A-
A+
,,
Kirkon ulkopuolella maa on noussut, ja sitä tulee tässä yhteydessä madaltaa.
GUNILLA LÅNG-KIVILINNA
Ei yllätystä Kaikki vähänkään Vanhan kirkon vaiheisiin tutustuneet tietävät, että lattian alla on vainajien jäänteitä.
ISOKYRÖ Isonkyrön Vanhan kirkon lattialankkujen irrottaminen paljasti heti tuoreeltaan sen mikä oli odotettavissa: lattian alle edellisten remonttien jäljiltä jäänyttä rakennusjätettä, erityisen runsaasti muun muassa veistolastuja.
– Lankkujen alla ja niskojen välissä maata vasten on vähän kaikenlaista materiaalia muovista puunkappaleisiin – sen ajan rakennustavan mukaisesti, kertoo remonttia tekevän EP:n Perinnerakentajien toimitusjohtaja Juha Kivimäki Ilmajoelta.
Kivimäki kertoo, että kun kuivien ja terveitten lankkujen vieressä on myös lahonneita lattialankkuja. – Arvelisin, että nämä lahonneet ovat olleet huonokuntoisia jo lattiaan laitettaessa.
Kivimäki toteaa, että lattialankkujen niskoista paikan päällä veistetyt lastut ovat suoraan märässä maapohjassa, joka aiheuttaa sisäilmaongelmia.
– Pohja on valtavan märkä, mutta kivien päällä olevat niskat ovat kestäneet kosteuden rasitusta. Puu luovuttaa kosteutta, kun olosuhde muuttuu.
– Purkutyö on kaiken perusta sille, mitä tulevaisuudessa lattialle tehdään. Museoviranomaiset, arkkitehti ja muut tahot jatkossa miettivät mitä tälle tehdään, Kivimäki arvioi.
Lattialankkujen alla olevat niskat on aseteltu kivien päälle.
– Kaikki maata vasten olevat kivet olivat aivan märkiä. Kun osa lattiasta on ollut yön auki, ovat kivet kuivuneet nopeasti ilman kiertäessä, Juha Kivimäki kertoo.
Irrotetut ja tarkasti merkatut lattialankut varastoidaan ja jatkossa mietitään, asennetaanko samat lankut lattiaan vielä uudelleen.
Vanhan kirkon lattian purkaminen paljastaa myös sen, mikä jo tiedettiin aiemmin. Lankkujen alla on edelleen sinne haudattujen ihmisten luita, jotka on jätetty paikalleen edellisessä runsaat 40 vuotta sitten tehdyssä remontissa.
Heti alkuvaiheessa näkyville on tullut muun muassa viisi pääkalloa.
Lattian alta paljastuvat kerrostumat dokumentoi Museovirastolle Heilu Oy:n arkeologit.
Arkeologit Kalle Luoto ja Juha-Pekka Hiltunen seuraavat tarkasti purkutyötä.
– Valvomme työn toteutusta ja dokumentoidaan mitä lattian alta voidaan havaita. Museovirasto on edellyttänyt dokumentointia purkutyön yhteydessä, Kalle Luoto kertoo.
Arkeologit toimivat dokumentoinnissa työn silminä ja korvina.
– Meidän havaintojemme perusteella mietitään miten jatkotoimissa edetään, Kalle Luoto kertoo.
Hän arvelee, että ilman suurempia ongelmia lattialankut on irrotettu kuluvan viikon aikana. Lattian alla olevien kerrostumien puhdistaminen on varmasti tarpeen tehdä, sen toteuttamistapa tulee miettiä erikseen, Luoto näkee.
Luoto kehuu työnsä kohdetta.
– Isonkyrön Vanha kirkko on valtakunnallisesti merkittävä kohde. Tällä on niin pitkä historiallinen tausta aina rautakaudelta näihin päiviin saakka ja kirkkoon liittyy runsaasti historiallisia tapahtumia Nuijasodasta lähtien. Tämä on aivan ainutlaatuinen kohde Suomessa.
Luoto kiittelee myös tämänkertaisen työkohteensa rakennetta.
– Harvoin pääsee työskentelemään kohteessa, jossa on katto pään päällä.
Remontin alkua oli seuraamassa myös arkkitehti Gunilla Lång-Kivilinna.
Arkkitehtitoimisto oli laatimassa runsas vuosi sitten restauroinnin alustavaa työohjelmaa.
Lång-Kivilinna kertoo, että Vanhan kirkon lattialankut ovat hyvin monen ikäisiä, ja niitä on kierrätetty.
