Vaalipaneeli keskittyi elinvoimaan

Ylistarolaisten yrittäjien järjestämä vaalipaneeli keräsi Kaukola-auditorioon 30 ihmistä.

Elina Koski

YLISTARO Elinvoima syntyy ihmisistä, hyvästä meiningistä, yhteistyöstä ja yritteliäisyydestä. Elinvoimaan tarvitaan uusia yrityksiä ja ideoita. Ilman asukkaita kouluihin ja päiväkoteihin ei riitä lapsia eikä yrityksiin asiakkaita ja työntekijöitä.

Ylistarolaiset kuntavaaliehdokkaat soittivat yhtä viulua Seinäjoen Yrittäjien Ylistaro-tiimin järjestämän Kevätriihen vaalipaneelissa. Ehdokkaiden yhteisenä viestinä ylistarolaisille oli, että paikkakunnan palvelut eivät säily, ellei niitä käytetä.

Ylistaro-tiimin puheenjohtajan Marjukka Suomelan kysymyksiin vastasivat Taavi Horila (vihr.), Piia Kattelus-Kilpeläinen (kd.), Ari Kekarainen (kok.), Mervi Mäenpää (kesk.) ja Heikki Niemi (ps.).

Keskustelun punaisena lankana kulki alusta loppuun Ylistaron elinvoima. Ehdokkaiden näkemyksiä kuultiin muun muassa yritysten toimintaedellytyksistä, kaupungin ja yrittäjien yhteistyöstä, kaavoituksesta ja rakentamisesta, yksityisteiden kunnossapidosta, paveluista ja julkisista hankinnoista.

Panelistien puheenvuoroissa korostui toistuvasti markkinoinnin ja viestinnän tärkeys. Ylistaron vahvuuksista, tonteista ja yrityksistä pitää tietää muidenkin kuin ylistarolaisten itsensä. Markkinointiponnisteluja tarvitaan sekä yrityksiltä että Seinäjoen kaupungilta.

Olennaista on saada Ylistaroon paitsi uusia asukkaita myös yrityksiä ja työpaikkoja. Mutta miten?

Kekarainen mainitsi Ylistaron keskustan sijainnin risteyskohdassa. Hyvä meininki on tärkeää, samoin päättäjien ja yrittäjien yhteistyö. Tarvitaan jokirantatonttien markkinointia, koulutusta ja uutta tietoa.

Kaavoituksella ja asuntotarjonnalla voidaan tukea yrittäjyyttä, Kekarainen muistutti.

– Yrittäjien kannattaa ottaa suoraan yhteyttä oppilaitoksiin. Sieltä voi saada vakituista väkeä töihin.

Mäenpään mielestä Inton vinkkaamat start–up-mahdollisuudet pitäisi hyödyntää siinä, missä mainio sijaintikin. Kaupungin ja yrittäjien on selvitettävä yhdessä, onko työvoimapulaa ja millaisia palveluja tarvitaan.

– Osayleiskaavassa on valtavan hienoja rakennuspaikkoja paitsi jokirannassa myös Tehtaanmäellä. Kaavassa on uusia yritysalueitakin. On hienoa, että kaava mahdollistaa maatalouden suuryksiköiden suorat rakennusluvat.

Kattelus-Kilpeläinen rohkaisi yrittäjiä kutsumaan päättäjiä yrityskäynneille. Hän piti isona mahdollisuutena sitä, että työvoima- ja elinkeinopalvelut on siirretty kuntien kontolle.

– Meillä pitäisi olla kohtuullisen hintaisia, erityyppisiä asuntoja, myös senioriasuntoja. Teen hartiavoimin töitä, että kasvun kehä leviää Ylistaron kirkonkylään asti. Täällä on ”alusta” kunnossa.

Niemi oli vakuuttunut, että Ylistaroon saadaan asukkaita, asiakkaita ja yrittäjiä, jos niin halutaan ja jos markkinoidaan.

– Tiestö on saatava kuntoon, jotta tontteja saadaan myydyksi. Kainastolla pitäisi aloittaa asuntoalueen kaavoitus.

Horila luotti ylistarolaiseen avaruuteen. Jos yrityksellä ei ole varaa kantakaupungin kallisiin neliöihin, Ylistarossa olisi edullisempaa.

Toisaalta kantakaupungissa on pulaa kohtuullisen hintaisista asunnoista, mikä voi lisätä Ylistaron vetovoimaa. Ihmisten pitää päästä myös liikkumaan.

– Olisiko mahdollista, että juna pysähtyisi Ylistarossa?

Panelistit väläyttivät, voisiko Ylistaron lukio erikoistua. Entä pitäisikö Ylistaron alakoulujen oppilaaksiottoalueita uudistaa?

Yksityisteiden montut ja kelirikot ovat olleet ylistarolaisten murheenkryynejä.

Niemi kertoi, että kouluautot eivät lähde aamuisin vaarallisen lipoisille teille, jos niitä ei ole hiekoitettu. Seinäjoki on hänen mukaansa petrannut hoitamiensa yksityisteiden kunnossapitäjänä, joten nykyään ongelmia on enemmänkin valtion teillä.

Horilaa mietitytti, miten kunnossapitourakat kilpailutetaan. Kekaraisenkin mielestä teiden pitää olla kunnossa, mutta jos kunnossapitoa halutaan parantaa, jotain muuta jää varmasti tekemättä. Mäenpää piti perusasiana, että savipohjainen tiestö kunnostetaan.

Kattelus-Kilpeläinen luonnehti teidenhoitoa yhdenvertaisuusasiaksi. Määrärahoja on varattava tarpeeksi.

Paneelissa pohdittiin, miten pienet ja keskisuuret yrittäjät voisivat jättää tarjouksia kaupungin hankinnoista. Ehdokkaat esittivät hankintojen palastelua. Hankintaehdoiksi esitettiin kotimaisuutta ja lähiruokaa, kuljetusmatkojen päästöjä, pakastus- ja välivarastointikieltoja sekä tuoreutta.

– Halvin hinta on usein se katiska, johon mennään. Sitten voi tulla lisää laskua esimerkiksi kilometrikorvauksista, Niemi muistutti.

Horila täydensi, että hankinnat edellyttävät kaupungin väeltä kovaa ammattitaitoa.