Shocon tähtää kansainvälisille markkinoille – Ylistarolainen sovellus iskee johtamisen ytimeen

Mika Pukkinen

YLISTARO Ylistarolaisen Olli-Pekka Pertun kehittämä sovelluspohjainen tuotannonohjausjärjestelmä Shocon osuu kovaan teknologiayritysten kilpailuun, mutta erottuu perinteisistä start upeista.

Perttu perusti Kaukola Consulting -yrityksensä vuonna 2022 työskenneltyään pitkään eri rooleissa elintarviketeollisuudessa. Hän on tarjonnut yrityksensä kautta asiantuntijapalveluita ja kehitysprojekteja muille yrityksille, mutta taustalla on ollut koko ajan oman sovelluksen kehittäminen.

Alkuvaiheen rahoitus on tullut pääasiassa oman työn kautta, mutta kehitystuet ovat olleet apuna. Yritys on siis investoinut osaamisen kautta saadulla pääomalla tulevan päätuotteensa kehittämiseen. Ajatus syntyi, kun yrittäjä itse työskenteli elintarviketeollisuudessa.

Toiminnanohjausjärjestelmissä tai datan keräämisessä ei ole mitään uutta, mutta Perttu lähestyy asiaa uudella tavalla. Shocon on sovelluspohjainen ja siten helppo ottaa käyttöön, sillä perustietojen lisääminen järjestelmään riittää. Se madaltaa myös asiakkaan kustannuksia.

Perttu luonnehtii Shoconia ennen kaikkea päivittäisjohtamisen työkaluksi.

– Dataa on kerätty elintarviketeollisuudessa jo pitkään, mutta olen miettinyt, miten sitä voi valjastaa käyttöön reaaliajassa suorittavalle taholle. Olen nähnyt sen tarpeen kentällä. Itselläni on ollut aina intohimo miettiä, miten asiat voisi tehdä parhaalla mahdollisella tavalla, ja miten siihen voisi tuoda mukaan nykyaikaiset työkalut, teknologian, datan ja AI-puolen, Perttu selvittää.

Sovellus muuttaa kerätyn datan suhteen peliä muutamalla tavalla. Keskeisenä tavoitteena on tehostaa ja motivoida henkilöstöä sekä tuoda reaaliaikainen data näkyväksi työpäivän aikana. Linjastolla työskentelevät henkilöt tuottavat datan itse kirjaamalla tiedot tabletille, ja täten myös data syntyy siellä, missä työ oikeasti tapahtuu.

Sovellusta on kehitelty erityisesti pk-yrityksiä ajatellen, jolloin tietojen tabletille kirjaaminen on linjaston läpimenonopeuden suhteen yleensä mahdollista. Skaalautuminen on kuitenkin otettu Pertun mukaan huomioon sovellusta kehittäessä.

Oheen hän on kehittänyt tekoälypohjaisen lisäosan, joka auttaa analysoimaan tietoa tehokkaamminen ja avustaa päätöksenteossa.

Datan kautta käy reaaliajassa ilmi esimerkiksi se, onko henkilöstö pysynyt tavoitteessaan vai jopa yli odotusten. Esimerkiksi Seinäjoella sijaitsevalla elintarviketehtaalla käynnissä olevassa pilotissa seinälle on nostettu 55-tuumainen näyttö, jossa olennainen tieto työpäivästä on ihmisten saatavilla koko ajan.

– Tilanne on nykyään yleisesti se, että data kerätään järjestelmiin automaattisesti koneesta ja esitetään henkilöstölle esimerkiksi kerran kuukaudessa palaverissa. Silloin nähdään, miten meillä meni, mutta se on silloin jo historiaa. Historia ei voi olla se, joka ohjaa tekemistä, vaan katseen pitää olla eteenpäin ja miettiä, mitä voimme tehdä juuri nyt, että pääsemme tuloksiin, Perttu valaisee.

Sama data on myös johtohenkilöstön käytössä, jolloin kaikki pääsevät tietoon käsiksi. Olli-Pekka Perttu on huomannut, että jos järjestelmä ei palvele ihmisiä, he rakentavat oman tavan seurata asioita. Silloin tieto ei liiku riittävän vapaasti, ja esimerkiksi Excelin päivittäminen on tietyn ihmisen takana.

– Johtohenkilöllä on raportointivastuu, ja omaan Exceliin on helppo samalla tehdä hieman viilauksia, jotta kaikki näyttää hieman paremmalta. Tällaista ihan oikeasti tapahtuu. Myös tämä kirkastuu, sillä Shocon tuottaa tietoa jokaiselle henkilöstön tasolle samalla tavalla, ja sitä voi seurata esimerkiksi etänä kotikonttorilta.

