A-
A+
Lapset liikkuvat mielellään, kun siihen vain annetaan mahdollisuus.
Tytti Leppänen
Nadia Sandhu
ISOKYRÖ Tehdäänkö yhdessä retki lähimetsään, leikitään piilosta tai pidetään olohuoneessa sirkusesitys? Perheen yhteisen liikuntahetken voi toteuttaa monella tavalla, ja usein ihan tavalliset arjen asiat voi tehdä omaa kehoa monipuolisesti käyttäen.
– Lapset liikkuvat mielellään, kun siihen vain annetaan mahdollisuus, sanoo varhaiskasvatusopettaja Tytti Leppänen.
Hän on hankekoordinaattori Isonkyrön kunnan Liikkumisen iloa lapsille ja perheille -hankkeessa, joka kestää tämän vuoden. Tavoitteena on edistää perheiden liikunnallista elämäntapaa.
Esi- ja perusopetuksen puolella liikkumista pyritään lisäämään Liikkuva koulu -hankkeella, jonka koordinaattorina on alkaneen lukuvuoden ajan Tetta Maunuksela. Koululaisten hankkeessa kehitetään liikunnallista toimintakulttuuria yhdessä oppilaiden ja henkilöstön kanssa siten, että liikkuminen on luonteva osa jokaista koulupäivää.
Liikunnallisen elämäntavan edistäminen esi- ja perusopetuksessa on elokuun alusta ollut perusopetuslakiin kirjattu säännös. Varhaiskasvatuksessa huoli perusliikuntataitojen heikkenemisestä on alkanut näkyä arjen työssä. Tytti Leppänen kertoo, että varhaiskasvatusikäisten lasten liikunnallisuutta lisätään perheiden kautta. Isonkyrön kunta tarjoaa nyt maksuttomia tapahtumia, joissa pääsee kokeilemaan erilaisia liikkumisen tapoja.
Motoriikkakerhossa kehitetään motorisia taitoja, ja se sopii myös niille perheille, joiden arjessa liikutaan vähän tai joille sopivaa liikuntaharrastusta ei ole vielä löytynyt.
Kyrön Voiman kanssa keväällä yhteistyössä pidetty Temppuillen taitavaksi -kerho jatkuu syksyllä 2026.
Lisäksi perheille järjestetään liikuntahaasteita, kuten Liikuttava lokakuu -liikuntapassi. Passi jaetaan kaikille varhaiskasvatuksen perheille, ja se sisältää liikkumaan kannustavia haasteita. Kun perheessä on tehty jokin haasteen osio, sen voi rastittaa lomakkeesta. Marraskuussa lomakkeet tai niiden kuvat kerätään, ja osallistujat voivat voittaa arvonnassa kaksi lahjakorttia Duudsonit Activity Parkiin.
Vesiliikuntaan ja uimataidon opetteluun on kannustettu järjestämällä kaikille isokyröläisille viisivuotiaille kolme uimahallikäyntiä.
Kouluikäisten liikuttamisessa on lähdetty yhdessä ideoimaan, miten mahdollisimman moni lapsi ja nuori saisi liikunnan ilosta kiinni. Tavoitteena on löytää toimintamalleja, joiden avulla vähän liikkuvat lapset ja nuoret saavat kannustusta ja tukea itselleen sopivan liikuntamuodon löytämiseen.
– Olemme hankkineet varustekassin, jossa on vaikka minkälaista tavaraa: kiinalaiset lautaset, twist-naruja, kourupalloja, tennismailoja ja paljon muuta, Tetta Maunuksela kertoo.
Samalla on käyty läpi, mitä liikuntavarusteita kouluilla jo on. Varusteet voivat innostaa liikkumiseen välitunneilla, ja niitä voi käyttää joko ryhmässä, yksin tai parin kanssa. Parhaimmillaan leikkiessä ja pelatessa löytyy liikunnan ilo yllättävistä asioista.
– Esimerkiksi kiinalaisten lautasten tasapainottelu voi näyttää helpolta, mutta vaatii keskittymistä. Voi olla, että se tavallisesti sporttisena pidetty tyyppi ei pärjääkään siinä ihan heti, mutta joku toinen voikin onnistua, Maunuksela sanoo.
Hän on myös huomannut, miten liikuntaleikit ja pelit yhdistävät osallistujia.
– Seurasin, miten tomerasti koululaiset tarttuivat vaikkapa köydenvetohaasteeseen. Siinä oli kyröläistä asennetta, eikä ketään jätetty yksin.