– Lankkujen tarkkaa ikää on vaikea arvioida. Osa puusta on 1800–1900 -lukujen vaihteesta. Osa lattiasta on todennäköisesti peräisin Isonkyrön pääkirkosta 1970-luvulta Vanhaan kirkkoon tehdyssä remontissa.
– On vaikea sanoa, miten suuri osa lankuista kuuluu alkuperäiseen kirkkoon. Tässä remontissa hyväkuntoisimmat lankut voidaan säilyttää, Lång-Kivilinna kertoo.
Arkkitehti näkee, että koko kirkkorakennus on liian matalalla, pohjavesi tekee kiusojaan.
– Kirkon ulkopuolella maa on noussut, ja sitä tulee tässä yhteydessä madaltaa.
Lång-Kivilinna ei ottanut kantaa siihen, olisiko rakennus myös vajonnut aikojen saatossa.
Hänen mukaansa rakennuksen kosteudenpoistoa on tarkoitus parantaa. – Konsultoimme rakennusfyysikkoa. Hän on tulossa paikan päälle. Kirkossa on ollut kosteudenpoisto edellisestä remontista lähtien, mutta se on ollut nyt suljettuna monta vuotta, arkkitehti Lång-Kivilinna pohjustaa tulevia suunnitelmia.
ARTO ERKKILÄ
ISOKYRÖ Isonkyrön seurakunnalla ei ole tehty päätöksiä, mitä Vanhan kirkon lankkujen alta paljastuville luille ja pääkalloille tehdään.
– Päätöstä hautaamisen paikasta ei ole vielä ehditty tehdä. Varmaa on, että löydetyt jäänteet haudataan kirkkomaahan ja että tämä on Isonkyrön seurakunnan tehtävä, kertoo kirkkoherra Satu Linko.
Remontti pääsi monien vaiheiden jälkeen alkuun vasta nyt.
– Oma olo on tällä hetkellä huojentunut. Tätä remontin vaihetta on odotettu pitkään ja nyt, se on viimein alkanut, kirkkoherra toteaa.
– Restaurointi ja rakenteiden korjaaminen tulee kestämään. Asiantuntijoiden, remontin toteuttajien, museoviraston ja kirkkohallituksen lisäksi olen huomannut, että myös seurakunnan päätöksentekoprosesseilla on asiassa suuri merkitys. Prosessi vaatii yhteistä tahtotilaa, jota on löytynyt.
Satu Linko näkee, että remontin merkitys seurakunnalle on suuri.
– Meillä on mahdollisuus näiden vaiheiden kautta varmistaa omalta osaltamme, että kirkko, seinämaalauksen ja kirkon esineistö säilyy tulevien sukupolvien koettavaksi ja ihailtavaksi.
– Remontissa edetään vaihe kerrallaan. Tavoitteemme on toteuttaa perusteellinen restaurointi yhteistyössä museoviraston ja kirkkohallituksen kanssa. Tämä vaatii kärsivällisyyttä, kirkkoherra Satu Linko toteaa.
ARTO ERKKILÄ
luetuimmat
uusimmat
Mielipide
Kuvagalleria
A-
A+
,,
Kirkon ulkopuolella maa on noussut, ja sitä tulee tässä yhteydessä madaltaa.
GUNILLA LÅNG-KIVILINNA
Ei yllätystä Kaikki vähänkään Vanhan kirkon vaiheisiin tutustuneet tietävät, että lattian alla on vainajien jäänteitä.
ISOKYRÖ Isonkyrön Vanhan kirkon lattialankkujen irrottaminen paljasti heti tuoreeltaan sen mikä oli odotettavissa: lattian alle edellisten remonttien jäljiltä jäänyttä rakennusjätettä, erityisen runsaasti muun muassa veistolastuja.
– Lankkujen alla ja niskojen välissä maata vasten on vähän kaikenlaista materiaalia muovista puunkappaleisiin – sen ajan rakennustavan mukaisesti, kertoo remonttia tekevän EP:n Perinnerakentajien toimitusjohtaja Juha Kivimäki Ilmajoelta.
Kivimäki kertoo, että kun kuivien ja terveitten lankkujen vieressä on myös lahonneita lattialankkuja. – Arvelisin, että nämä lahonneet ovat olleet huonokuntoisia jo lattiaan laitettaessa.
Kivimäki toteaa, että lattialankkujen niskoista paikan päällä veistetyt lastut ovat suoraan märässä maapohjassa, joka aiheuttaa sisäilmaongelmia.
– Pohja on valtavan märkä, mutta kivien päällä olevat niskat ovat kestäneet kosteuden rasitusta. Puu luovuttaa kosteutta, kun olosuhde muuttuu.
