A-
A+
Taru Mäkynen, Krista Ala-Mutka, Marika Malmberg ja Veturien puheenjohtaja Anu Pasto pitävät Ylistaron lähikouluja elintärkeinä. Mäkysen lapset ovat Aseman koulussa ja Ylistaron yläkoulussa. Ala-Mutkan Malmbergin ja Paston perheistä on lapsi Aseman koulussa.
Elina Koski
Asukkaat maksavat Seinäjoelle veroja, mutta kaupunki kehittää ydinkeskustaa.
Elina Koski
YLISTARO Ylistaron Aseman koulun oppilaiden vanhemmat ja kyläyhdistys vetoavat Seinäjoen kaupunkiin lähikoulujen säilyttämiseksi. Asemanseudun väki pitää Seinäjoen säästösuunnitelmia kolmen koulun lakkauttamiseksi kohtuuttomina. Liipaisimella ovat Aseman ja Topparlan alakoulut sekä Ylistaron lukio.
Aseman koulun vanhempainyhdistys Veturit ja Asemanseudun Kehittämisyhdistys ovat jättäneet perusteellisen kannanoton rakenteellisesta sopeuttamisohjelmasta, ”Raksosta”, jossa esitetään muun muassa koulusäästöjä.
Taru Mäkysen laatima laaja kannanotto on lähetetty ylistarolaisille kaupunginvaltuutetuille, sivistys- ja hyvinvointipalvelujen viranhaltijoille sekä kasvatus- ja opetuslautakunnan puheenjohtajalle ja varapuheenjohtajalle. Mäkynen on alakoululaisen ja yläkoululaisen äiti.
Kolmen koulun lakkautus heikentäisi huomattavasti elinvoimaista ja kulttuurisesti monipuolista Ylistaron aluetta, asemalaiset pelkäävät. Se tuntuisi viimeiseltä lyönniltä alueen palveluiden lopettamiseksi. Ylistarosta on jo lakkautettu esimerkiksi lääkärin ja terveydenhoitajan vastaanotot, lastenneuvola, vammaisten ympärivuorokautinen palveluasuminen ja Hanhikosken ryhmäperhepäiväkoti.
Asemalaisten mielestä Ylistaron aluetta kohdellaan epätasa-arvoisesti kantakaupunkiin verrattuna. Asukkaat maksavat Seinäjoelle veroja niin kuin muutkin seinäjokelaiset, mutta kaupunki kehittää ydinkeskustaa ja niistää säästöjä reuna-alueilta.
Säästösuunnitelmat sotivat kannanoton mukaan kaupungin strategiaa vastaan, sillä kehittämisohjelmassa painotetaan muun muassa kaupungin eri osien vetovoimaa ja viihtyvyyttä sekä palveluiden hyvää saatavuutta. Asemalla uskotaan, että Ylistaroon muuttaa tulevaisuudessakin lapsiperheitä, jos alue säilyttää vetovoimansa ja koulunsa.
Kannanotossa muistutetaan, että kouluverkko on myös tärkeä osa huoltovarmuutta.
Asemalaiset penäävät, millaisia todellisia säästöjä kolmen koulun lakkautuksesta tulisi. Miksi Ylistaroa pitäisi kurittaa koulujen lakkautuksella, vaikka lähivuosina perusopetuksen oppilasmäärä vähenee eniten muualla kuin Ylistaron alueella?
Koulujen lakkautus Ylistarosta kasvattaisi kuljetuskustannuksia. Oppilaiden koulumatkat pidentyisivät ja vapaa-aika vähenisi. Hyötyliikuntakin heikkenisi, koska entistä useampi kulkisi koulussa autokyydillä, kannanotossa luetellaan.
Lakkautukset asettaisivat Unicefin Seinäjoelle myöntämän Lapsiystävällinen kunta -tunnustuksen outoon valoon, sillä koulujen lakkautus ei edistäisi lapsen oikeuksia.
Rakenteellisessa sopeuttamisohjelmassa mainitaan säilytettävän koulun oppilasmääräksi vähintään 100. Asemalla näkemystä ei hyväksytä. Esimerkiksi oppilaaksiottoalueet ja iltapäivätoiminnan puute ovat määrittäneet koulujen kokoa.
