Ylistaron neljä uutta Seinäjoen kaupunginvaltuuston jäsentä: Yhteisiä näkemyksiä asuinalueen elinvoimasta

Elina Koski

YLISTARO Seinäjoen uusi kaupunginvaltuutettu Ari Kekarainen (kok.) toivoo ylistarolaisten valtuutettujen ja varavaltuutettujen tekevän yhteistyötä. Porukalla pitäisi keskustella, minkälaiset asiat ovat ylistarolaisittain tärkeitä ja miten niitä voidaan yhteistuumin edistää.

– Toivottavasti kokoonnumme samaan pöytään.

Kaupunginvaltuustoon lähtee seitsemän Ylistaron alueella asuvaa valtuutettua. Kokeneet Piia Kattelus-Kilpeläinen (kd.), Juha Konttas (kesk.) ja Mervi Mäenpää (kesk.) saavat kumppaneikseen neljä uutta ylistarolaista kuntapäättäjää.

Asemalla asuva Kekarainen valittiin valtuustoon kolmannella yrityksellä. Hän sai 171 ääntä. Päättyvällä kaudella hän on ollut ensimmäinen varavaltuutettu.

Kekarainen vitsailee muuttaneensa Ylistaroon vasta 25 vuotta sitten, mutta hänellä on kolme ylistarolaista lasta. Teräsrakenneyrittäjä on tehnyt reissutöitä, sillä asiakkaat ovat olleet enimmäkseen muualla kuin kotiseudulla.

– Ihmiset ovat tulleet vähitellen tutuiksi, ja tällä kertaa minulla oli myös vaalikampanja, hän pohtii vaalimenestystään.

Myös muut uudet ylistarolaisvaltuutetut ovat jo kokeneita luottamushenkilöitä. Jouni Aila (kok.), Juha Kitinoja (kesk.) ja Juha Palo (kesk.) ovat Seinäjoen seurakunnan kirkkovaltuutettuja. Kitinoja oli Ylistaron kunnanvaltuutettuna kunnan viimeisen, kuntaliitokseen päättyneen kauden ajan.

Aila haravoi ensikertalaiseksi mojovan, 341 äänen potin. Pouttulassa asuva metsäasiantuntija oli oman äänestysalueensa eli Ylistaron äänestysalueen suosituin ehdokas.

Pitkään metsäalalla työskennelleenä hän uskoo sidosryhmiensä, maatalousyrittäjien ja metsänomistajien, vauhdittaneen vaalimenestystä. Kolmantena sidosryhmänä on seurakunta. Ääniä kertyi hyvin myös kaupungin muilta äänestysalueilta.

Ailan meneillään oleva elämänvaihe soveltui ehdokkuuteen.

– Kun mittariin tuli 50 vuotta, mietin, mitä haluan tehdä. Minulle on tärkeää auttaa ihmisiä. Pyrin siihen työssänikin.

Myös Juha Kitinoja oli ääniharava omalla äänestysalueellaan, Kitinojalla. Ääniä kertyi kaikkiaan 181.

Kitinoja on harrastanut vuosikymmeniä järjestö- ja vapaaehtoistyötä, joten tuttavapiiri on laaja. Joulukuussa hän jäi eläkkeelle Maitojalosteelta varastonhoitajan tehtävästään. Työura kesti peräti 45 vuotta.

– Odottelin pitkään, innostuisiko Kitinojalta vielä ehdokkaaksi joku itseäni nuorempi, mutta niin ei käynyt. Panin sitten oman nimeni paperiin.

Kirkonkylässa asuva Juha Palo kärkkyi vaali-iltana valtuustopaikkaa, mutta jäi täpärästi varasijalle. Hänen valtuustopaikkansa ratkesi tarkistuslaskennan jälkeen arvalla. Äänimäärä oli 140.

Seinäjoen kaupunginteatterin teknisenä päällikkönä työskentelevä Palo oli kuntavaaliehdokkaana ensimmäisen kerran ja kahdesta syystä.

