Pääkirjoitus: Tehokasta rahastusta

Sähkön pörssihinnan vaihteluita on kytätty kylmän alkuvuoden aikana lähes yhtä tiiviisti kuin suurvallan narsistisen perunapään mielenliikkeitä. Uutiset ovat kertoneet lähes päivittäin, milloin on tulossa hintahuippu, ja milloin jälleen helpottaa.

On tietysti mukavaa, että pörssisähköä ostavien ei tarvitse seurata hintakehitystä verkkopalvelusta, vaan riittää, kun selaa uutisotsikot. Haittapuolena on, että jatkuva uutisointi voi vääristää mielikuvaa paitsi sähkön hintakehityksestä, myös kuluttajan vaikutusmahdollisuuksista varsinaiseen sähkölaskuun.

Jos on valinnut pörssisähkösopimuksen, kuluttaja on toivottavasti tehnyt sen sillä tavalla vakaasti harkiten, että on laskenut sopimusmuodon tulevan pitkällä aikavälillä halvemmaksi kuin kiinteähintaisen sähkösopimuksen. Säästöä kertyy yleensä vuoden mittaan niinä kuukausina, kun kulutus on vähäistä ja säät suosivat sähköntuotantoa. Talvella puolestaan maksetaan kovaa hintaa, etenkin jos kiintopiste on kaikkein kalleimmissa yksittäisissä päivissä ja tunneissa.

Kesällä uutisoidaan varsin vähän ennätyshalvasta sähköstä, varmaankin koska ”Good news is no news”.

Pörssisähkö ei sovi heikkohermoisille eikä heille, jotka eivät pysty ajattelemaan tätä hetkeä kauemmas. Samoin jos rahatilanne on joka kuukausi niin tiukka, että edullisen sähkön aikana ei kerry yhtään säästöjä talvikuukausien varalle, on paras pysytellä kiinteässä sähkösopimuksessa.

Sähkö on sellainen hyödyke, jota ilman nykyihmisen on vaikea elää varsinkin pimeänä ja kylmänä aikana. Siksi soisi energian hintapiikkien vahtimisen sijaan puhuttavan enemmänkin sähköverkkojen palvelumaksuista ja niiden merkityksestä sähkölaskun loppusummaan.

Vaasan Sähköverkko ilmoitti helmikuun lopulla nostavansa hintoja ja ottavansa ensi vuonna käyttöön myös tehomaksun. Arkikielessä puhutaan siirtomaksusta, ja esimerkiksi Vaasan Sähköverkko nostaa näitä sähkön siirron hintoja nyt kolmantena vuotena peräkkäin.

Tehomaksu lätkäistään muiden sähkölaskujen päälle, jos kuluttaja on käyttänyt sähköä kerralla paljon. Tehomaksusta on puhuttu julkisuudessa myötäsukaisesti ja sähköyhtiöiden viestiä kiltisti toistellen: sen sanotaan tuovan jopa säästöä osalle kuluttajista.

Uskoo, ken näkee. Harvassa lienevät ne kuluttajat, jotka pystyvät virtaviivaistamaan sähkönkulutustaan siinä määrin, että siitä koituisi säästöä. Useimmat joutuvat käyttämään sähkölaitteita silloin, kun ovat kotona eivätkä esimerkiksi töissä, eli tyypillisesti samaan aikaan kuin moni muukin. Yösähkön hyödyntäjät joutuvat nyt miettimään, kannattaako sekään, jos vaarana on, että sähkönkäyttö keskittyy liikaa samoille vuorokauden tunneille.

Katkerasti muistamme, miten Fortumin jakeluverkko myytiin pääosin ulkomaisille sijoittajille. Sen jälkeen Caruna onkin nostanut hintoja roimasti, joskaan se ei ole lajissaan ainut.

Energiavirasto suitsii nousua rajoittamalla enimmäisnoston kahdeksaan prosenttiin vuodessa. Tavallisella sähkönkäyttäjällä ei ole muuta vaihtoehtoa kuin kaivaa kuvetta. NS