A-
A+
Ihmiset luulevat, että viljelijät kylvävät kukkapeltoja pelkästään silmäniloksi.
Ville Huhta
Elina Koski
YLISTARO Kirkkaanpunaiset unikot kukkivat punaisena mattona Ylistarontien varressa Kainastolla. Pellosta pilkottaa siellä täällä violetteja hunajakukkia ja oransseja kehäkukkia, joiden nuput ovat avautumaisillaan.
Valtatiellä kiitävä autoilija ehtii henkäistä ihastuksesta unikkoloiston nähdessään. Pelto punertaa kauas, etenkin, kun kesän vihreys on taittunut alkusyksyn maanläheisiin väreihin.
Kesällä kukkapelto oli elintärkeiden pölyttäjien, mehiläisten, kukkakärpästen, kimalaisten ja perhosten, paratiisi.
Noin 1,2 hehtaarin laajuisen kukkavainion kylväjälle Ville Huhdalle unikkopelto on ennen muuta viherlannoitusnurmi, jonka ansiosta lohkon kasvukunto paranee. Huhta asuu Mustasaaressa ja tuottaa viljaa Ylistarossa kotitilansa tiluksilla. Myös hänen varsinainen työpaikkansa on Ylistarossa.
– Ihmiset luulevat, että viljelijät kylvävät kukkapeltoja pelkästään silmäniloksi. Niillä on kuitenkin tärkeä tehtävä maanparantajana, ja samalla pelto saa lepotauon viljanviljelystä.
– Olisi hyvä, että tällainen savikkomaa multaantuisi. Hius- ja paalujuuriset kasvit murustavat siellä maaperän rakennetta, ja peltoon saadaan paljon vihreää massaa, orgaanista ainetta.
Viime syksynä Huhta kylvi lohkolle syysvehnää, joka ei oikein talvehtinut. Keväällä hän muokkasi pellon ja kylvi sinne siemenseoksen, joka sisältää noin 20 kasvin siemeniä. Siitä huolimatta ohra työntyy paikoitellen sitkeästi kasvustosta.
– Pelto lepää kaksi kasvukautta. Kukat ovat yksivuotisia ja houkutelleet pölyttäjiä. Monivuotiset kasvit, kuten apila, sikuri ja sinimailanen, jäävät peltoon.
– Ensi kesänä niitän pellon kaksi tai kolme kertaa.
Huhta on kokeillut samaa siemenseosta jo Sulvalla sijaitsevilla maillaan, kolmen hehtaarin alalla. Hän arvelee, että kalleutensa vuoksi seosta ei ole kovin paljon kylvetty peltoon. Hehtaarille tarvitaan 25–30 kiloa siemeniä.
– Sulvan mailla ei seuraavana kesänä enää kovin monta unikkoa näkynyt. Siellä on sama maalaji kuin Kainastolla, ja mielestäni kasvukunto parani. Tosin siihen vaikuttaa moni asia.
Kovin kauan unikot eivät Kainastolla enää hehku, sillä pian Ville Huhta niittää kukkapeltonsa.
Euroopan unionin säädösten mukaan viherlannoitusnurmen saa perustamisvuotenaan niittää aikaisintaan syyskuun alussa.
Tulee uusi kesä. Huhta suunnittelee ensi vuodeksi Ylistarontien liepeille uutta kukkapeltoa.
luetuimmat
uusimmat
Mielipide
Kuvagalleria
A-
A+
Ihmiset luulevat, että viljelijät kylvävät kukkapeltoja pelkästään silmäniloksi.
Ville Huhta
Elina Koski
YLISTARO Kirkkaanpunaiset unikot kukkivat punaisena mattona Ylistarontien varressa Kainastolla. Pellosta pilkottaa siellä täällä violetteja hunajakukkia ja oransseja kehäkukkia, joiden nuput ovat avautumaisillaan.
Valtatiellä kiitävä autoilija ehtii henkäistä ihastuksesta unikkoloiston nähdessään. Pelto punertaa kauas, etenkin, kun kesän vihreys on taittunut alkusyksyn maanläheisiin väreihin.
Kesällä kukkapelto oli elintärkeiden pölyttäjien, mehiläisten, kukkakärpästen, kimalaisten ja perhosten, paratiisi.
Noin 1,2 hehtaarin laajuisen kukkavainion kylväjälle Ville Huhdalle unikkopelto on ennen muuta viherlannoitusnurmi, jonka ansiosta lohkon kasvukunto paranee. Huhta asuu Mustasaaressa ja tuottaa viljaa Ylistarossa kotitilansa tiluksilla. Myös hänen varsinainen työpaikkansa on Ylistarossa.
– Ihmiset luulevat, että viljelijät kylvävät kukkapeltoja pelkästään silmäniloksi. Niillä on kuitenkin tärkeä tehtävä maanparantajana, ja samalla pelto saa lepotauon viljanviljelystä.
– Olisi hyvä, että tällainen savikkomaa multaantuisi. Hius- ja paalujuuriset kasvit murustavat siellä maaperän rakennetta, ja peltoon saadaan paljon vihreää massaa, orgaanista ainetta.