– Luottamustehtäväni seurakunnassa on ollut yllättävän mielekäs. Ajattelin, että jos minua pyydetään kuntavaaleihin ehdokkaaksi, suostun. Toinen syyni oli se, että on turha itsekseen mutista, ellei yritä vaikuttaa asioihin ja saada niihin muutoksia.

Ylistaron alueen elinvoima on uusia valtuutettuja yhdistävä tavoite. Koulu- ja päiväkotirakennukset ovat hyvässä kunnossa, mutta sekä kunnallisten että yksityisten palvelujen säilymiseksi tarvitaan kaikkien asukkaiden panosta. Alueelle on saatava uusia asukkaita ja etenkin lapsiperheitä.

– Yrittäjyys luo työpaikkoja ja tuo asiakkaita ja verotuloja, Palo muistuttaa.

Aila ja Kekarainen painottavat, että ylistarolaiset voivat luoda elinvoimaa käyttämällä asuinalueensa palveluja.

– Lukio on Ylistarolle ykköstärkeä asia ja vaikuttaa muuttohaluihin. Yrittäjien, asukasyhdistyksen, ihan kaikkien on nyt tehtävä markkinointityötä. Meillä on paljon harrastusmahdollisuuksiakin, joista ei tiedetä, Kekarainen harmittelee.

Tiestön heikko kunto varsinkin kelirikkoaikoina on ollut murheena vuodesta toiseen. Hyvät kulkuyhteydet ovat tärkeitä paitsi asukkaille myös maatiloille, puukuljetuksille ja yrittäjille.

– On kansalaisoikeus päästä liikkumaan. Tiestön peruskunnostustarpeet pitäisi asettaa kiireellisyysjärjestykseen. Pyöräteitä tarvittaisiin esimerkiksi Kitinojantielle, Ookilantielle ja Reiniläntielle, Aila luettelee.

Ylistaron kylissä on elämää, ja alueen kylä- ja nuorisoseurat ovat toimeliaita. Kyliä pitää edelleen kannustaa, Juha Kitinoja kehottaa.

– Myös kylissä täytyy olla mahdollisuuksia liikuntaharrastuksiin, mutta kaupunki on säästänyt jopa kaukaloiden jäädytyksestä.

Kitinojan mielestä luottamushenkilöiden on varmistettava, että kyliin on edelleen mahdollista rakentaa uudisrakennuksia.

– Kitinojalla on evätty kaksi rakennuslupaa sillä perusteella, että alueen rakennustiheys on liian suuri. Kaupungin pitää saada vauhtia kylien kunnallistekniikan rakennustyöhön ja kaavoitukseen.

– Mahdollisimman sallivalla rakennusjärjestyksellä voimme vaikuttaa asiaan. Jos kaupungin oma voima ei riitä kaavoitukseen, kohteita ei voida sen takia määrätä rakennuskieltoon, Kekarainen toteaa.

Palon mukaan päätökset heijastelevat arvoja. Hän ei ole ollut kaikkiin ratkaisuihin tyytyväinen.

– Pienet koulut ja Hanhikosken ryhmäperhepäiväkoti on lakkautettu. Varhaiskasvatuksen palvelusetelin käyttöä on vaikeutettu, ja osa vanhemmista joutuu jättämään lapsensa hoitoon Satulinnaan, koska Pikkumetsässä ei ole tilaa.

– Nuoria perheitä kiinnostavat juuri nämä asiat, varhaiskasvatuspalvelut ja koulut, myös lukio.

Kekarainen huomauttaa, etteivät ylistarolaisvaltuutetut jää nurkkakuntaisiksi kaupungin asioista päätettäessä.

– On kaupungin etu, että Ylistaroon saadaan asukkaita ja elinvoimaa, mutta me ylistarolaiset valtuutetut haluamme kehittää myös koko Seinäjokea.

– Kaupungin pitää nähdä Ylistarokin alueena, jossa on kasvun mahdollisuuksia, Aila täydentää.