PÄÄKIRJOITUS 25.9.2024

Hävikkiä pitää vähentää ilmastosyistä

Kuulutko niihin suomalaisiin, jotka heittävät ruokaa roskiin usean sadan euron arvosta vuoden aikana? Luonnonvarakeskuksen mukaan keskiverto suomalaiskuluttaja panee vuosittain jätteisiin noin 28 kiloa syömäkelpoista ruokaa. Rahallisesti se merkitsee 590 miljoonaa euroa ja esimerkiksi nelihenkisessä perheessä satoja hukkaan menneitä euroja.

Hävikkiviikko on jokavuotinen, valtakunnallinen kampanja, jonka tavoitteena on lisätä ruoan arvostusta ja vähentää ruokahävikkiä. Meneillään oleva teemaviikko päättyy ensi sunnuntaina.

Ruokahävikillä tarkoitetaan syömäkelpoista ruokaa, joka on päätynyt jätteeksi. Hävikkiä syntyy koko elintarvikeketjussa alkutuotannosta ravitsemuspalveluihin, teollisuuteen ja kauppaan, mutta eniten ruokaa menee jätteisiin juuri kodeissa. Kotitalouksien osuus elintarvikeketjun ruokahävikistä on melkoinen, 38 prosenttia.

Hävikki toki vaihtelee suuresti kotitalouksittain. Yhdessä kodissa sitä syntyy hyvin vähän, toisessa päivittäin.

Miksi ruokahävikkiä syntyy? Sitä selitetään heikoilla keittiötaidoilla, kiireellä, suunnittelemattomuudella, väärillä säilytystavoilla ja sillä, että ruokaa on ostettu liikaa tai tehty liian paljon.

Ruokaa heitetään jätteisiin myös varmuuden vuoksi, vaikka se olisi haju- ja näköhavaintojen ja maunkin perusteella syömäkelpoista. Näin käy, jos ei tiedetä, että parasta ennen -merkintä tarkoittaa vähimmäissäilyvyysaikaa, ei sitä, että elintarvike olisi syömäkelvotonta.

Elintason noustessa suhde ruokaan muuttui.

Köyhyyden, sodan ja pulan kokeneet sukupolvet pitivät ruoan haaskausta suoranaisena syntinä. Syömättä jäänyt ruoka ja leivänkannikat syötettiin kanoille ja possulle, joka teurastettiin jouluksi. Kaurapuuron- ja perunamuusinloput sujautettiin leipätaikinaan. Ruokaa ja sen tuottajaa kunnioitettiin, ja tavallisesti tähteet hyödynnettiin ruoanvalmistuksessa.

Kaupungistuvassa Suomessa etenkin alkutuotannossa tehtävä työ on monelle mysteeri, eikä sitä aina edes osata yhdistää siihen, mitä ruokakaupan hyllyissä ja kylmäkaapeissa on. Ruoka vain ilmestyy lähikauppaan. Sieltähän sitä saa, kun jääkaappi on tyhjänä.

Nykyisestä ruokahävikistä voi päätellä, että monella suomalaisella on edelleen varaa haaskata ruokaa. Hävikki kertonee myös siitä, että ruoan arvostus on heikentynyt.

Ruokahävikkiä pitää vähentää ilmastosyistä. Ruoantuotannossa ja -kulutuksessa syntyy kasvihuonepäästöjä, jotka rehevöittävät ympäristöä ja verottavat luonnonvarojamme. Jos ruokaa menee jätteisiin, päästöt ovat syntyneet turhaan, ja turhaa on ollut myös maatalousyrittäjien ja elintarvikejalostajien työ.

Kotitalouksien ratkaisuilla on suuri merkitys. llmastovaikutusten vähentämiseksi pitäisi vähentää etenkin lihan, juuston, kalan ja kahvin hävikkiä, muistutetaan Suomen ilmastopaneelin raportissa.

Keinot ovat helppoja. Kauppalistalla, suunnittelulla ja ylimääräisen ruoan pakastamisella pääsee jo pitkälle, mutta tarvitsemme myös asennemuutosta ja uutta ajattelua.

Kerskakulutuksen aika on ohi. Ilmastokriisin aikana huoleton ruoan haaskaus tuntuu taantumukselta, joka kuuluu menneeseen maailmaan.