A-
A+
Hiljattain julkaistusta vuosiraportista löytyy tietoa Kyrönjoen vedenlaadusta ja kalastosta vuonna 2019. Joki virtaa edelleen vapaana Reinilänkoskessa Isonkyrön keskustassa.
ARTO ERKKILÄ
ISOKYRÖ/VÄHÄKYRÖ/YLISTARO Kyrönjoen vesistöalueella oli hapen puutetta kesällä 2019. Ylistarossa Malkakosken rakentamisen seurauksena sen yläpuolelle on muodostunut noin 40 kilometrin pituinen suvantojakso, jonka pohjalla oli vähävetiseen aikaan paikoin lähes hapetonta, ravinnepitoisuudet olivat hyvin isoja. Pitkämön tekoaltaassa oli lähes hapetonta 10 metrin syvyydestä alkaen.
Kyrönjoen pH-tilanne oli loppuvuodesta 2019 pahimpia vuosikymmeneen. Alimmillaan pH-arvo oli 4,9 Mustasaaren Skatilassa. Veden happamuus johtui kauan jatkuneista kuivuusjaksoista ja niiden jälkeisistä runsaista sateista.
Pohjalaisessa ojitetussa maaperässä olevat rikkiyhdisteet hapettuvat kuivaan aikaan ja muuttuvat vesiliukoisiksi. Sateet huuhtovat rikkihapon ja vapautuneet metallit maaperästä vesistöön. Nämä tiedot ilmenevät hiljattain valmistuneesta Kyrönjoen vedenlaadun ja kalaston tilasta kertovasta vuosiraportista.
Vedenlaadun ongelmista huolimatta koekalastuksissa havaittiin muun muassa taimenia tarkkailualueen yläosilla. Haukea, kuhaa ja kookkaita ahvenia elää eri puolilla jokea. Nahkiaistoukkien esiintyminen Mustasaaressa osoittaa, että joen vedenlaatu on ollut sen alaosallakin riittävää toukkien selviytymiseksi.
Joen yläosan tulvasuojeluhankkeen eri osille on useita lupapäätöksiä, joissa luvanhaltijana on valtio. Päätöksissä on velvoite tarkkailla jokeen johdettavien kuivatusvesien määrää ja laatua sekä rakentamisen ja pengerryspumppaamojen käytön vaikutusta joen tilaan. Lisäksi on tarkkailtava muun muassa vaikutuksia joen ja sen alapuolisen merialueen kala-, rapu- ja nahkiaiskantoihin ja kalastukseen.
Kyrönjoen vesistötöiden velvoitetarkkailuraportti vuonna 2019 on luettavissa verkossa Doria-palvelussa.
Viime kuussa pohjalaisjokien virtaamat olivat keskimääräistä suurempia. Tämä johtui lauhasta säästä ja sateista. Kyrönjoen alaosalla virtaama oli keskimäärin 70 kuutiometriä sekunnissa. Se oli lähes kaksinkertainen vesimäärä ajankohdan tavanomaiseen virtaamaan verrattuna.
Runsaiden sateiden takia joen happamuustilanne pysyi melko heikkona. Loppukuusta virtaamien kääntyivät laskuun ja happamuustilanne alkoi hellittää.
luetuimmat
uusimmat
Mielipide
Kuvagalleria
A-
A+
Hiljattain julkaistusta vuosiraportista löytyy tietoa Kyrönjoen vedenlaadusta ja kalastosta vuonna 2019. Joki virtaa edelleen vapaana Reinilänkoskessa Isonkyrön keskustassa.
ARTO ERKKILÄ
ISOKYRÖ/VÄHÄKYRÖ/YLISTARO Kyrönjoen vesistöalueella oli hapen puutetta kesällä 2019. Ylistarossa Malkakosken rakentamisen seurauksena sen yläpuolelle on muodostunut noin 40 kilometrin pituinen suvantojakso, jonka pohjalla oli vähävetiseen aikaan paikoin lähes hapetonta, ravinnepitoisuudet olivat hyvin isoja. Pitkämön tekoaltaassa oli lähes hapetonta 10 metrin syvyydestä alkaen.
Kyrönjoen pH-tilanne oli loppuvuodesta 2019 pahimpia vuosikymmeneen. Alimmillaan pH-arvo oli 4,9 Mustasaaren Skatilassa. Veden happamuus johtui kauan jatkuneista kuivuusjaksoista ja niiden jälkeisistä runsaista sateista.
Pohjalaisessa ojitetussa maaperässä olevat rikkiyhdisteet hapettuvat kuivaan aikaan ja muuttuvat vesiliukoisiksi. Sateet huuhtovat rikkihapon ja vapautuneet metallit maaperästä vesistöön. Nämä tiedot ilmenevät hiljattain valmistuneesta Kyrönjoen vedenlaadun ja kalaston tilasta kertovasta vuosiraportista.
