A-
A+
VÄHÄKYRÖ Me Savilahden yhtenäiskoulun 5. luokkalaiset olemme käsitelleet tämän syksyn aikana aihetta vesi elinympäristönä. Ensin mietimme, mitä kaikkea veteen liittyy. Mietimme myös, mitä Kyrönjoki meille merkitsee. Se merkitsee lämpimiä kesämuistoja, kauniita maisemia ja puhdasta luontoa.
Tykkäämme uida, kalastaa ja soudella Kyrönjoessa. Koska joessa ei ole paljon virtauksia, siellä on mukava uida ja rentoutua. On myös mukava istuskella laiturilla ja liotella varpaita sekä hyppiä laiturilta veteen. Meidän toivomuksenamme olisi hyppytorni, josta voisi tehdä temppuja.
Huonona puolena on, että ihmiset ovat roskanneet Kyrönjokea. Siitä seurauksena luonto vahingoittuu, esimerkiksi kalat kärsivät. Toisinaan joen ylittäminen voi olla pelottavaa. Esimerkiksi silloin kun on kova myrsky tai liukkailla keleillä.
Talvisin Kyrönjoessa voi pakkasista riippuen kävellä, lasketella, luistella ja hiihtää. Siellä voi myös uida avannossa ja pilkkiä sekä harrastaa erilaisia moottoriharrastuksia, kuten jäärata-autoilua ja moottorikelkkailua.
Keväällä voi seurata jäiden lähtöä, tulvia ja kevätlintuja Kyrönjoen rannassa.
Kyrönjoesta saadaan juomavettä, joka puhdistetaan ennen käyttöä vedenpuhdistamossa.
Perjantaina 18. syyskuuta pääsimme toteuttamaan onkiretkemme, joka Aila-myrskyn vuoksi siirtyi alkuperäisestä suunnitelmastaan. Pyöräilimme koululta Saarenpään saarensillalle. Sää oli tuulinen, mutta onneksi ei myrskyinen. Aurinko pilkisti pilvien takaa hetkellisesti. Onneksi ei kuitenkaan satanut.
Matkalla näimme iloisia ihmisiä, kaatuneita puita ja liikenteen tuomia haasteita. Jouduimme pyöräilemään kilometrin verran ilman pyörätietä kapealla tiellä. Onneksi matka sujui sujuvasti.
Perille päästyämme kuuntelimme opettajamme Leena Rintamäen antamat ohjeet ja laitoimme onkemme kalastuskuntoon. Matojen koukkuun laittaminen oli toisten mielestä kivaa, ja osan mielestä epämiellyttävää, mutta onneksi luokastamme löytyy aina avuliaita auttajia.
Perillä nähtiin ja koettiin onkimisen ohessa siiman sotkuja, roskien keräämistä, sekoilua, hauskanpitoa ja tietysti eväiden syöntiä. Kalasaalista ei tällä kertaa kenellekään tullut. Epäilemme, että kala ei syönyt kovan tuulen takia. Koukkuun tarttui sen sijaan lumpeen lehtiä ja kaisloja.
Opimme retken aikana kärsivällisyyttä ja ongen kalastuskuntoon laittamista kuten madon laittamista koukkuun. Meidän mielestämme retken parasta antia oli eväiden nauttiminen kauniissa Kyrönjoen maisemissa.
Tähän mennessä olemme tutustuneet vesikasveihin ja tehneet niistä esitelmät sekä lumpeenkukkatyöt taittelemalla. Lisäksi olemme opetelleet kalojen rakennetta ja piirtäneet ja värittäneet luonnollisen kokoisia kaloja.
Monialaiseen oppimiskokonaisuuteen on liittynyt ympäristöopin, äidinkielen, liikunnan ja kuvaamataidon tunteja. Matematiikan oppisisältö jäi onkiretkellä toteutumatta. Opettajan tarkoituksena oli vahvistaa desimaalilukujen yhteen- ja vähennyslaskuja kalansaaliita punnitsemalla ja mittaamalla sekä mittaustuloksia vertailemalla.
Kaikki ei aina mene niin kuin opettaja suunnittelee, mutta sille ei voi mitään. Vesi elinympäristönä-kokonaisuutemme jatkuu yhä. Seuraavaksi kuulemma tutustumme vesien ja rantojen muihin eläinlajeihin.
