Päivä alkaa tykinlaukauksella

Sari Haapala

ISOKYRÖ Me ammumme ääntä.

Tykin putkeen laitetaan ruutipanos ja hiekka- tai mannaryynitulppa ampumapaikasta riippuen. Näin kuvailee 1700-luvun markkinoilla nähtäviä ja kuultavia tykinlaukauksia Napuen Perinne ja Tykit – yhdistyksen puheenjohtaja Reima Pukkinen.

– Olemme siellä esillä ja ammumme joka päivä avauslaukauksen. Luvassa saattaa olla myös jonkinsorttista kevyttä ohjelmanumeroa, kuten marssia, hän puhelee.

– Yhdistykselle on tulossa karoliinisotilaan teltta, joten jatkossa voidaan havainnollistaa paremmin sotilasleirielämää. Toivottavasti saadaan se markkinoille.

Heti perään mies kuitenkin tarkentaa, ettei heidän yhdistyksensä vahvuus ole niinkään näytelmällinen, kerronnallinen esiintyminen, vaan:

– Enemmän me keskitymme vaalimaan Napuen taistelun historiaa. Siinä rinnalla osallistumme isänmaallisiin tapahtumiin. Niissä käymme ampumassa avaus-, juhla- ja kunnialaukauksia. Tilauksesta ammumme muutakin. Ammuimme käyntiin esimerkiksi vuoden 2024 Jukolan Viestin Kauhavalla.

1700-luvun markkinoiden lisäksi Napuen Perinne ja Tykit esiintyy perinteisesti aina Napuen taistelun muistopäivänä helmikuussa. Erittäin merkittävä ja tärkeä osa toimintaa on kertoa alueen paikallishistoriasta nuoremmalle polvelle.

– Järjestämme joka vuosi Kyrönmaan alueen 5. ja 6. – luokkalaisille kutsutilaisuuden autenttisella taistelupaikalla Hauranmäellä, Perttilänpellolla. Kuten sanotaan, kansa joka ei tunne historiaansa, ei voi rakentaa tulevaisuutta, Pukkinen toteaa.

Viimeksi kesäkuussa yhdistys oli mukana Lasten päivä 1700-luvulla – tapahtumassa, joka järjestettiin Isonkyrön kotiseutumuseolla. Tapahtuman pääjärjestäjänä on Isonkyrön Mamsellit ry.

– Olemme vuosittain mukana auttamassa heitä sen järjestelyissä.

Yhdistyksen toiminta lähti alkujaan liikkeelle Isossakyrössä järjestetystä Napuen taistelun ennallistamisnäytöksestä. Se oli vuonna 2014 Pappilanvainiolla.

– Paikallinen puuseppä, Karhun Ilmari, tuli silloin kysyneeksi, miksei Isossakyrössä ole omia tykkejä ja omaa toimijaa niille. Siitä tämä lähti etenemään, Pukkinen kertaa.

Tuolloin ryhdyttiin Lehtosen pajalla valmistamaan ensimmäistä tykkiä. Siihen saatiin avustusta Etelä-Pohjanmaan kulttuurirahastolta. Lisäksi perustajajäsenet osallistuivat kustannuksiin itse.

Tykin valmistuttua alettiin tehdä toista.

– Putket niihin valettiin Raumalla sijaitsevassa valimossa ja koneistukset tehtiin Tampereella. Puuosat ja kasaus on tehty itse ja niissä on hyödynnetty esimerkiksi vanhoja kärrynpyöriä ja akseleita.

Lavetteihin tarvitut puut ovat peräisin Napuen patsaan ympäriltä kaadetuista lehtikuusista.

– Ilmarilla on siinä valtava osuus, että ne laveteiksi jalostuivat.

Alkuun tykkiporukka toimi Isonkyrön Kotiseutuyhdistyksen alajaostona. Itsenäinen yhdistys siitä tuli vuoden 2021 keväällä. Pukkinen on toiminut sen puheenjohtajana alusta saakka. Jäseniä on tällä hetkellä 14. Yhdistyksen toimintaa rahoitetaan myös tuote- ja laukausmyynnillä.

– Tapahtumia ja varustehankintoja on ollut tukemassa muun muassa Yhyres-yhdistys ja Maanpuolustuksen kannatussäätiö, mies täsmentää.

– Toiminnan jatkuvuuden turvaamiseksi uusia jäseniä olisi hyvä saada riveihin lisää. Jos paukuttelu, historia tai käsityöhommat vaatetuksen, puutöiden tai metallitöiden osalta kiinnostavat, niin jotakin meistä voi nypätä hihasta vaikka nyt markkinoilla, Pukkinen kannustaa.

– Tai jos sattuu omistamaan soittovehkeet, niin ei kun mukaan. Näihin vastaaviin karoliiniporukoihin kuuluu muuallakin rumpaleita ja pillipiipareita.

Harrastus ei hänen mukaansa sido kovin paljoa, sillä yleensä erillisiä harjoituksia ei ole.

– Jos on joku tapahtuma, sovimme, mitä kukin tekee. Sen jälkeen treenataan kerran tai pari, ja sitten tehdään se oikeasti.