Lasten ja nuorten fyysinen kuntoa mitataan valtakunnallisilla Move!-mittauksilla. Mittaustulosten mukaan yli kolmasosalla viidesluokkalaisista ja yli 40 prosentilla kahdeksasluokkalaisista fyysinen toimintakyky on terveyttä ja hyvinvointia haittaavalla tasolla. Maunuksela huomauttaa, että mittaus ei nyt tuota koululaisille itselleen juuri lainkaan sellaista tietoa, jota oppilaat voisivat hyödyntää arjessaan. Hedelmällisempää olisi seurata niitä lapsia ja nuoria, jotka todella tarvitsevat liikunnan ohjausta.
– Minä ja terveydenhoitaja voimme keskustella lapsen kanssa elintavoista ja vinkata vaikka lajikokeiluista. Kaikkien ei tarvitse harrastaa urheilua tavoitteellisesti, vaan tärkeää olisi, että nuori löytää liikunnan ilon ja ymmärtää, mikä merkitys liikkumisella on terveyden kannalta.
On myös laajalti tutkimuksissa todettu, että liikunta koulupäivän aikana auttaa oppimaan ja vaikuttaa myös kouluviihtyvyyteen. Isossakyrössä aiotaan lisätä koululaisten liikkumista laatimalla liikkumisen vuosikello sekä kokoamalla opetushenkilöstön hyväksi havaitsemia vinkkejä yhteiseen tietopankkiin.
luetuimmat
uusimmat
Mielipide
Kuvagalleria
A-
A+
Lapset liikkuvat mielellään, kun siihen vain annetaan mahdollisuus.
Tytti Leppänen
Nadia Sandhu
ISOKYRÖ Tehdäänkö yhdessä retki lähimetsään, leikitään piilosta tai pidetään olohuoneessa sirkusesitys? Perheen yhteisen liikuntahetken voi toteuttaa monella tavalla, ja usein ihan tavalliset arjen asiat voi tehdä omaa kehoa monipuolisesti käyttäen.
– Lapset liikkuvat mielellään, kun siihen vain annetaan mahdollisuus, sanoo varhaiskasvatusopettaja Tytti Leppänen.
Hän on hankekoordinaattori Isonkyrön kunnan Liikkumisen iloa lapsille ja perheille -hankkeessa, joka kestää tämän vuoden. Tavoitteena on edistää perheiden liikunnallista elämäntapaa.
Esi- ja perusopetuksen puolella liikkumista pyritään lisäämään Liikkuva koulu -hankkeella, jonka koordinaattorina on alkaneen lukuvuoden ajan Tetta Maunuksela. Koululaisten hankkeessa kehitetään liikunnallista toimintakulttuuria yhdessä oppilaiden ja henkilöstön kanssa siten, että liikkuminen on luonteva osa jokaista koulupäivää.
Liikunnallisen elämäntavan edistäminen esi- ja perusopetuksessa on elokuun alusta ollut perusopetuslakiin kirjattu säännös. Varhaiskasvatuksessa huoli perusliikuntataitojen heikkenemisestä on alkanut näkyä arjen työssä. Tytti Leppänen kertoo, että varhaiskasvatusikäisten lasten liikunnallisuutta lisätään perheiden kautta. Isonkyrön kunta tarjoaa nyt maksuttomia tapahtumia, joissa pääsee kokeilemaan erilaisia liikkumisen tapoja.
Motoriikkakerhossa kehitetään motorisia taitoja, ja se sopii myös niille perheille, joiden arjessa liikutaan vähän tai joille sopivaa liikuntaharrastusta ei ole vielä löytynyt.
Kyrön Voiman kanssa keväällä yhteistyössä pidetty Temppuillen taitavaksi -kerho jatkuu syksyllä 2026.
Lisäksi perheille järjestetään liikuntahaasteita, kuten Liikuttava lokakuu -liikuntapassi. Passi jaetaan kaikille varhaiskasvatuksen perheille, ja se sisältää liikkumaan kannustavia haasteita. Kun perheessä on tehty jokin haasteen osio, sen voi rastittaa lomakkeesta. Marraskuussa lomakkeet tai niiden kuvat kerätään, ja osallistujat voivat voittaa arvonnassa kaksi lahjakorttia Duudsonit Activity Parkiin.
Vesiliikuntaan ja uimataidon opetteluun on kannustettu järjestämällä kaikille isokyröläisille viisivuotiaille kolme uimahallikäyntiä.