Teksti, runot ja kalapiirustukset: SAVILAHDEN YHTENÄISKOULUN 5. LUOKKALAISET
Kuvat: PIA KORPELA-MÄKI
luetuimmat
uusimmat
Mielipide
Kuvagalleria
A-
A+
VÄHÄKYRÖ Me Savilahden yhtenäiskoulun 5. luokkalaiset olemme käsitelleet tämän syksyn aikana aihetta vesi elinympäristönä. Ensin mietimme, mitä kaikkea veteen liittyy. Mietimme myös, mitä Kyrönjoki meille merkitsee. Se merkitsee lämpimiä kesämuistoja, kauniita maisemia ja puhdasta luontoa.
Tykkäämme uida, kalastaa ja soudella Kyrönjoessa. Koska joessa ei ole paljon virtauksia, siellä on mukava uida ja rentoutua. On myös mukava istuskella laiturilla ja liotella varpaita sekä hyppiä laiturilta veteen. Meidän toivomuksenamme olisi hyppytorni, josta voisi tehdä temppuja.
Huonona puolena on, että ihmiset ovat roskanneet Kyrönjokea. Siitä seurauksena luonto vahingoittuu, esimerkiksi kalat kärsivät. Toisinaan joen ylittäminen voi olla pelottavaa. Esimerkiksi silloin kun on kova myrsky tai liukkailla keleillä.
Talvisin Kyrönjoessa voi pakkasista riippuen kävellä, lasketella, luistella ja hiihtää. Siellä voi myös uida avannossa ja pilkkiä sekä harrastaa erilaisia moottoriharrastuksia, kuten jäärata-autoilua ja moottorikelkkailua.
Keväällä voi seurata jäiden lähtöä, tulvia ja kevätlintuja Kyrönjoen rannassa.
Kyrönjoesta saadaan juomavettä, joka puhdistetaan ennen käyttöä vedenpuhdistamossa.
Perjantaina 18. syyskuuta pääsimme toteuttamaan onkiretkemme, joka Aila-myrskyn vuoksi siirtyi alkuperäisestä suunnitelmastaan. Pyöräilimme koululta Saarenpään saarensillalle. Sää oli tuulinen, mutta onneksi ei myrskyinen. Aurinko pilkisti pilvien takaa hetkellisesti. Onneksi ei kuitenkaan satanut.
Matkalla näimme iloisia ihmisiä, kaatuneita puita ja liikenteen tuomia haasteita. Jouduimme pyöräilemään kilometrin verran ilman pyörätietä kapealla tiellä. Onneksi matka sujui sujuvasti.
Perille päästyämme kuuntelimme opettajamme Leena Rintamäen antamat ohjeet ja laitoimme onkemme kalastuskuntoon. Matojen koukkuun laittaminen oli toisten mielestä kivaa, ja osan mielestä epämiellyttävää, mutta onneksi luokastamme löytyy aina avuliaita auttajia.
Perillä nähtiin ja koettiin onkimisen ohessa siiman sotkuja, roskien keräämistä, sekoilua, hauskanpitoa ja tietysti eväiden syöntiä. Kalasaalista ei tällä kertaa kenellekään tullut. Epäilemme, että kala ei syönyt kovan tuulen takia. Koukkuun tarttui sen sijaan lumpeen lehtiä ja kaisloja.
Opimme retken aikana kärsivällisyyttä ja ongen kalastuskuntoon laittamista kuten madon laittamista koukkuun. Meidän mielestämme retken parasta antia oli eväiden nauttiminen kauniissa Kyrönjoen maisemissa.
Tähän mennessä olemme tutustuneet vesikasveihin ja tehneet niistä esitelmät sekä lumpeenkukkatyöt taittelemalla. Lisäksi olemme opetelleet kalojen rakennetta ja piirtäneet ja värittäneet luonnollisen kokoisia kaloja.
Monialaiseen oppimiskokonaisuuteen on liittynyt ympäristöopin, äidinkielen, liikunnan ja kuvaamataidon tunteja. Matematiikan oppisisältö jäi onkiretkellä toteutumatta. Opettajan tarkoituksena oli vahvistaa desimaalilukujen yhteen- ja vähennyslaskuja kalansaaliita punnitsemalla ja mittaamalla sekä mittaustuloksia vertailemalla.
Kaikki ei aina mene niin kuin opettaja suunnittelee, mutta sille ei voi mitään. Vesi elinympäristönä-kokonaisuutemme jatkuu yhä. Seuraavaksi kuulemma tutustumme vesien ja rantojen muihin eläinlajeihin.