Kannanotossa muistutetaan, että Aseman koulu on muutettu kaksiopettajaiseksi, vaikka se olisi ollut mahdollista säilyttää kolmiopettajaisena laajentamalla oppilaaksiottoaluetta niin kuin oli toivottu. Asemalla on siis jo säästetty.
Asemalaiset moittivat kaupungin investointeja lyhytnäköisiksi ja suunniteltuja sopeutuksia kalliiksi. Ensiksi rakennuksia remontoidaan, mutta pian todetaan, että niitä ei enää tarvita. Mitä tehtäisiin remontoiduilla Aseman ja Topparlan koulurakennuksilla, jos koulut suljetaan?
Esioppilaiden ja viisivuotiaiden eli eskari-viskareiden parakkirakennus Kirja-Matin koulun kupeessa maksaa kaupungille vuokrina noin 100 000 euroa vuodessa. Kannanoton mukaan säästöjä tulisi esimerkiksi siten, että eskari-viskarit siirrettäisiin Asemalle ja Topparlaan. Eskari-viskarit voisivat mennä myös Kirja-Mattiin, jonne saataisiin tilaa, mikäli osa oppilaista siirtyisi Aseman ja Topparlan kouluihin.
Kirja-Matin koulussa on nyt ahdasta ja remonttitarpeita, ja suunnitteilla on, että koulun viides- ja kuudesluokkalaiset siirrettäisiin Ylistaron koulukeskukseen. Siellä pitäisi muun muassa investoida alakoululaisten pihaan, asemalaiset huomauttavat.
Suunnitelmassa vanhempia huolestuttavat turvallisuutta heikentävä Kyrönjoen läheisyys, alttius päihdekokeiluille ja lyhenevä lapsuus. He kummeksuvat, miksi koulupolun eheys ei ole tavoiteltavaa Ylistarossa, vaikka siihen pyritään muualla kaupungissa.
Asemalaisten mukaan Ylistaron lukion lakkauttaminenkaan ei toisi koulukeskukseen tarpeeksi lisätilaa kirjamattilaisia varten.
Ylistaron koulukeskus on peruskorjattu 2010-luvulla, mutta Seinäjoen ja Nurmon lukioiden rakennukset ovat vanhoja, ahtaitakin.
Ylistaron lukioon on mahdollista saada markkinoinnin avulla opiskelijoita muualtakin kuin Ylistarosta, asemalaiset uskovat. Lukioa pitää kehittää, jotta siitä tulisi varteenotettava vaihtoehto sekä Seinäjoella että sen ulkopuolella.
Kannanotossa esitellään useita säästömahdollisuuksia. Seinäjoki voisi esimerkiksi jäädyttää investointejaan, luopua joistakin investoinneistaan ja hyödyntää Euroopan unionin hankerahoitusta.
Kannanotto on luettavissa Asemanseudun Kehittämisyhdistyksen verkkosivuilla.
luetuimmat
uusimmat
Mielipide
Kuvagalleria
A-
A+
Taru Mäkynen, Krista Ala-Mutka, Marika Malmberg ja Veturien puheenjohtaja Anu Pasto pitävät Ylistaron lähikouluja elintärkeinä. Mäkysen lapset ovat Aseman koulussa ja Ylistaron yläkoulussa. Ala-Mutkan Malmbergin ja Paston perheistä on lapsi Aseman koulussa.
Elina Koski
Asukkaat maksavat Seinäjoelle veroja, mutta kaupunki kehittää ydinkeskustaa.
Elina Koski
YLISTARO Ylistaron Aseman koulun oppilaiden vanhemmat ja kyläyhdistys vetoavat Seinäjoen kaupunkiin lähikoulujen säilyttämiseksi. Asemanseudun väki pitää Seinäjoen säästösuunnitelmia kolmen koulun lakkauttamiseksi kohtuuttomina. Liipaisimella ovat Aseman ja Topparlan alakoulut sekä Ylistaron lukio.
Aseman koulun vanhempainyhdistys Veturit ja Asemanseudun Kehittämisyhdistys ovat jättäneet perusteellisen kannanoton rakenteellisesta sopeuttamisohjelmasta, ”Raksosta”, jossa esitetään muun muassa koulusäästöjä.
