Kolumni: Metsien hiilensidonta mietityttää

Metsä on hiilinielu silloin, kun se tietyssä ajassa ja paikassa sitoo hiilidioksidia enemmän kuin se sitä luovuttaa. Päinvastaisessa tilanteessa metsä on hiilipäästö. Ajan myötä taimikosta kehittyy puusto, joka on hiilivarasto.

Eteläpohjalaisen metsän keskikasvu on viisi kuutiometriä hehtaarilla vuodessa. Puusto sitoo yhteyttäessään viisi tonnia hiilidioksidia. Puunpoltossa taas syntyy hiilidioksidia, vettä ja energiaa.

Lamavuonna 1991 Suomen metsät olivat hiilinielu liki 40 miljoonalla hiilidioksiditonnilla. Vuodesta 2021 alkaen metsät ovat olleet päästö Luonnonvarakeskuksen mukaan. Puusto on hiilinielu, mutta se ei riitä kattamaan metsämaan päästöjä. Kasvaneet hakkuumäärät, turvemaiden päästöt ja metsien ikääntyminen näkyvät luvuissa, joissa on vuosien välillä vaihtelua.

Puuston ja hiilen määrät ovat mitattavissa ja laskettavissa. Luken tutkimusprofessori Annika Kangas on todennut maaperän ja puuston kasvihuonekaasuinventaariot oikein tehdyiksi. Haasteena ovat kuitenkin metsämaan prosessit, joista ei ole ollut riittävästi tietoa. Nähdäkseni nuo prosessit ovat monimutkaisia. Lisäksi tutkimusmenetelmät kehittyvät ja metsiä koskevat tulokset voivat muuttua sitäkin kautta.

Turvemaat ovat merkittäviä hiilivarastoja. Metsäojitus kuivaa turpeen pintakerroksen, mikä lisää puuston kasvua. Suomen liki viiden miljoonan hehtaarin metsäojituksilla turvemaille on luotu mittavat puureservit. Suopuustot ovat hiilivarastoja, mutta turpeen hiilen reagoidessa ilman hapen kanssa syntyy hiilidioksidipäästöjä, suoluonto on muuttunut ja vesistöjä kuormitettu.

Puiden tavoin puutuotteet ovat hiilivarastoja. Puurakentaminen tukee Suomen hiilineutraalisuustavoitteita. Ylistarolainen puutalo on ollut hiilivarasto jo vuosisatoja.

Sitäkin on sosiaalisessa mediassa esitetty, että ilmastonmuutos ratkaistaisiin lopettamalla Suomen metsien hakkuut. Suomessa vuotuinen hakkuumäärä on ollut 60-80 miljoonaa kuutiota. Vertailun vuoksi maailman metsien vuotuiset hakkuut ovat olleet noin neljä miljardia kuutiota FAO:n tilastoissa.

Asioilla on se toinenkin puoli. Viime vuonna yksityismetsänomistajien saamat kantorahatulot olivat noin kolme miljardia euroa Luken mukaan. Edelleen Metsäteollisuus ry:n mukaan teollisuuden osuus oli noin 17 prosenttia Suomen tavaraviennistä, ja metsäteollisuus työllisti noin 40 000 suomalaista.

Ilmastonmuutoksen torjunta ja hiilidioksidipäästöjen vähentäminen vaativat fossiilisten polttoaineiden käytön vähentämistä ja maankäyttösektorin toimia. Huonopuustoisia ojitettuja suometsiä voitaisiin ennallistaa pohjavesipintaa nostamalla. Hiilidioksidin teknistä käyttöönottoa suurilla tehtailla ja voimalaitoksilla kehitetään. Hiilidioksidista voidaan valmistaa polttoaineita ja muita kemianteollisuuden tuotteita.

Toisaalta tavanomaisia metsänhakkuita on tapana moittia. Mutta jos metsään tehdään 300 hehtaarin avohakkuu datakeskusta varten, on se hieno juttu. Loppujen lopuksi Ihminen voi pärjätä ilman dataa, muttei ilman ruokaa ja puuperäistä vessapaperia.

Risto Lauhanen

Kirjoittaja on dosentti ja erityisasiantuntija Seinäjoen ammattikorkeakoulussa.