A-
A+
Omaa ääntä on käytettävä
niin kauan kuin se maassamme suinkin
on mahdollista.
Seurakuntavaalit kiinnostivat tänä vuonna enemmän kuin neljä vuotta sitten, ainakin jos äänestysprosenttia on uskominen. Äänestysprosentti nousi valtakunnallisesti edellisiin seurakuntavaaleihin verrattuna, ja myös oman alueemme seurakunnissa äänestettiin hieman innokkaammin kuin vuonna 2022.
Hienoinen nousu äänestysprosentissa ei mullista maailmaa, mutta seurakunnissa tieto on otettu vastaan helpottuneina: ainakin laskusuunta on katkennut. Nousua näkyi myös isoissa kaupungeissa, joissa vaaliaktiivisuus ei yleensä huimaa päätä. Koko maan äänestysprosentti oli 14,2 näissä vaaleissa, kun neljä vuotta sitten se oli 12,7.
Isossakyrössä nousua oli 2,9 prosenttiyksikköä, ja tällä kertaa äänioikeutetuista äänesti 25,8 prosenttia. Varsinaisesta ryntäyksestä vaaliuurnille tuskin voi puhua, mutta selvästi seurakunnan asioilla on merkitystä niille 743 isokyröläiselle, jotka antoivat äänensä.
Isonkyrön kirkkovaltuuston kokouksessa viime viikolla välittyi, että oman seurakunnan asiat ovat tärkeitä luottamushenkilöille. Monesta asiasta puhuttiin kokouksessa pitkään, ja valtuusto vaihtoi mielipiteitä jopa seurakunnan perimmäisestä tarkoituksesta. Tervetullutta keskustelua, jota myös Pohjankyrön mielipidesivuilla aika ajoin käydään.
Syy äänestysinnolle voi olla myös se, että kirkkovaltuustoon valittiin nyt kaksi jäsentä vähemmän kuin viimeksi. Kuluvalla kaudella kirkkovaltuustossa on vielä 15 jäsentä, ja heidät valittiin 25 ehdokkaan joukosta. Tulevalla kaudella valtuutettuja on 13, mutta ehdokkaita oli lopulta 28.
Kun paikkoja on jaossa sekä absoluuttisesti että suhteellisesti vähemmän kuin ennen, asetelma on aiempaa kiinnostavampi. Varasijoille jäi nyt entistä useampi ehdokas, ja äänestäjällä oli enemmän valtaa vaikuttaa kirkkovaltuuston kokoonpanoon.
Toisenlaista kansalaisvaikuttamista ovat kansanliikkeet ja erilaiset vetoomukset. Nytkin Isossakyrössä kerätään nimiä adressiin, jonka tavoitteena on saada perusterveydenhuollon palvelut pysymään paikkakunnalla. Ylistarossa on pantu liikkeelle toinen adressi, jossa vedotaan sekä Ylistaron että Isonkyrön sote-palveluiden puolesta. Ensi viikolla Ylistarossa kokoonnutaan iltatapahtumaan saman aiheen ympärille.
Pessimistit ovat jo ehtineet teilata vetoomukset tehottomina. On totta, että adressi on helppo kuitata merkitsemällä se kokouksessa vain tiedoksi, mutta mitä vaihtoehtoja kuntalaisilla on? Ainakin terveyspalveluiden puolesta vetoaminen kertoo, että asia on meille tärkeä. On hyvä tuoda esiin sitä, että myös maaseudulla asuu väkeä, jolla on aivot, sydän ja ääni. Sitä ääntä on käytettävä niin kauan kuin se maassamme suinkin on mahdollista.
Isossakyrössä kaksi aluevaltuutettua ja aluehallituksen jäsentä piti viime viikolla kunnanvaltuuston kokouksen jälkeen tilaisuuden, jossa he avasivat kiinnostuneille Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueen arviointimenettelyä ja sen syitä. Myös kunnanjohtaja oli mukana vastaamassa yleisön kysymyksiin.
