Napuen taistelua muistettiin tykin- ja musketinlaukauksin

Mika Pukkinen

ISOKYRÖ Karoliinipukuiset miehet kajauttivat tykin- ja musketinlaukaukset Napuen taistelun muistopäivänä 19. helmikuuta. Tuolloin tuli 310 vuotta siitä, kun Ruotsi-Suomen ja Venäjän joukot kävivät Napuen ja Laurolan alueilla yhden suuren Pohjan sodan merkittävimmistä taisteluista.

Napuessa Ruotsi-Suomi pyrki viimeistä kertaa pysäyttämään Venäjän etenemisen Suomessa. Vastassa oli ylivoimainen vihollinen, sillä Venäjä hyökkäsi 11 000 miehen voimin.

Carl Gustaf Armfeldtin johtamilla Ruotsi-Suomen joukoilla oli vain 5 500 miestä, joista osa oli huonosti varusteltua, paikallisista talonpojista koostunutta nostoväkeä.

Venäjän ylivoima oli liikaa. Taisteluissa kuoli tuhat lähiseudulta joukkojen vahvistukseksi koottua ihmistä ja yhteensä noin 3 000 suomalaista sotilasta. Pakkasessa käytyjen taistelujen jälkeen karoliiniarmeija vetäytyi, mikä aloitti isonvihan ajan Etelä-Pohjanmaalla.

– Perimätiedon mukaan Kyrönjoen vesi oli kaksi vuotta juomakelvotonta. Taistelukenttäkin jätettiin viljelemättä, kunnes pappi kehotti ottamaan maan uudelleen käyttöön. Sitä voittoa ei venäläisille haluttu antaa, muistopuheen pitänyt Isonkyrön kunnanvaltuuston puheenjohtaja Jaakko Pukkinen sanoi.

Pukkinen painotti, ettei historian merkitystä saa unohtaa nyky-yhteiskunnassa. Suomen itsenäisyys on taisteltu useaan otteeseen, vaikka olemmekin saaneet nauttia pitkään rauhanajasta.

– Suomen itsenäisyydestä alkoivat kansamme ja yhteiskuntamme voimakas rakentuminen ja kansallistunto. Omaa riistettyä kieltä otettiin takaisin, ja suomalaisia nimiä annettiin taas lapsille. Suomalaiset ovat esimerkillisesti rakentaneet oman maansa, armeijansa sekä terveyden- ja sosiaalihuoltonsa, Pukkinen muistutti.

– Kun kansa itse päättää kohtalostaan, se myös vastaa seuraamuksista. Kun kansa muistaa orjuuden historiansa, siitä ei tule enää koskaan uudestaan orjaa.

Isoviha kesti vuodet 1714–21.

Tuona aikana venäläisillä oli ryöstely- ja raiskausoikeus. Venäläiset murhasivat ja kiduttivat surutta ihmisiä Kyrönmaalla. Perimätiedon mukaan ainakin 151 lasta ryöstettiin orjiksi.

Isonvihan jälkeen Isossakyrössä olivat pystyssä enää Vanha kirkko ja sotasairaalana palvellut Mäki-Luoman talo.

– Napuen taistelun perimätieto on tärkeää. Oletteko huomanneet yhtäläisyyksiä Venäjän Ukrainaa vastaan käymään hyökkäyssotaan? Ihmishengen arvo on halpa, ja käytös on raakalaismaista. Sodan oikeutusta haetaan siellä nytkin mitä erilaisimmilla syillä. Ihmishenki ei ole minkään arvoinen, eikä oikeaa tietoa jaeta, Pukkinen sanoi.

Kyrönmaata alettiin rakentaa uudelleen Uudenkaupungin rauhan (1721) jälkeen.

”Emme tuumaakaan horjahtaneet velvollisuuden ja isänmaarakkauden tieltä, vaan kaaduimme paikallemme lähes viimeiseen mieheen, jättäen tuleville polville perinnöksi velvoittavan esimerkkimme seisoa kovina aikoina isänmaan puolesta, niin kuin me tällä kentällä seisoimme, sekä tarvittaessa kaatua viimeiseen mieheen, niin kuin me tällä kentällä kaaduimme”, vuonna 1920 pystytetyssä Napuen muistomerkissä lukee.

Napuen taistelun 310-vuotismuistotapahtuman järjestivät Isonkyrön kunta sekä Napuen perinne ja tykit.

Myös Napuen mamsellit tekee perinnetyötä taistelujen muistojen siirtämiseksi uusille sukupolville.