Kouluikäisten liikuttamisessa on lähdetty yhdessä ideoimaan, miten mahdollisimman moni lapsi ja nuori saisi liikunnan ilosta kiinni. Tavoitteena on löytää toimintamalleja, joiden avulla vähän liikkuvat lapset ja nuoret saavat kannustusta ja tukea itselleen sopivan liikuntamuodon löytämiseen.
– Olemme hankkineet varustekassin, jossa on vaikka minkälaista tavaraa: kiinalaiset lautaset, twist-naruja, kourupalloja, tennismailoja ja paljon muuta, Tetta Maunuksela kertoo.
Samalla on käyty läpi, mitä liikuntavarusteita kouluilla jo on. Varusteet voivat innostaa liikkumiseen välitunneilla, ja niitä voi käyttää joko ryhmässä, yksin tai parin kanssa. Parhaimmillaan leikkiessä ja pelatessa löytyy liikunnan ilo yllättävistä asioista.
– Esimerkiksi kiinalaisten lautasten tasapainottelu voi näyttää helpolta, mutta vaatii keskittymistä. Voi olla, että se tavallisesti sporttisena pidetty tyyppi ei pärjääkään siinä ihan heti, mutta joku toinen voikin onnistua, Maunuksela sanoo.
Hän on myös huomannut, miten liikuntaleikit ja pelit yhdistävät osallistujia.
– Seurasin, miten tomerasti koululaiset tarttuivat vaikkapa köydenvetohaasteeseen. Siinä oli kyröläistä asennetta, eikä ketään jätetty yksin.
Lasten ja nuorten fyysinen kuntoa mitataan valtakunnallisilla Move!-mittauksilla. Mittaustulosten mukaan yli kolmasosalla viidesluokkalaisista ja yli 40 prosentilla kahdeksasluokkalaisista fyysinen toimintakyky on terveyttä ja hyvinvointia haittaavalla tasolla. Maunuksela huomauttaa, että mittaus ei nyt tuota koululaisille itselleen juuri lainkaan sellaista tietoa, jota oppilaat voisivat hyödyntää arjessaan. Hedelmällisempää olisi seurata niitä lapsia ja nuoria, jotka todella tarvitsevat liikunnan ohjausta.
– Minä ja terveydenhoitaja voimme keskustella lapsen kanssa elintavoista ja vinkata vaikka lajikokeiluista. Kaikkien ei tarvitse harrastaa urheilua tavoitteellisesti, vaan tärkeää olisi, että nuori löytää liikunnan ilon ja ymmärtää, mikä merkitys liikkumisella on terveyden kannalta.
On myös laajalti tutkimuksissa todettu, että liikunta koulupäivän aikana auttaa oppimaan ja vaikuttaa myös kouluviihtyvyyteen. Isossakyrössä aiotaan lisätä koululaisten liikkumista laatimalla liikkumisen vuosikello sekä kokoamalla opetushenkilöstön hyväksi havaitsemia vinkkejä yhteiseen tietopankkiin.
Ajankohtaista
Kalluppi
luetuimmat
uusimmat
Mielipide
A-
A+
Lapset liikkuvat mielellään, kun siihen vain annetaan mahdollisuus.
Tytti Leppänen
Nadia Sandhu
ISOKYRÖ Tehdäänkö yhdessä retki lähimetsään, leikitään piilosta tai pidetään olohuoneessa sirkusesitys? Perheen yhteisen liikuntahetken voi toteuttaa monella tavalla, ja usein ihan tavalliset arjen asiat voi tehdä omaa kehoa monipuolisesti käyttäen.
– Lapset liikkuvat mielellään, kun siihen vain annetaan mahdollisuus, sanoo varhaiskasvatusopettaja Tytti Leppänen.
Hän on hankekoordinaattori Isonkyrön kunnan Liikkumisen iloa lapsille ja perheille -hankkeessa, joka kestää tämän vuoden. Tavoitteena on edistää perheiden liikunnallista elämäntapaa.
Esi- ja perusopetuksen puolella liikkumista pyritään lisäämään Liikkuva koulu -hankkeella, jonka koordinaattorina on alkaneen lukuvuoden ajan Tetta Maunuksela. Koululaisten hankkeessa kehitetään liikunnallista toimintakulttuuria yhdessä oppilaiden ja henkilöstön kanssa siten, että liikkuminen on luonteva osa jokaista koulupäivää.