Taru Mäkysen laatima laaja kannanotto on lähetetty ylistarolaisille kaupunginvaltuutetuille, sivistys- ja hyvinvointipalvelujen viranhaltijoille sekä kasvatus- ja opetuslautakunnan puheenjohtajalle ja varapuheenjohtajalle. Mäkynen on alakoululaisen ja yläkoululaisen äiti.
Kolmen koulun lakkautus heikentäisi huomattavasti elinvoimaista ja kulttuurisesti monipuolista Ylistaron aluetta, asemalaiset pelkäävät. Se tuntuisi viimeiseltä lyönniltä alueen palveluiden lopettamiseksi. Ylistarosta on jo lakkautettu esimerkiksi lääkärin ja terveydenhoitajan vastaanotot, lastenneuvola, vammaisten ympärivuorokautinen palveluasuminen ja Hanhikosken ryhmäperhepäiväkoti.
Asemalaisten mielestä Ylistaron aluetta kohdellaan epätasa-arvoisesti kantakaupunkiin verrattuna. Asukkaat maksavat Seinäjoelle veroja niin kuin muutkin seinäjokelaiset, mutta kaupunki kehittää ydinkeskustaa ja niistää säästöjä reuna-alueilta.
Säästösuunnitelmat sotivat kannanoton mukaan kaupungin strategiaa vastaan, sillä kehittämisohjelmassa painotetaan muun muassa kaupungin eri osien vetovoimaa ja viihtyvyyttä sekä palveluiden hyvää saatavuutta. Asemalla uskotaan, että Ylistaroon muuttaa tulevaisuudessakin lapsiperheitä, jos alue säilyttää vetovoimansa ja koulunsa.
Kannanotossa muistutetaan, että kouluverkko on myös tärkeä osa huoltovarmuutta.
Asemalaiset penäävät, millaisia todellisia säästöjä kolmen koulun lakkautuksesta tulisi. Miksi Ylistaroa pitäisi kurittaa koulujen lakkautuksella, vaikka lähivuosina perusopetuksen oppilasmäärä vähenee eniten muualla kuin Ylistaron alueella?
Koulujen lakkautus Ylistarosta kasvattaisi kuljetuskustannuksia. Oppilaiden koulumatkat pidentyisivät ja vapaa-aika vähenisi. Hyötyliikuntakin heikkenisi, koska entistä useampi kulkisi koulussa autokyydillä, kannanotossa luetellaan.
Lakkautukset asettaisivat Unicefin Seinäjoelle myöntämän Lapsiystävällinen kunta -tunnustuksen outoon valoon, sillä koulujen lakkautus ei edistäisi lapsen oikeuksia.
Rakenteellisessa sopeuttamisohjelmassa mainitaan säilytettävän koulun oppilasmääräksi vähintään 100. Asemalla näkemystä ei hyväksytä. Esimerkiksi oppilaaksiottoalueet ja iltapäivätoiminnan puute ovat määrittäneet koulujen kokoa.
Kannanotossa muistutetaan, että Aseman koulu on muutettu kaksiopettajaiseksi, vaikka se olisi ollut mahdollista säilyttää kolmiopettajaisena laajentamalla oppilaaksiottoaluetta niin kuin oli toivottu. Asemalla on siis jo säästetty.
Asemalaiset moittivat kaupungin investointeja lyhytnäköisiksi ja suunniteltuja sopeutuksia kalliiksi. Ensiksi rakennuksia remontoidaan, mutta pian todetaan, että niitä ei enää tarvita. Mitä tehtäisiin remontoiduilla Aseman ja Topparlan koulurakennuksilla, jos koulut suljetaan?
Esioppilaiden ja viisivuotiaiden eli eskari-viskareiden parakkirakennus Kirja-Matin koulun kupeessa maksaa kaupungille vuokrina noin 100 000 euroa vuodessa. Kannanoton mukaan säästöjä tulisi esimerkiksi siten, että eskari-viskarit siirrettäisiin Asemalle ja Topparlaan. Eskari-viskarit voisivat mennä myös Kirja-Mattiin, jonne saataisiin tilaa, mikäli osa oppilaista siirtyisi Aseman ja Topparlan kouluihin.
Kirja-Matin koulussa on nyt ahdasta ja remonttitarpeita, ja suunnitteilla on, että koulun viides- ja kuudesluokkalaiset siirrettäisiin Ylistaron koulukeskukseen. Siellä pitäisi muun muassa investoida alakoululaisten pihaan, asemalaiset huomauttavat.