Viime syksynä Huhta kylvi lohkolle syysvehnää, joka ei oikein talvehtinut. Keväällä hän muokkasi pellon ja kylvi sinne siemenseoksen, joka sisältää noin 20 kasvin siemeniä. Siitä huolimatta ohra työntyy paikoitellen sitkeästi kasvustosta.
– Pelto lepää kaksi kasvukautta. Kukat ovat yksivuotisia ja houkutelleet pölyttäjiä. Monivuotiset kasvit, kuten apila, sikuri ja sinimailanen, jäävät peltoon.
– Ensi kesänä niitän pellon kaksi tai kolme kertaa.
Huhta on kokeillut samaa siemenseosta jo Sulvalla sijaitsevilla maillaan, kolmen hehtaarin alalla. Hän arvelee, että kalleutensa vuoksi seosta ei ole kovin paljon kylvetty peltoon. Hehtaarille tarvitaan 25–30 kiloa siemeniä.
– Sulvan mailla ei seuraavana kesänä enää kovin monta unikkoa näkynyt. Siellä on sama maalaji kuin Kainastolla, ja mielestäni kasvukunto parani. Tosin siihen vaikuttaa moni asia.
Kovin kauan unikot eivät Kainastolla enää hehku, sillä pian Ville Huhta niittää kukkapeltonsa.
Euroopan unionin säädösten mukaan viherlannoitusnurmen saa perustamisvuotenaan niittää aikaisintaan syyskuun alussa.
Tulee uusi kesä. Huhta suunnittelee ensi vuodeksi Ylistarontien liepeille uutta kukkapeltoa.
luetuimmat
uusimmat
Mielipide
A-
A+
Ihmiset luulevat, että viljelijät kylvävät kukkapeltoja pelkästään silmäniloksi.
Ville Huhta
Elina Koski
YLISTARO Kirkkaanpunaiset unikot kukkivat punaisena mattona Ylistarontien varressa Kainastolla. Pellosta pilkottaa siellä täällä violetteja hunajakukkia ja oransseja kehäkukkia, joiden nuput ovat avautumaisillaan.
Valtatiellä kiitävä autoilija ehtii henkäistä ihastuksesta unikkoloiston nähdessään. Pelto punertaa kauas, etenkin, kun kesän vihreys on taittunut alkusyksyn maanläheisiin väreihin.
Kesällä kukkapelto oli elintärkeiden pölyttäjien, mehiläisten, kukkakärpästen, kimalaisten ja perhosten, paratiisi.
Noin 1,2 hehtaarin laajuisen kukkavainion kylväjälle Ville Huhdalle unikkopelto on ennen muuta viherlannoitusnurmi, jonka ansiosta lohkon kasvukunto paranee. Huhta asuu Mustasaaressa ja tuottaa viljaa Ylistarossa kotitilansa tiluksilla. Myös hänen varsinainen työpaikkansa on Ylistarossa.
– Ihmiset luulevat, että viljelijät kylvävät kukkapeltoja pelkästään silmäniloksi. Niillä on kuitenkin tärkeä tehtävä maanparantajana, ja samalla pelto saa lepotauon viljanviljelystä.
– Olisi hyvä, että tällainen savikkomaa multaantuisi. Hius- ja paalujuuriset kasvit murustavat siellä maaperän rakennetta, ja peltoon saadaan paljon vihreää massaa, orgaanista ainetta.
Viime syksynä Huhta kylvi lohkolle syysvehnää, joka ei oikein talvehtinut. Keväällä hän muokkasi pellon ja kylvi sinne siemenseoksen, joka sisältää noin 20 kasvin siemeniä. Siitä huolimatta ohra työntyy paikoitellen sitkeästi kasvustosta.
– Pelto lepää kaksi kasvukautta. Kukat ovat yksivuotisia ja houkutelleet pölyttäjiä. Monivuotiset kasvit, kuten apila, sikuri ja sinimailanen, jäävät peltoon.
– Ensi kesänä niitän pellon kaksi tai kolme kertaa.
Huhta on kokeillut samaa siemenseosta jo Sulvalla sijaitsevilla maillaan, kolmen hehtaarin alalla. Hän arvelee, että kalleutensa vuoksi seosta ei ole kovin paljon kylvetty peltoon. Hehtaarille tarvitaan 25–30 kiloa siemeniä.
– Sulvan mailla ei seuraavana kesänä enää kovin monta unikkoa näkynyt. Siellä on sama maalaji kuin Kainastolla, ja mielestäni kasvukunto parani. Tosin siihen vaikuttaa moni asia.
Kovin kauan unikot eivät Kainastolla enää hehku, sillä pian Ville Huhta niittää kukkapeltonsa.
Euroopan unionin säädösten mukaan viherlannoitusnurmen saa perustamisvuotenaan niittää aikaisintaan syyskuun alussa.
Tulee uusi kesä. Huhta suunnittelee ensi vuodeksi Ylistarontien liepeille uutta kukkapeltoa.
luetuimmat
uusimmat
Mielipide
Kuvagalleria