Vedenlaadun ongelmista huolimatta koekalastuksissa havaittiin muun muassa taimenia tarkkailualueen yläosilla. Haukea, kuhaa ja kookkaita ahvenia elää eri puolilla jokea. Nahkiaistoukkien esiintyminen Mustasaaressa osoittaa, että joen vedenlaatu on ollut sen alaosallakin riittävää toukkien selviytymiseksi.
Joen yläosan tulvasuojeluhankkeen eri osille on useita lupapäätöksiä, joissa luvanhaltijana on valtio. Päätöksissä on velvoite tarkkailla jokeen johdettavien kuivatusvesien määrää ja laatua sekä rakentamisen ja pengerryspumppaamojen käytön vaikutusta joen tilaan. Lisäksi on tarkkailtava muun muassa vaikutuksia joen ja sen alapuolisen merialueen kala-, rapu- ja nahkiaiskantoihin ja kalastukseen.
Kyrönjoen vesistötöiden velvoitetarkkailuraportti vuonna 2019 on luettavissa verkossa Doria-palvelussa.
Viime kuussa pohjalaisjokien virtaamat olivat keskimääräistä suurempia. Tämä johtui lauhasta säästä ja sateista. Kyrönjoen alaosalla virtaama oli keskimäärin 70 kuutiometriä sekunnissa. Se oli lähes kaksinkertainen vesimäärä ajankohdan tavanomaiseen virtaamaan verrattuna.
Runsaiden sateiden takia joen happamuustilanne pysyi melko heikkona. Loppukuusta virtaamien kääntyivät laskuun ja happamuustilanne alkoi hellittää.
Ajankohtaista
Kalluppi
luetuimmat
uusimmat
Mielipide
A-
A+
Hiljattain julkaistusta vuosiraportista löytyy tietoa Kyrönjoen vedenlaadusta ja kalastosta vuonna 2019. Joki virtaa edelleen vapaana Reinilänkoskessa Isonkyrön keskustassa.
ARTO ERKKILÄ
ISOKYRÖ/VÄHÄKYRÖ/YLISTARO Kyrönjoen vesistöalueella oli hapen puutetta kesällä 2019. Ylistarossa Malkakosken rakentamisen seurauksena sen yläpuolelle on muodostunut noin 40 kilometrin pituinen suvantojakso, jonka pohjalla oli vähävetiseen aikaan paikoin lähes hapetonta, ravinnepitoisuudet olivat hyvin isoja. Pitkämön tekoaltaassa oli lähes hapetonta 10 metrin syvyydestä alkaen.
Kyrönjoen pH-tilanne oli loppuvuodesta 2019 pahimpia vuosikymmeneen. Alimmillaan pH-arvo oli 4,9 Mustasaaren Skatilassa. Veden happamuus johtui kauan jatkuneista kuivuusjaksoista ja niiden jälkeisistä runsaista sateista.
Pohjalaisessa ojitetussa maaperässä olevat rikkiyhdisteet hapettuvat kuivaan aikaan ja muuttuvat vesiliukoisiksi. Sateet huuhtovat rikkihapon ja vapautuneet metallit maaperästä vesistöön. Nämä tiedot ilmenevät hiljattain valmistuneesta Kyrönjoen vedenlaadun ja kalaston tilasta kertovasta vuosiraportista.
Vedenlaadun ongelmista huolimatta koekalastuksissa havaittiin muun muassa taimenia tarkkailualueen yläosilla. Haukea, kuhaa ja kookkaita ahvenia elää eri puolilla jokea. Nahkiaistoukkien esiintyminen Mustasaaressa osoittaa, että joen vedenlaatu on ollut sen alaosallakin riittävää toukkien selviytymiseksi.
Joen yläosan tulvasuojeluhankkeen eri osille on useita lupapäätöksiä, joissa luvanhaltijana on valtio. Päätöksissä on velvoite tarkkailla jokeen johdettavien kuivatusvesien määrää ja laatua sekä rakentamisen ja pengerryspumppaamojen käytön vaikutusta joen tilaan. Lisäksi on tarkkailtava muun muassa vaikutuksia joen ja sen alapuolisen merialueen kala-, rapu- ja nahkiaiskantoihin ja kalastukseen.
Kyrönjoen vesistötöiden velvoitetarkkailuraportti vuonna 2019 on luettavissa verkossa Doria-palvelussa.
Viime kuussa pohjalaisjokien virtaamat olivat keskimääräistä suurempia. Tämä johtui lauhasta säästä ja sateista. Kyrönjoen alaosalla virtaama oli keskimäärin 70 kuutiometriä sekunnissa. Se oli lähes kaksinkertainen vesimäärä ajankohdan tavanomaiseen virtaamaan verrattuna.
Runsaiden sateiden takia joen happamuustilanne pysyi melko heikkona. Loppukuusta virtaamien kääntyivät laskuun ja happamuustilanne alkoi hellittää.
luetuimmat
uusimmat
Mielipide
Kuvagalleria