Suunnitelmassa vanhempia huolestuttavat turvallisuutta heikentävä Kyrönjoen läheisyys, alttius päihdekokeiluille ja lyhenevä lapsuus. He kummeksuvat, miksi koulupolun eheys ei ole tavoiteltavaa Ylistarossa, vaikka siihen pyritään muualla kaupungissa.
Asemalaisten mukaan Ylistaron lukion lakkauttaminenkaan ei toisi koulukeskukseen tarpeeksi lisätilaa kirjamattilaisia varten.
Ylistaron koulukeskus on peruskorjattu 2010-luvulla, mutta Seinäjoen ja Nurmon lukioiden rakennukset ovat vanhoja, ahtaitakin.
Ylistaron lukioon on mahdollista saada markkinoinnin avulla opiskelijoita muualtakin kuin Ylistarosta, asemalaiset uskovat. Lukioa pitää kehittää, jotta siitä tulisi varteenotettava vaihtoehto sekä Seinäjoella että sen ulkopuolella.
Kannanotossa esitellään useita säästömahdollisuuksia. Seinäjoki voisi esimerkiksi jäädyttää investointejaan, luopua joistakin investoinneistaan ja hyödyntää Euroopan unionin hankerahoitusta.
Kannanotto on luettavissa Asemanseudun Kehittämisyhdistyksen verkkosivuilla.
luetuimmat
uusimmat
Mielipide
A-
A+
Taru Mäkynen, Krista Ala-Mutka, Marika Malmberg ja Veturien puheenjohtaja Anu Pasto pitävät Ylistaron lähikouluja elintärkeinä. Mäkysen lapset ovat Aseman koulussa ja Ylistaron yläkoulussa. Ala-Mutkan Malmbergin ja Paston perheistä on lapsi Aseman koulussa.
Elina Koski
Asukkaat maksavat Seinäjoelle veroja, mutta kaupunki kehittää ydinkeskustaa.
Elina Koski
YLISTARO Ylistaron Aseman koulun oppilaiden vanhemmat ja kyläyhdistys vetoavat Seinäjoen kaupunkiin lähikoulujen säilyttämiseksi. Asemanseudun väki pitää Seinäjoen säästösuunnitelmia kolmen koulun lakkauttamiseksi kohtuuttomina. Liipaisimella ovat Aseman ja Topparlan alakoulut sekä Ylistaron lukio.
Aseman koulun vanhempainyhdistys Veturit ja Asemanseudun Kehittämisyhdistys ovat jättäneet perusteellisen kannanoton rakenteellisesta sopeuttamisohjelmasta, ”Raksosta”, jossa esitetään muun muassa koulusäästöjä.
Taru Mäkysen laatima laaja kannanotto on lähetetty ylistarolaisille kaupunginvaltuutetuille, sivistys- ja hyvinvointipalvelujen viranhaltijoille sekä kasvatus- ja opetuslautakunnan puheenjohtajalle ja varapuheenjohtajalle. Mäkynen on alakoululaisen ja yläkoululaisen äiti.
Kolmen koulun lakkautus heikentäisi huomattavasti elinvoimaista ja kulttuurisesti monipuolista Ylistaron aluetta, asemalaiset pelkäävät. Se tuntuisi viimeiseltä lyönniltä alueen palveluiden lopettamiseksi. Ylistarosta on jo lakkautettu esimerkiksi lääkärin ja terveydenhoitajan vastaanotot, lastenneuvola, vammaisten ympärivuorokautinen palveluasuminen ja Hanhikosken ryhmäperhepäiväkoti.
Asemalaisten mielestä Ylistaron aluetta kohdellaan epätasa-arvoisesti kantakaupunkiin verrattuna. Asukkaat maksavat Seinäjoelle veroja niin kuin muutkin seinäjokelaiset, mutta kaupunki kehittää ydinkeskustaa ja niistää säästöjä reuna-alueilta.
Säästösuunnitelmat sotivat kannanoton mukaan kaupungin strategiaa vastaan, sillä kehittämisohjelmassa painotetaan muun muassa kaupungin eri osien vetovoimaa ja viihtyvyyttä sekä palveluiden hyvää saatavuutta. Asemalla uskotaan, että Ylistaroon muuttaa tulevaisuudessakin lapsiperheitä, jos alue säilyttää vetovoimansa ja koulunsa.