Toimii eri maissa ja monilla toimialoilla

Ylistarolaisyrittäjä Olli-Pekka Pertun Shocon-sovellus voidaan nyt ottaa käyttöön yrityksissä. Pilotista on saatu jo hyviä tuloksia, ja sovellus on tehnyt yritysten toiminnasta sujuvampaa. Tavoite on saavuttaa vähintään noin neljän prosentin hyöty tehtyä työtuntia kohti.

– Vielä vaatii hieman pidemmältä ajalta tuloksia, että pystyn tämän datalla ihan tarkasti osoittamaan, Perttu kertoo.

Pertun mukaan työ on ollut melko iso, ja paljon on tapahtunut matkan varrella.

– Sovelluksen rakentaminen on suhteellisen arvokasta lystiä. Ensimmäisen version saatuani mietin, että hitto, nyt on päästy tähän pisteeseen, mutta samalla tajusin, että nythän se työ vasta alkaa, sillä seuraavaksi tämä pitää saada kaikkien tietoisuuteen.

Järjestelmää on kehitetty yhteistyöyrityksen kanssa, koska Perttu itse ei koodaa.

Visiota elintarviketeollisuuden sovelluspohjaisesta tuotannonohjausjärjestelmästä ei välttämättä ole helppo esittää ihmiselle, joka ei ole ollut näiden asioiden kanssa missään tekemisissä.

– Enemmän yhteistyön sujuvuus on ollut positiivisella puolella, ehdottomasti, Perttu painottaa.

– Yhteistyö on ollut alusta saakka tiivistä, ja sen on ollut pakko ollakin, koska minulla on ollut ajatus siitä, mitä sovellus tekee, millä tavalla ja mitä asioita seurataan. Esimerkiksi kaikki laskentakaavat datapisteille ovat tulleet minulta.

Alun perin sovelluksen nimi oli Shockit, joka muodostui englanninkielisistä sanapareista show it (näytä se), know it (tiedä se) ja control it (hallinnoi sitä). Brändisuunnittelussa nimeä pehmennettiin nykyiseen muotoonsa, ja suunnitelma tehtiin kansainvälisille markkinoille.

Valmis sovellus toimii käytännössä samalla tavalla Japanissa, Saksassa ja Brasiliassa kuin Suomessakin. Sovellus on myös sikäli skaalautuva, että järjestelmä toimii samalla periaatteella esimerkiksi metalli- tai muoviteollisuudessa.

– Osallistuin TKI-prässiin, jossa esiteltiin oma bisnesidea, asiantuntijaraati kävi sitä läpi ja antoi palautetta. Sieltä tuli yksi palaute, että voisiko tämän tehdä niinkin, että ensimmäinen markkina olisi jo muualla kuin Suomessa, eli että lähdettäisiin hakemaan heti kansainvälisyyttä, Perttu kertoo.

Etelä-Pohjanmaa on kuitenkin ruokamaakunta, joten suunnitelma on, että ensimmäiset asiakkaatkin ovat täältä.

Neuvottelut ovat Pertun mukaan käynnissä, ja tulevaisuudessa isompaan kansainväliseen loikkaan voisi kenties tulla mukaan myös sijoittajia.

– Päämääränä on ollut, että saan tämän omin voimin tiettyyn pisteeseen. Kun lähdetään hakemaan suurempaa kansainvälistä laajentumista, voisi tulla joku muukin mukaan.

– Enemmän kuitenkin niin, että kumppanilla olisi myös verkostoja ja osaamista annettavanaan. Olen jatkuvasti avoin kaikelle keskustelulle, koska näitä tavoitteita ei pysty yksin saavuttamaan.

TIATOLOOTA: Sovellukset ja start upit

Sovellus- ja alustateollisuus on globaalisti satojen miljardien arvoinen markkina teknologiayritysten joukossa. Mitä enemmän digiaskeleita otetaan ympäri maailman, sen suuremmaksi myös alustojen ja niiden päälle rakennettujen sovellusten merkitys kasvaa.

Alypuhelimella voi soittaa kaverille, ostaa osakkeita, hoitaa veroasiat, tilata ruokaa, ohjata autonsa ominaisuuksia ja paljon muuta. Näidenkin taustalla ovat alustat ja sovellukset.

Valtaosa start up -yrityksistä on teknologiayrityksiä, jotka pyrkivät kehittämään ihmisten tai yritysten arkea helpottavan teknologisen ratkaisun. Kasvuvauhti on hurja, ja yritykset hakevat miljoonien eurojen rahoituskierroksia, joilla tavoitellaan ponnahduslautaa maailmanvalloitukseen.