Teksti, runot ja kalapiirustukset: SAVILAHDEN YHTENÄISKOULUN 5. LUOKKALAISET
Kuvat: PIA KORPELA-MÄKI
luetuimmat
uusimmat
Mielipide
A-
A+
VÄHÄKYRÖ Me Savilahden yhtenäiskoulun 5. luokkalaiset olemme käsitelleet tämän syksyn aikana aihetta vesi elinympäristönä. Ensin mietimme, mitä kaikkea veteen liittyy. Mietimme myös, mitä Kyrönjoki meille merkitsee. Se merkitsee lämpimiä kesämuistoja, kauniita maisemia ja puhdasta luontoa.
Tykkäämme uida, kalastaa ja soudella Kyrönjoessa. Koska joessa ei ole paljon virtauksia, siellä on mukava uida ja rentoutua. On myös mukava istuskella laiturilla ja liotella varpaita sekä hyppiä laiturilta veteen. Meidän toivomuksenamme olisi hyppytorni, josta voisi tehdä temppuja.
Huonona puolena on, että ihmiset ovat roskanneet Kyrönjokea. Siitä seurauksena luonto vahingoittuu, esimerkiksi kalat kärsivät. Toisinaan joen ylittäminen voi olla pelottavaa. Esimerkiksi silloin kun on kova myrsky tai liukkailla keleillä.
Talvisin Kyrönjoessa voi pakkasista riippuen kävellä, lasketella, luistella ja hiihtää. Siellä voi myös uida avannossa ja pilkkiä sekä harrastaa erilaisia moottoriharrastuksia, kuten jäärata-autoilua ja moottorikelkkailua.
Keväällä voi seurata jäiden lähtöä, tulvia ja kevätlintuja Kyrönjoen rannassa.
Kyrönjoesta saadaan juomavettä, joka puhdistetaan ennen käyttöä vedenpuhdistamossa.
Perjantaina 18. syyskuuta pääsimme toteuttamaan onkiretkemme, joka Aila-myrskyn vuoksi siirtyi alkuperäisestä suunnitelmastaan. Pyöräilimme koululta Saarenpään saarensillalle. Sää oli tuulinen, mutta onneksi ei myrskyinen. Aurinko pilkisti pilvien takaa hetkellisesti. Onneksi ei kuitenkaan satanut.
Matkalla näimme iloisia ihmisiä, kaatuneita puita ja liikenteen tuomia haasteita. Jouduimme pyöräilemään kilometrin verran ilman pyörätietä kapealla tiellä. Onneksi matka sujui sujuvasti.
Perille päästyämme kuuntelimme opettajamme Leena Rintamäen antamat ohjeet ja laitoimme onkemme kalastuskuntoon. Matojen koukkuun laittaminen oli toisten mielestä kivaa, ja osan mielestä epämiellyttävää, mutta onneksi luokastamme löytyy aina avuliaita auttajia.
Perillä nähtiin ja koettiin onkimisen ohessa siiman sotkuja, roskien keräämistä, sekoilua, hauskanpitoa ja tietysti eväiden syöntiä. Kalasaalista ei tällä kertaa kenellekään tullut. Epäilemme, että kala ei syönyt kovan tuulen takia. Koukkuun tarttui sen sijaan lumpeen lehtiä ja kaisloja.
Opimme retken aikana kärsivällisyyttä ja ongen kalastuskuntoon laittamista kuten madon laittamista koukkuun. Meidän mielestämme retken parasta antia oli eväiden nauttiminen kauniissa Kyrönjoen maisemissa.
Tähän mennessä olemme tutustuneet vesikasveihin ja tehneet niistä esitelmät sekä lumpeenkukkatyöt taittelemalla. Lisäksi olemme opetelleet kalojen rakennetta ja piirtäneet ja värittäneet luonnollisen kokoisia kaloja.
Monialaiseen oppimiskokonaisuuteen on liittynyt ympäristöopin, äidinkielen, liikunnan ja kuvaamataidon tunteja. Matematiikan oppisisältö jäi onkiretkellä toteutumatta. Opettajan tarkoituksena oli vahvistaa desimaalilukujen yhteen- ja vähennyslaskuja kalansaaliita punnitsemalla ja mittaamalla sekä mittaustuloksia vertailemalla.
Kaikki ei aina mene niin kuin opettaja suunnittelee, mutta sille ei voi mitään. Vesi elinympäristönä-kokonaisuutemme jatkuu yhä. Seuraavaksi kuulemma tutustumme vesien ja rantojen muihin eläinlajeihin.
Teksti, runot ja kalapiirustukset: SAVILAHDEN YHTENÄISKOULUN 5. LUOKKALAISET
Kuvat: PIA KORPELA-MÄKI
luetuimmat
uusimmat
Mielipide
Kuvagalleria