Kannanotossa muistutetaan, että kouluverkko on myös tärkeä osa huoltovarmuutta.
Asemalaiset penäävät, millaisia todellisia säästöjä kolmen koulun lakkautuksesta tulisi. Miksi Ylistaroa pitäisi kurittaa koulujen lakkautuksella, vaikka lähivuosina perusopetuksen oppilasmäärä vähenee eniten muualla kuin Ylistaron alueella?
Koulujen lakkautus Ylistarosta kasvattaisi kuljetuskustannuksia. Oppilaiden koulumatkat pidentyisivät ja vapaa-aika vähenisi. Hyötyliikuntakin heikkenisi, koska entistä useampi kulkisi koulussa autokyydillä, kannanotossa luetellaan.
Lakkautukset asettaisivat Unicefin Seinäjoelle myöntämän Lapsiystävällinen kunta -tunnustuksen outoon valoon, sillä koulujen lakkautus ei edistäisi lapsen oikeuksia.
Rakenteellisessa sopeuttamisohjelmassa mainitaan säilytettävän koulun oppilasmääräksi vähintään 100. Asemalla näkemystä ei hyväksytä. Esimerkiksi oppilaaksiottoalueet ja iltapäivätoiminnan puute ovat määrittäneet koulujen kokoa.
Kannanotossa muistutetaan, että Aseman koulu on muutettu kaksiopettajaiseksi, vaikka se olisi ollut mahdollista säilyttää kolmiopettajaisena laajentamalla oppilaaksiottoaluetta niin kuin oli toivottu. Asemalla on siis jo säästetty.
Asemalaiset moittivat kaupungin investointeja lyhytnäköisiksi ja suunniteltuja sopeutuksia kalliiksi. Ensiksi rakennuksia remontoidaan, mutta pian todetaan, että niitä ei enää tarvita. Mitä tehtäisiin remontoiduilla Aseman ja Topparlan koulurakennuksilla, jos koulut suljetaan?
Esioppilaiden ja viisivuotiaiden eli eskari-viskareiden parakkirakennus Kirja-Matin koulun kupeessa maksaa kaupungille vuokrina noin 100 000 euroa vuodessa. Kannanoton mukaan säästöjä tulisi esimerkiksi siten, että eskari-viskarit siirrettäisiin Asemalle ja Topparlaan. Eskari-viskarit voisivat mennä myös Kirja-Mattiin, jonne saataisiin tilaa, mikäli osa oppilaista siirtyisi Aseman ja Topparlan kouluihin.
Kirja-Matin koulussa on nyt ahdasta ja remonttitarpeita, ja suunnitteilla on, että koulun viides- ja kuudesluokkalaiset siirrettäisiin Ylistaron koulukeskukseen. Siellä pitäisi muun muassa investoida alakoululaisten pihaan, asemalaiset huomauttavat.
Suunnitelmassa vanhempia huolestuttavat turvallisuutta heikentävä Kyrönjoen läheisyys, alttius päihdekokeiluille ja lyhenevä lapsuus. He kummeksuvat, miksi koulupolun eheys ei ole tavoiteltavaa Ylistarossa, vaikka siihen pyritään muualla kaupungissa.
Asemalaisten mukaan Ylistaron lukion lakkauttaminenkaan ei toisi koulukeskukseen tarpeeksi lisätilaa kirjamattilaisia varten.
Ylistaron koulukeskus on peruskorjattu 2010-luvulla, mutta Seinäjoen ja Nurmon lukioiden rakennukset ovat vanhoja, ahtaitakin.
Ylistaron lukioon on mahdollista saada markkinoinnin avulla opiskelijoita muualtakin kuin Ylistarosta, asemalaiset uskovat. Lukioa pitää kehittää, jotta siitä tulisi varteenotettava vaihtoehto sekä Seinäjoella että sen ulkopuolella.
Kannanotossa esitellään useita säästömahdollisuuksia. Seinäjoki voisi esimerkiksi jäädyttää investointejaan, luopua joistakin investoinneistaan ja hyödyntää Euroopan unionin hankerahoitusta.
Kannanotto on luettavissa Asemanseudun Kehittämisyhdistyksen verkkosivuilla.
luetuimmat
uusimmat
Mielipide
Kuvagalleria