Varautuminen luo turvallisuuden tunnetta

Isonkyrön Ylipään nuorisoseuralla jaettiin tietoa poikkeusoloihin varautumisesta SPR:n Isonkyrön osaston järjestämässä Varaudu ajoissa! -tapahtumassa.

Mika Pukkinen

ISOKYRÖ Varautuminen on noussut Suomessa voimakkaasti kansalliseen keskusteluun tällä vuosikymmenellä. Koronapandemia maskikohuineen aloitti valtakunnallisen ja yksityisen varautumisen tarkastelun, mitä seurasi Venäjän hyökkäys Ukrainaan ja sen luoma turvallisuusilmapiirin muutos.

Kyse ei tarvitse aina olla laajamittaisesta pandemiasta tai etenkään sodasta, sillä pitkäaikainen katko vesihuoltoon tai sähkönjakeluun voi aiheutua alueellisesti esimerkiksi myrskyistä. Viime vuoden lopulla Jari-myrskyn seurauksena Suomessa oli sähköttä pitkiä aikoja tuhansia talouksia.

Sähköverkkojen huoltaminen on vaativissa olosuhteissa vaikeaa, sillä esimerkiksi reitit vikapakoille voi olla poikki. Ongelmia aiheuttaa myös se, että tietoliikenne ja viestintäverkot kaatuvat hyvin nopeasti sen jälkeen, kun sähköverkko on poissa pelistä.

Jos kännykkämastot saadaan toimimaan, varavirtalähteestä oman laitteensa pystyy lataamaan. Valoa erityisen pitkiin talviöihin saa poikkeusoloissa esimerkiksi ledisesonkivaloilla, joissa patterit kestävät helposti vähintään viikon. Viestintää voi seurata patteriradion kautta.

– Olen 1990-luvun alkupuolelta saakka kulkenut puhumassa turvallisuus- ja varautumisasioista, ja olen tullut siihen tulokseen, että turvallisuus on henkilökohtainen tunne siitä, että pärjää. Se tunne järkkyy, jos joku arkisista asioista ei ole kunnossa, nuorisoseuralla varautumista esitellyt valmiuspäällikkö Jaakko Pukkinen sanoi.

Yhteiskunta on varautunut Pukkisen mukaan poikkeusoloihin hyvin sotien jälkeisinä aikoina, ja suomalaista turvallisuuden ja huoltovarmuuden toteuttamista käydään katsomassa ulkomailta saakka. Valtakunnallisessa huoltovarmuudessa on huomioitu muun muassa yleistarvikkeet, ruuat ja polttoaineet.

Varmuusvarastot eivät ole toki loputtomia, mutta auttavat merkittävästi. Kunnallisella tasolla Isossakyrössä on esimerkiksi vesihuoltokärry, missä voidaan kuljettaa elintarvikekelpoista vettä kunnan alueella, mikäli vesiverkko häiriintyy. Tiettyjä kiinteistöjä saadaan lämpimäksi kunnallisilla varavirtalähteillä ihmisiä varten.

Paljon vastuuta varautumisesta lankeaa kuitenkin ihmisille itselleen. Ilman jääkaappia säilyviä ruokatarpeita tulisi löytyä vähintään 72 tunnin ajaksi. Poikkeusajoissa on huomioitava myös hygienia, ja esimerkiksi vesivessaa ei voi käyttää.

Aggregaatti voi auttaa saamaan sähköä ainakin hetkeksi, mutta ruuanlaittamiseen on hyvä olla esimerkiksi retkikeitin.

Pukkinen myös kertoi, että tällä hetkellä suunnitellaan valtakunnallisesti 70 huoltoaseman ja 300 elintarvikekaupan verkostoa, joka toimisi poikkeusolosuhteissakin.

– Iso kuva on melko hyvässä kunnossa, mutta turvallisuuden tunne on yksilöllistä. Omia asioita pitää suunnitella ja miettiä siten, että tällaisessa tilanteessa oma ja lähipiirin olo on hyvä. Kannattaa luoda muutama ajatus sille, miten omat asiat on järjestänyt, Pukkinen kannusti.

– On myös erilaisia tarpeita omaavia ihmisiä, joiden pitää saada lääkkeitä, hoitoa tai ihan pelkästään ruokaa, veikkei pääse lainkaan liikkeelle. Se tieto pitää saada eteenpäin näissäkin tilanteissa. Ei ole olemassa rekisteriä, mistä asian voisi nappia painamalla tarkistaa. On tärkeää, että tieto saadaan jostain ja siten apua sitä tarvitsevalle ihmiselle.

Tällaisissa tilanteissa voivat auttaa esimerkiksi kolmannen sektorin toimijat.

Lähialueelta löytyvät Isonkyrön Ylipään nuorisoseuralla, Isonkyrön Lehmäjoen koululla ja Vähässäkyrössä sijaitsevat kyläradiot, joilla viestiä saadaan vietyä eteenpäin pidemmällekin ilman sähköverkon apua. Vapaaehtoisen pelastuspalvelun radiot auttavat noin kymmenen kilometrin säteellä lähtöpisteestä.

Viime vuosina kyliin on ryhdytty luomaan kylien omia turvallisuussuunnitelmia. Pukkisen mukaan niitä on tällä hetkellä pohjalaismaakunnissa vasta muutamia, mutta ne voivat auttaa paljon kriisitilanteen sattuessa.

Tammikuun lopulla oman turvallisuusuunnitelmansa sai valmiiksi Napuen kyläyhdistys, jonka alueella Ylipään nuorisoseurakin sijaitsee. Seuralla on myös kyläyhdistyksen kyläradio.

– Suunnitelmana on esimerkiksi, että Ylipään nuorisoseura toimisi kylätalona, mutta sitä ei ole vielä vahvistettu. Katsotaan, saisimmeko hankerahoituksella esimerkiksi varavirtaratkaisuja tänne ja voiko sen suhteen kyläyhdistys sekä nuorisoseura tehdä yhteistyöstä, kyläseuran aktiivi Paula Viero sanoi.

Napuen kylän lasketaan ulottuvan virallisesti Kyrönjoen varresta suikalemaisena alueena Konnonperälle saakka. Suurin osa alueen asutuksesta on lähellä jokivartta, mutta esimerkiksi Napuen kylätien varressa on jonkin verran asuttuja taloja.

Kyläturvallisuussuunnitelmassa on muodostettu muun muassa kylärinki, jossa yksi henkilö käy varmistamassa tiettyjen kotitalouksen tilanteen ja informoi niistä eteenpäin radiolla.

– Meillä on nyt suunnitelmia valmiina, jos jotain tapahtuu. Vielä keskustellaan myös kunnan suuntaan suunnitelmasta. Toivotaan, että tämä laajenisi myös koko Isonkyrön alueen kyliin, ja saataisiin tieto kulkemaan hyvin myös kylien välillä, Viero sanoi.