– Purkutyö on kaiken perusta sille, mitä tulevaisuudessa lattialle tehdään. Museoviranomaiset, arkkitehti ja muut tahot jatkossa miettivät mitä tälle tehdään, Kivimäki arvioi.
Lattialankkujen alla olevat niskat on aseteltu kivien päälle.
– Kaikki maata vasten olevat kivet olivat aivan märkiä. Kun osa lattiasta on ollut yön auki, ovat kivet kuivuneet nopeasti ilman kiertäessä, Juha Kivimäki kertoo.
Irrotetut ja tarkasti merkatut lattialankut varastoidaan ja jatkossa mietitään, asennetaanko samat lankut lattiaan vielä uudelleen.
Vanhan kirkon lattian purkaminen paljastaa myös sen, mikä jo tiedettiin aiemmin. Lankkujen alla on edelleen sinne haudattujen ihmisten luita, jotka on jätetty paikalleen edellisessä runsaat 40 vuotta sitten tehdyssä remontissa.
Heti alkuvaiheessa näkyville on tullut muun muassa viisi pääkalloa.
Lattian alta paljastuvat kerrostumat dokumentoi Museovirastolle Heilu Oy:n arkeologit.
Arkeologit Kalle Luoto ja Juha-Pekka Hiltunen seuraavat tarkasti purkutyötä.
– Valvomme työn toteutusta ja dokumentoidaan mitä lattian alta voidaan havaita. Museovirasto on edellyttänyt dokumentointia purkutyön yhteydessä, Kalle Luoto kertoo.
Arkeologit toimivat dokumentoinnissa työn silminä ja korvina.
– Meidän havaintojemme perusteella mietitään miten jatkotoimissa edetään, Kalle Luoto kertoo.
Hän arvelee, että ilman suurempia ongelmia lattialankut on irrotettu kuluvan viikon aikana. Lattian alla olevien kerrostumien puhdistaminen on varmasti tarpeen tehdä, sen toteuttamistapa tulee miettiä erikseen, Luoto näkee.
Luoto kehuu työnsä kohdetta.
– Isonkyrön Vanha kirkko on valtakunnallisesti merkittävä kohde. Tällä on niin pitkä historiallinen tausta aina rautakaudelta näihin päiviin saakka ja kirkkoon liittyy runsaasti historiallisia tapahtumia Nuijasodasta lähtien. Tämä on aivan ainutlaatuinen kohde Suomessa.
Luoto kiittelee myös tämänkertaisen työkohteensa rakennetta.
– Harvoin pääsee työskentelemään kohteessa, jossa on katto pään päällä.
Remontin alkua oli seuraamassa myös arkkitehti Gunilla Lång-Kivilinna.
Arkkitehtitoimisto oli laatimassa runsas vuosi sitten restauroinnin alustavaa työohjelmaa.
Lång-Kivilinna kertoo, että Vanhan kirkon lattialankut ovat hyvin monen ikäisiä, ja niitä on kierrätetty.
– Lankkujen tarkkaa ikää on vaikea arvioida. Osa puusta on 1800–1900 -lukujen vaihteesta. Osa lattiasta on todennäköisesti peräisin Isonkyrön pääkirkosta 1970-luvulta Vanhaan kirkkoon tehdyssä remontissa.
– On vaikea sanoa, miten suuri osa lankuista kuuluu alkuperäiseen kirkkoon. Tässä remontissa hyväkuntoisimmat lankut voidaan säilyttää, Lång-Kivilinna kertoo.
Arkkitehti näkee, että koko kirkkorakennus on liian matalalla, pohjavesi tekee kiusojaan.
– Kirkon ulkopuolella maa on noussut, ja sitä tulee tässä yhteydessä madaltaa.
Lång-Kivilinna ei ottanut kantaa siihen, olisiko rakennus myös vajonnut aikojen saatossa.
Hänen mukaansa rakennuksen kosteudenpoistoa on tarkoitus parantaa. – Konsultoimme rakennusfyysikkoa. Hän on tulossa paikan päälle. Kirkossa on ollut kosteudenpoisto edellisestä remontista lähtien, mutta se on ollut nyt suljettuna monta vuotta, arkkitehti Lång-Kivilinna pohjustaa tulevia suunnitelmia.
ARTO ERKKILÄ
ISOKYRÖ Isonkyrön seurakunnalla ei ole tehty päätöksiä, mitä Vanhan kirkon lankkujen alta paljastuville luille ja pääkalloille tehdään.