Liikunnallisen elämäntavan edistäminen esi- ja perusopetuksessa on elokuun alusta ollut perusopetuslakiin kirjattu säännös. Varhaiskasvatuksessa huoli perusliikuntataitojen heikkenemisestä on alkanut näkyä arjen työssä. Tytti Leppänen kertoo, että varhaiskasvatusikäisten lasten liikunnallisuutta lisätään perheiden kautta. Isonkyrön kunta tarjoaa nyt maksuttomia tapahtumia, joissa pääsee kokeilemaan erilaisia liikkumisen tapoja.
Motoriikkakerhossa kehitetään motorisia taitoja, ja se sopii myös niille perheille, joiden arjessa liikutaan vähän tai joille sopivaa liikuntaharrastusta ei ole vielä löytynyt.
Kyrön Voiman kanssa keväällä yhteistyössä pidetty Temppuillen taitavaksi -kerho jatkuu syksyllä 2026.
Lisäksi perheille järjestetään liikuntahaasteita, kuten Liikuttava lokakuu -liikuntapassi. Passi jaetaan kaikille varhaiskasvatuksen perheille, ja se sisältää liikkumaan kannustavia haasteita. Kun perheessä on tehty jokin haasteen osio, sen voi rastittaa lomakkeesta. Marraskuussa lomakkeet tai niiden kuvat kerätään, ja osallistujat voivat voittaa arvonnassa kaksi lahjakorttia Duudsonit Activity Parkiin.
Vesiliikuntaan ja uimataidon opetteluun on kannustettu järjestämällä kaikille isokyröläisille viisivuotiaille kolme uimahallikäyntiä.
Kouluikäisten liikuttamisessa on lähdetty yhdessä ideoimaan, miten mahdollisimman moni lapsi ja nuori saisi liikunnan ilosta kiinni. Tavoitteena on löytää toimintamalleja, joiden avulla vähän liikkuvat lapset ja nuoret saavat kannustusta ja tukea itselleen sopivan liikuntamuodon löytämiseen.
– Olemme hankkineet varustekassin, jossa on vaikka minkälaista tavaraa: kiinalaiset lautaset, twist-naruja, kourupalloja, tennismailoja ja paljon muuta, Tetta Maunuksela kertoo.
Samalla on käyty läpi, mitä liikuntavarusteita kouluilla jo on. Varusteet voivat innostaa liikkumiseen välitunneilla, ja niitä voi käyttää joko ryhmässä, yksin tai parin kanssa. Parhaimmillaan leikkiessä ja pelatessa löytyy liikunnan ilo yllättävistä asioista.
– Esimerkiksi kiinalaisten lautasten tasapainottelu voi näyttää helpolta, mutta vaatii keskittymistä. Voi olla, että se tavallisesti sporttisena pidetty tyyppi ei pärjääkään siinä ihan heti, mutta joku toinen voikin onnistua, Maunuksela sanoo.
Hän on myös huomannut, miten liikuntaleikit ja pelit yhdistävät osallistujia.
– Seurasin, miten tomerasti koululaiset tarttuivat vaikkapa köydenvetohaasteeseen. Siinä oli kyröläistä asennetta, eikä ketään jätetty yksin.
Lasten ja nuorten fyysinen kuntoa mitataan valtakunnallisilla Move!-mittauksilla. Mittaustulosten mukaan yli kolmasosalla viidesluokkalaisista ja yli 40 prosentilla kahdeksasluokkalaisista fyysinen toimintakyky on terveyttä ja hyvinvointia haittaavalla tasolla. Maunuksela huomauttaa, että mittaus ei nyt tuota koululaisille itselleen juuri lainkaan sellaista tietoa, jota oppilaat voisivat hyödyntää arjessaan. Hedelmällisempää olisi seurata niitä lapsia ja nuoria, jotka todella tarvitsevat liikunnan ohjausta.
– Minä ja terveydenhoitaja voimme keskustella lapsen kanssa elintavoista ja vinkata vaikka lajikokeiluista. Kaikkien ei tarvitse harrastaa urheilua tavoitteellisesti, vaan tärkeää olisi, että nuori löytää liikunnan ilon ja ymmärtää, mikä merkitys liikkumisella on terveyden kannalta.
On myös laajalti tutkimuksissa todettu, että liikunta koulupäivän aikana auttaa oppimaan ja vaikuttaa myös kouluviihtyvyyteen. Isossakyrössä aiotaan lisätä koululaisten liikkumista laatimalla liikkumisen vuosikello sekä kokoamalla opetushenkilöstön hyväksi havaitsemia vinkkejä yhteiseen tietopankkiin.
luetuimmat
uusimmat
Mielipide
Kuvagalleria