisi on hänen mukaansa uhka myös kunnille, ja lisäksi valtionosuuksien leikkaukset heikentävät yleisiä näkymiä. Kun yhtälöön lisätään vielä väestön ikääntyminen, kuntien rahoitusta on entistä vaikeampi ennakoida.

– Olemme entistä riippuvaisempia omasta veropohjasta, ja siksi yrityksiä ja asukkaita pitäisi saada lisää. Tässä olemme samassa veneessä lähikuntien kanssa, eli naapurikuntien investoinnit voivat auttaa myös meitä, kun alueelle tarvitaan työvoimaa.

Lainaa oli viime vuoden tilinpäätöksessä 453 euroa asukasta kohti, yhteensä 1,955 miljoonaa euroa. Uutta lainaa ei ole nostettu vuoden 2020 jälkeen, ja ensi vuodelle on miljoonan euron lainakatto.

Kun entistä lainaa maksetaan koko ajan pois, olisi lainamäärä ensi vuoden lopussa 2,195 miljoonaa euroa, jos koko miljoona käytettäisiin. Se olisi 517 euroa kuntalaista kohti.

Myös investoinneille on asetettu katto, mutta korjaustarpeita on tulevina vuosina paljon. Investointikatto on kaksi miljoonaa, ja talousarviossa se on käytetty kokonaisuudessaan.

Lähivuosien suurimpia rahareikiä ovat uimahallin peruskorjaus, vesihuollon rakentamis- ja korjaustarpeet sekä katujen ja teiden kunnostaminen ja ylläpito.

Uimahallin peruskorjaus maksaisi tämänhetkisen arvion mukaan 3,7 miljoonaa euroa, mutta summa tarkentuu, kunhan hankkeesta ensin laaditaan perusteellinen suunnitelma.

– Hankesuunnitelma on hyväksyttävä kunnanvaltuustossa ennen kuin puhutaan varsinaisesta investoinnista, Tero Kankaanpää muistuttaa.

Käytännössä uimahallin peruskorjaus on kuitenkin välttämätön, jos hallista halutaan pitää huolta. Kunnan tekninen johtaja Petri Hänninen kertoo, että kuntalaiset pitävät omaa uimahallia tärkeänä ja haluaisivat säilyttää sen.

– Teimme kuntalaiskyselyn uimahallin käytöstä, ja siihen tuli 270 vastausta. Yleisesti korostettiin sitä, että halli pysyy toimivana, eli mitään erikoisuuksia siltä ei kaivata.

Ensi vuoden talousarviossa on uimahallin korjaussuunnitelma, jonka hintalappu on arviolta 160 000 euroa.

Vesihuoltolaitoksen kokonaisinvestoinneiksi kaavaillaan ensi vuonna 715 000 euroa. Suurin yksittäinen menoerä on Vaissalon ja Reinilän alueen runkoviemärin saneeraus, johon menee arviolta 290 000 euroa.

Myös Kokkokankaan uusien kaivojen ja kaivonpaikkatutkimusten tekeminen maksaa, noin 150 000 euroa ensi vuonna ja 115 000 euroa vuonna 2028. Kokkokankaan pohjavesialueen peruskunnostus on edessä vuonna 2027, ja se vaatii hankerahoitusta. Kustannusarvio on tuolloin 50 000 euroa kunnan rahaa.

Kylkkälän Asematien viemärisaneerausten viimeinen vaihe nielee sekin 150 000 euroa.

Lisäksi ensi vuodelle on budjetoitu 100 000 euroa kirjaston sisäilman viilennykseen. Se toteutetaan maalämpötekniikalla.

– Se maksaa enemmän kuin esimerkiksi ilmalämpöpumppu, mutta tulee pitkällä aikavälillä edullisemmaksi, tekninen johtaja Petri Hänninen sanoo.