– Päätöstä hautaamisen paikasta ei ole vielä ehditty tehdä. Varmaa on, että löydetyt jäänteet haudataan kirkkomaahan ja että tämä on Isonkyrön seurakunnan tehtävä, kertoo kirkkoherra Satu Linko.
Remontti pääsi monien vaiheiden jälkeen alkuun vasta nyt.
– Oma olo on tällä hetkellä huojentunut. Tätä remontin vaihetta on odotettu pitkään ja nyt, se on viimein alkanut, kirkkoherra toteaa.
– Restaurointi ja rakenteiden korjaaminen tulee kestämään. Asiantuntijoiden, remontin toteuttajien, museoviraston ja kirkkohallituksen lisäksi olen huomannut, että myös seurakunnan päätöksentekoprosesseilla on asiassa suuri merkitys. Prosessi vaatii yhteistä tahtotilaa, jota on löytynyt.
Satu Linko näkee, että remontin merkitys seurakunnalle on suuri.
– Meillä on mahdollisuus näiden vaiheiden kautta varmistaa omalta osaltamme, että kirkko, seinämaalauksen ja kirkon esineistö säilyy tulevien sukupolvien koettavaksi ja ihailtavaksi.
– Remontissa edetään vaihe kerrallaan. Tavoitteemme on toteuttaa perusteellinen restaurointi yhteistyössä museoviraston ja kirkkohallituksen kanssa. Tämä vaatii kärsivällisyyttä, kirkkoherra Satu Linko toteaa.
ARTO ERKKILÄ
luetuimmat
uusimmat
Mielipide
A-
A+
,,
Kirkon ulkopuolella maa on noussut, ja sitä tulee tässä yhteydessä madaltaa.
GUNILLA LÅNG-KIVILINNA
Ei yllätystä Kaikki vähänkään Vanhan kirkon vaiheisiin tutustuneet tietävät, että lattian alla on vainajien jäänteitä.
ISOKYRÖ Isonkyrön Vanhan kirkon lattialankkujen irrottaminen paljasti heti tuoreeltaan sen mikä oli odotettavissa: lattian alle edellisten remonttien jäljiltä jäänyttä rakennusjätettä, erityisen runsaasti muun muassa veistolastuja.
– Lankkujen alla ja niskojen välissä maata vasten on vähän kaikenlaista materiaalia muovista puunkappaleisiin – sen ajan rakennustavan mukaisesti, kertoo remonttia tekevän EP:n Perinnerakentajien toimitusjohtaja Juha Kivimäki Ilmajoelta.
Kivimäki kertoo, että kun kuivien ja terveitten lankkujen vieressä on myös lahonneita lattialankkuja. – Arvelisin, että nämä lahonneet ovat olleet huonokuntoisia jo lattiaan laitettaessa.
Kivimäki toteaa, että lattialankkujen niskoista paikan päällä veistetyt lastut ovat suoraan märässä maapohjassa, joka aiheuttaa sisäilmaongelmia.
– Pohja on valtavan märkä, mutta kivien päällä olevat niskat ovat kestäneet kosteuden rasitusta. Puu luovuttaa kosteutta, kun olosuhde muuttuu.
– Purkutyö on kaiken perusta sille, mitä tulevaisuudessa lattialle tehdään. Museoviranomaiset, arkkitehti ja muut tahot jatkossa miettivät mitä tälle tehdään, Kivimäki arvioi.
Lattialankkujen alla olevat niskat on aseteltu kivien päälle.
– Kaikki maata vasten olevat kivet olivat aivan märkiä. Kun osa lattiasta on ollut yön auki, ovat kivet kuivuneet nopeasti ilman kiertäessä, Juha Kivimäki kertoo.
Irrotetut ja tarkasti merkatut lattialankut varastoidaan ja jatkossa mietitään, asennetaanko samat lankut lattiaan vielä uudelleen.
Vanhan kirkon lattian purkaminen paljastaa myös sen, mikä jo tiedettiin aiemmin. Lankkujen alla on edelleen sinne haudattujen ihmisten luita, jotka on jätetty paikalleen edellisessä runsaat 40 vuotta sitten tehdyssä remontissa.
Heti alkuvaiheessa näkyville on tullut muun muassa viisi pääkalloa.
Lattian alta paljastuvat kerrostumat dokumentoi Museovirastolle Heilu Oy:n arkeologit.
Arkeologit Kalle Luoto ja Juha-Pekka Hiltunen seuraavat tarkasti purkutyötä.
– Valvomme työn toteutusta ja dokumentoidaan mitä lattian alta voidaan havaita. Museovirasto on edellyttänyt dokumentointia purkutyön yhteydessä, Kalle Luoto kertoo.
