Vähänkyrön asukasillasta virisi ideatulva päätöksenteon tueksi

Pia Korpela-Mäki

VÄHÄKYRÖ Savilahden yläkoulun ruokasalissa pidettyyn asukasiltaan saapui noin 70 henkeä. Puheensorina oli vilkasta, sillä aiheena oli keskustella Merikaarron, kirkonkylän ja Tervajoen alueiden palveluista ja elinvoiman kehittämisestä.

Paikalla oli paljon työikäisiä, mutta myös iäkkäämpää väkeä.

Vaasan kaupunkia tilaisuudessa edustivat muun muassa sivistystoimenjohtaja Salme Sulander, varhaiskasvatusjohtaja Anna Buss, varhaiskasvatuksen palvelupäällikkö Maria Karvonen, suomenkielisestä perusopetuksesta vastaava perusopetusjohtaja Johanna Olsson, perusopetuksen aluerehtori Tuulia Halkola, Savilahden yhtenäiskoulun vt. rehtori Olli Kärki ja vs. apulaisrehtori Anu Vaarasto, Merikaarron, Villin lännen ja Tervajoen päiväkotien hallinnollinen johtaja Johanna Rinne, tonttipäällikkö Christoffer Rönnlund, kaavoitusjohtaja Päivi Korkealaakso, hyvinvointi- ja aluepalvelupäällikkö Laura Pasma ja Vähänkyrön aluepalveluiden aluetyöntekijä Helena Alanen.

Kylien puheenvuoroissa kirkonkylän aluetta edustaneet Sini Hakanen ja Sanna Syri kehuivat aplodien säestyksellä Helena Alasen tekemää työpanosta koko Vähänkyrön hyväksi.

– Jos ei Helenaa olisi täällä, niin ei tälläistä pöhinää olisi, viittasivat he viime vuosina komeasti lisääntyneeseen talkoohenkeen.

Vähäänkyröön naiset toivovat kunnon leikkipuistoa kantakaupungin Onkilahden puiston tyyliin, Kirkkosaaressa sijaitsevan Huvikeskuksen kiinteistön siistimistä ja vuokra-asuntojen lisäämistä erityisesti nuoria ajatellen.

Julkisten liikenneyhteyksien parantamistarve Vähästäkyröstä Vaasaan ja takaisin nousi esiin edellisten esiintyjien lisäksi myös Merikaartoa edustaneen Heidi Luoman puheessa.

Kylän kauniissa jokimaisemissa viihtyvä Luoma toivoo rantapensaikon siistimistä. Kylän ruokakauppa palvelisi erityisesti ikäihmisiä. Merikaarron ja Martoisten väliltä puuttuu edelleen pyörätie. Koululaisten pyöräily olisi turvallisempaa, jos pyörätiet olisi talvella aurattu.

– Pikkuteiden kunto on surkea, harmitteli Luoma ja lisäsi, että se ei lisää muuttohaluja alueelle. Nuorille saisi olla kaupungin järjestämää toimintaa.

Luoma kehui Merikaartoa kuitenkin lintukodoksi, jossa on hyvä asua.

– Pidetään pienistä kouluista kiinni ja toivottavasti Tervajoen päiväkodin ryhmät jatkuvat elinvoimaisina, sanoi Tervajoen puheenvuoron pitänyt Susanna Koski.

Hän kertoi Tervajoen koulu 2030-työryhmästä, johon halutaan lisää väkeä. Ryhmän tavoitteena on luoda Vaasan kaupungin käyttöön perusteellisesti selvitetty vaihtoehto Tervajoen koulun ja päiväkodin säilyttämisestä ja kehittämisestä.

Asukasilta kului pääosin työpajatyöskentelyyn. Yleisö istui neljässä pitkässä pöydässä. Niissä kiersivät kaupungin edustajat ryhmien vetäjinä kuulemassa palautetta neljästä aihepiiristä, jotka olivat kaavoitus ja tonttipalvelut, varhaiskasvatus, perusopetus ja Vähänkyrön elinvoimasuunnitelma.

Esimerkiksi varhaiskasvatuksesta kysyttiin missä ja kuinka sitä ja esiopetusta pitäisi järjestää, kun lapsimäärä vähenee, ja millainen varhaiskasvatus houkuttaisi uusia perheitä alueelle.

Ideoita kirjoitettiin hurja määrä myös lapuille. Ne kerättiin lopuksi talteen. Laura Pasma totesi, että niiden antia käsitellään muun muassa kolmessa Vähänkyrön elinvoimasuunnitelmaan liittyvässä työryhmässä.

Salme Sulander totesi illan alussa, että yleisön hyviä ideoita etsitään päätöksenteon tueksi. Haussa olivat hyvät rakenteet ja kompromissit. Hän tiivisti illan päätteeksi, että ensi keväänä järjestetään uusi asukasilta, jossa käydään läpi nyt saatua ideasatoa.

Yläkoululla oli paikalla myös useita luottamushenkilöitä sekä Vähästäkyröstä että kantakaupungista.

Vaasan kasvatus- ja opetuslautakunnan puheenjohtaja Sanna Halonen oli tullut kuulemaan paikallisten ajatuksia.

– Minulle välittyi tunnelma, että täällä ollaan huolissaan palveluiden jatkumisesta.

Myös uusien asukkaiden houkutteleminen alueelle nousi esiin.

– Kyliin tarvitaan yhteisöllisyyttä ja lisää tapahtumia. Se herättää kiinnostusta. Pitäisi keksiä jotain uutta, hän vinkkasi.