Maamiesseura laajentaa konekantaa jäsenistönsä hyväksi

Mika Pukkinen

ISOKYRÖ Itsenäistymisen jälkeen 1920-luvun alkupuolella suomalaiset perustivat aktiivisesti yhdistyksiä. Maaseudulla esimerkiksi iso osa vielä nykyäänkin toiminnassa olevista maamiesseuroista ja kotitalousnaisista perustettiin juuri noihin aikoihin.

Reilu sata vuotta sitten myös Isonkyrön Alapään maamiesseura perustettiin silloisen maatalouden tarpeisiin. Tuolloin tehtävänä oli tiedon ja taidon jakaminen jäsenien kesken sekä karjatalouden osaamisen levittäminen ja elintarviketurvan takaaminen uudessa kotimaassa.

Sata vuotta myöhemmin maamiesseuran toiminta on muuttanut muotoaan, vaikka perusidea on edelleen sama. Tavoitteena on antaa oman seuran jäsenille edellytyksiä maataloustoiminnan pyörittämiseen, mutta nykyään se tapahtuu konevuokrauksen kautta.

Maatalouskoneiden hinnat ovat nousseet roimasti edellisten 15 vuoden aikana. Koneesta saa maksaa Isonkyrön Alapään maamiesseuran rahastonhoitajan Jani Frustin mukaan pahimmillaan jopa puolet enemmän kuin vuosituhannen alkupuolella, mikä on johtanut siihen, että laitteita ei enää ole varaa tai halua uusia entiseen tapaan.

– Tänä päivänä ei ole kaukana puolesta miljoonasta eurosta, että saat maatilalle jonkinlaisen konekannan. Meillä on ajatuksena, että jokaista konetta ei tarvitsisi olla jokaisessa huushollissa, vaan niitä saisi vuokrata. Osa on sellaisia laitteita, joita tarvitsee kerran vuodessa päivän, Frusti sanoi.

Täysin uusi ajatus koneiden vuokraaminen ei ole, mutta siihen suuntaan seura on edennyt vahvasti viime vuosina. Vielä vuosituhannen vaihteessa seuran toiminta oli hiipuvaa.

– Tilanne oli murheellinen 1990-luvulla ja 2000-luvun alussa. Seuralla oli silloin yksi salaojamyyrä, savikauha ja klapikone, joka oli käytännössä entinen ja romuna. Siitä on lähdetty tiivistämään rivejä pikkuhiljaa, vuosituhannen alussa toimintaan mukaan tullut Frusti naurahti.

Konekantaa on pystytty laajentamaan ja uudistamaan edellisten vuosien aikana, kun kysyntääkin ollut. Nykyään seuran konekannan arvo on hieman alle 200 000 euroa ja liikevaihtoa on sen verran, että koneita pystytään uusimaan, vaikka lainoja seuratoimintaan myönnetään nihkeästi.

Koneet ovat hajautettu huollettavaksi seuran jäsenille, joita on noin 120. Koneet saa käyttöönsä varaamalla.

– Tuloksesta hyöty tulee suoraan jäsenistölle. Ostamme niillä lisää koneita, Frusti sanoi.

Maamiesseuran puheenjohtaja Antti Kartano kertoo, että seura on keskittynyt hankkimaan pääasiassa maanmuokkauspuolen koneita. Seuralta löytyy iso lautasmuokkain, hinattava kultivaattori, nostolaitekultivaattori, jyrä, iso maansiirtokärry, kesanto- ja vihermurskain ja vesakkomurskain.

– Kotoa voi löytyä heikompi versio laitteesta, mutta seuralla voi olla parempi, ja meiltä voi saada käyttöönsä isomman koneen, Kartano sanoi.

Kartanon mukaan nykyisten tukiehtojen vuoksi maanmuokkaaminen on huomattavasti moninaisempaa. Ennen pellot kynnettiin, mutta nyt se ei ole enää sallittua. Nykyään viljellään runsaasti kerääjäkasveja.

– Siihenkin meillä on sähköviska olemassa, jos haluaa tehdä itse, Kartano kertoi.

Nimestään huolimatta maamiesseura ei toimi vain Isossakyrössä, vaan jäseniä on myös Laihialta, Vähästäkyröstä ja Ylistarosta. Jäsenet voivat myös esittää toiveita johtokunnalle, millaisia laitteita seuraavaksi voitaisiin hankkia.

Jos useampi tarvitsisi samaa laitetta, se voi olla seuraavana hankintalistalla. Jäsenmäärä on kasvanut konekannan kasvaessa.

– Olemme halunneet profiloitua enemmän Kyrönmaan maamiesseuraksi tähän alueelle. Nimi on edelleen sama vanha, mutta se ei erottele pois laihialaisia, ylistarolaisia tai vähäkyröläisiä, Frusti painotti.

– Jäsenien taholta on myös esitetty toivetta, että konerypästä levitettäisiin pitkin vanhan valtatie 16 vartta. Voisihan koneita olla kahden puolen rajaakin, mikään ei sitä toki estä.

Koneiden vuokraamisen lisäksi maamiesseura tarjoaa jäsenilleen vuoden aikana muutamia yhteistilaisuuksia, joissa kuullaan asiantuntijapuheita ja keskustellaan maatalouden ajankohtaisuuksista.

– Pellonreunaillat ovat olleet suosittuja, ja olemme pyytäneet niihin aina jonkin osaajan puhumaan. Keskusteluakin herää aina makkaraa syödessä. Nopeasti viljellään keskenään kilpaa ja kehutaan koneita, Frusti naurahti.