Arkeologit toimivat dokumentoinnissa työn silminä ja korvina.
– Meidän havaintojemme perusteella mietitään miten jatkotoimissa edetään, Kalle Luoto kertoo.
Hän arvelee, että ilman suurempia ongelmia lattialankut on irrotettu kuluvan viikon aikana. Lattian alla olevien kerrostumien puhdistaminen on varmasti tarpeen tehdä, sen toteuttamistapa tulee miettiä erikseen, Luoto näkee.
Luoto kehuu työnsä kohdetta.
– Isonkyrön Vanha kirkko on valtakunnallisesti merkittävä kohde. Tällä on niin pitkä historiallinen tausta aina rautakaudelta näihin päiviin saakka ja kirkkoon liittyy runsaasti historiallisia tapahtumia Nuijasodasta lähtien. Tämä on aivan ainutlaatuinen kohde Suomessa.
Luoto kiittelee myös tämänkertaisen työkohteensa rakennetta.
– Harvoin pääsee työskentelemään kohteessa, jossa on katto pään päällä.
Remontin alkua oli seuraamassa myös arkkitehti Gunilla Lång-Kivilinna.
Arkkitehtitoimisto oli laatimassa runsas vuosi sitten restauroinnin alustavaa työohjelmaa.
Lång-Kivilinna kertoo, että Vanhan kirkon lattialankut ovat hyvin monen ikäisiä, ja niitä on kierrätetty.
– Lankkujen tarkkaa ikää on vaikea arvioida. Osa puusta on 1800–1900 -lukujen vaihteesta. Osa lattiasta on todennäköisesti peräisin Isonkyrön pääkirkosta 1970-luvulta Vanhaan kirkkoon tehdyssä remontissa.
– On vaikea sanoa, miten suuri osa lankuista kuuluu alkuperäiseen kirkkoon. Tässä remontissa hyväkuntoisimmat lankut voidaan säilyttää, Lång-Kivilinna kertoo.
Arkkitehti näkee, että koko kirkkorakennus on liian matalalla, pohjavesi tekee kiusojaan.
– Kirkon ulkopuolella maa on noussut, ja sitä tulee tässä yhteydessä madaltaa.
Lång-Kivilinna ei ottanut kantaa siihen, olisiko rakennus myös vajonnut aikojen saatossa.
Hänen mukaansa rakennuksen kosteudenpoistoa on tarkoitus parantaa. – Konsultoimme rakennusfyysikkoa. Hän on tulossa paikan päälle. Kirkossa on ollut kosteudenpoisto edellisestä remontista lähtien, mutta se on ollut nyt suljettuna monta vuotta, arkkitehti Lång-Kivilinna pohjustaa tulevia suunnitelmia.
ARTO ERKKILÄ
ISOKYRÖ Isonkyrön seurakunnalla ei ole tehty päätöksiä, mitä Vanhan kirkon lankkujen alta paljastuville luille ja pääkalloille tehdään.
– Päätöstä hautaamisen paikasta ei ole vielä ehditty tehdä. Varmaa on, että löydetyt jäänteet haudataan kirkkomaahan ja että tämä on Isonkyrön seurakunnan tehtävä, kertoo kirkkoherra Satu Linko.
Remontti pääsi monien vaiheiden jälkeen alkuun vasta nyt.
– Oma olo on tällä hetkellä huojentunut. Tätä remontin vaihetta on odotettu pitkään ja nyt, se on viimein alkanut, kirkkoherra toteaa.
– Restaurointi ja rakenteiden korjaaminen tulee kestämään. Asiantuntijoiden, remontin toteuttajien, museoviraston ja kirkkohallituksen lisäksi olen huomannut, että myös seurakunnan päätöksentekoprosesseilla on asiassa suuri merkitys. Prosessi vaatii yhteistä tahtotilaa, jota on löytynyt.
Satu Linko näkee, että remontin merkitys seurakunnalle on suuri.
– Meillä on mahdollisuus näiden vaiheiden kautta varmistaa omalta osaltamme, että kirkko, seinämaalauksen ja kirkon esineistö säilyy tulevien sukupolvien koettavaksi ja ihailtavaksi.
– Remontissa edetään vaihe kerrallaan. Tavoitteemme on toteuttaa perusteellinen restaurointi yhteistyössä museoviraston ja kirkkohallituksen kanssa. Tämä vaatii kärsivällisyyttä, kirkkoherra Satu Linko toteaa.
ARTO ERKKILÄ
luetuimmat
uusimmat
Mielipide
Kuvagalleria