Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueen ensi vuoden talousarvio yhä 32,5 miljoonaa alijäämäinen

ETELÄ–POHJANMAA Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueen aluevaltuusto hyväksyi maanantaina strategian. Hyvinvointialueen johtaja Tero Järvinen myönsi, ettei järjestys ole optimaalinen, kun samaan aikaan tehdään talousarviota ja strategiaa – ja heti perään talouden tasapainottamisohjelmaa.

– Sen takia on tervettä, että strategia tarkistetaan vuosittain. Muutokset toimintaympäristössä ja omassa toiminnassammekin voivat olla niin nopeita, että tätä on syytä päivittää.

Valtuustoryhmien puheenvuoroissa tunnistettiin strategian merkitys, mutta aprikoitiin, miten sujuvasti se on vietävissä käytäntöön.

– Asiakasta lähimpänä olevien peruspalveluiden osuus vähentyy koko ajan ja samalla erikoispalveluiden osuus ja kustannukset kasvavat. Olemme nyt tienhaarassa, pystymmekö pysäyttämään tämän kehityksen, Keskustan ryhmäpuheenvuoron pitänyt Silja Hiironniemi linjasi.

Kokoomuksen Lasse Rajala painotti palvelujen saatavuuden merkitystä.

– Yhdeksän kymmenestä kysyy pääsenkö lääkäriin kun mulla on hätä tai onko vanhukselle hoitaja. Ne ovat niitä asioita, jotka kiinnostavat maakunnan asukkaita.

Aarne Heikkilä (sd.) nosti esiin sen, että maakunnassa kasvavat hurjimmin kaikkein kalleimmat hoitomuodot. Niihin kuuluvat esimerkiksi tehostettu palveluasuminen 24/7, muistisairauksien lisääntyminen ja lastensuojelu.

Me olemme Läntisen Suomen sairastavin maakunta, joten haasteita riittää.

Strategiaan ei tullut muutoksia. Aluevaltuutetut kantoivat huolta vuokrakuluista.

Antti Perkkalainen (vas.) laski, että kuuden prosentin vuokrakulut maksavat aluehallinnolle 25 miljoonaa euroa vuodessa.

– Kuinka voidaan puhua tämän jälkeen hyvinvointialueen ja kuntien yhteistyöstä? Vaikka tuotto-odotus puolitettaisiin, vuokrat maksavat hyvinvointialueelle reilut 12 miljoonaa euroa. Se on suoraan pois palvelutuotannosta.

Esko Lehtimäki (kesk.) viittasi asetukseen, jossa 6 prosenttia on määritelty.

– Kunnat vetoavat siihen.

Lehtimäki myös kyseli, miten hyvin työntekijät ovat sisäistäneet 1+7 –mallin, jossa maakunnassa on keskussairaalan lisäksi seitsemän sotekeskusta.

– Onko selkeää, että palveluja pitää olla koko maakunnassa?

Viestintäjohtaja Anna Lindholm toi tiiminsä terveiset valtuustolle. Viestintä olisi halunnut poistaa strategiasta lauseen ”Parasta palvellen” ja jättää jäljelle vain lauseen ”Vierelläsi kun tarvitset”. Ensimmäinen osa iskulauseesta koettiin vaikeaksi viestiä ja mitata sen toimivuutta.

Valtuutettu Helena Tuuri-Tammela (kesk.) puolusti strategiatyön aikana hiottuja lauseita ja kummasteli sitä, että muutostarve nostettiin esiin vasta nyt.

– Me haluamme olla parasta. Se on adjektiivi ja se on arvo. ”Vierelläsi kun tarvitset” ei riitä yksin. Mitäs jos ei tarvitse ketään vierelleen? Mitä annettavaa hyvinvointialueella silloin on?

Aluevaltuuston puheenjohtaja Paula Risikko summasi keskustelua niin, että valtuustoryhmät eivät olleet erikseen ehdottaneet viestinnän toivomaa muutosta. Strategia hyväksyttiin alkuperäisessä muodossaan.

Alijäämää kurottu umpeen. Hyvinvointialueen johtaja Tero Järvinen taustoitti taloustilannetta. Aluevaltuusto käsittelee ensi vuoden talousarviota joulukuun kokouksessaan.

– Talousarvion päät ovat edelleen 32,5 miljoonaa euroa auki. Minäkään en usko, että rahaa alkaa sataa. Kyllä meidän on itse huolehdittava siitä, että talous saadaan kuntoon.

Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialue sai viime viikolla lisärahoitusta valtiolta 7,3 miljoonaa, mikä auttoi budjetin laadinnassa.

Talousjohtaja Anu Helin muistutti, että elokuun lopussa budjetti oli miinuksella 138 miljoonaa.

– Alijäämää on yritetty painaa niin alas kuin mahdollista, sillä se vaikutta suoraan meidän mahdollisuuksiimme investoida.

Vuosikate on se tunnusluku, jota valtiovarainministeriö painottaa, kun investointeihin annetaan lupia. Ilman lupaa hyvinvointialue ei saa itsenäisesti investoida.

– Talousarvio on paljon tiukempi kuin mitä kunnissa tai kuntayhtymissä on totuttu.

Etelä-Pohjanmaan aluevaltuustolle annettiin kokouksen yhteydessä tiedoksi, että Perussuomalaisten valtuustoryhmä oli erottanut jäsenyydestään Piia Kattelus-Kilpeläisen.

TERHI RINTALA