Epätietoisuutta hälventämään tarkoitettu kyselytunti oli tarpeellinen. Kysymykset osoittivat, että sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmä on jäänyt palveluiden käyttäjälle epäselväksi, rahoitusmallista puhumattakaan. Nyt samat aluevaltuutetut pitävät vastaavan tilaisuuden ensi viikolla, jotta enemmän väkeä pääsee kuulemaan aiheesta.
Tarvitsemme tällaisia suoran viestinnän epävirallisia tilaisuuksia, joissa päättäjiltä voi kysyä asioista kasvokkain ja selvällä suomen kielellä. NS
luetuimmat
uusimmat
Mielipide
Kuvagalleria
A-
A+
Omaa ääntä on käytettävä
niin kauan kuin se maassamme suinkin
on mahdollista.
Seurakuntavaalit kiinnostivat tänä vuonna enemmän kuin neljä vuotta sitten, ainakin jos äänestysprosenttia on uskominen. Äänestysprosentti nousi valtakunnallisesti edellisiin seurakuntavaaleihin verrattuna, ja myös oman alueemme seurakunnissa äänestettiin hieman innokkaammin kuin vuonna 2022.
Hienoinen nousu äänestysprosentissa ei mullista maailmaa, mutta seurakunnissa tieto on otettu vastaan helpottuneina: ainakin laskusuunta on katkennut. Nousua näkyi myös isoissa kaupungeissa, joissa vaaliaktiivisuus ei yleensä huimaa päätä. Koko maan äänestysprosentti oli 14,2 näissä vaaleissa, kun neljä vuotta sitten se oli 12,7.
Isossakyrössä nousua oli 2,9 prosenttiyksikköä, ja tällä kertaa äänioikeutetuista äänesti 25,8 prosenttia. Varsinaisesta ryntäyksestä vaaliuurnille tuskin voi puhua, mutta selvästi seurakunnan asioilla on merkitystä niille 743 isokyröläiselle, jotka antoivat äänensä.
Isonkyrön kirkkovaltuuston kokouksessa viime viikolla välittyi, että oman seurakunnan asiat ovat tärkeitä luottamushenkilöille. Monesta asiasta puhuttiin kokouksessa pitkään, ja valtuusto vaihtoi mielipiteitä jopa seurakunnan perimmäisestä tarkoituksesta. Tervetullutta keskustelua, jota myös Pohjankyrön mielipidesivuilla aika ajoin käydään.
Syy äänestysinnolle voi olla myös se, että kirkkovaltuustoon valittiin nyt kaksi jäsentä vähemmän kuin viimeksi. Kuluvalla kaudella kirkkovaltuustossa on vielä 15 jäsentä, ja heidät valittiin 25 ehdokkaan joukosta. Tulevalla kaudella valtuutettuja on 13, mutta ehdokkaita oli lopulta 28.
Kun paikkoja on jaossa sekä absoluuttisesti että suhteellisesti vähemmän kuin ennen, asetelma on aiempaa kiinnostavampi. Varasijoille jäi nyt entistä useampi ehdokas, ja äänestäjällä oli enemmän valtaa vaikuttaa kirkkovaltuuston kokoonpanoon.
Toisenlaista kansalaisvaikuttamista ovat kansanliikkeet ja erilaiset vetoomukset. Nytkin Isossakyrössä kerätään nimiä adressiin, jonka tavoitteena on saada perusterveydenhuollon palvelut pysymään paikkakunnalla. Ylistarossa on pantu liikkeelle toinen adressi, jossa vedotaan sekä Ylistaron että Isonkyrön sote-palveluiden puolesta. Ensi viikolla Ylistarossa kokoonnutaan iltatapahtumaan saman aiheen ympärille.
Pessimistit ovat jo ehtineet teilata vetoomukset tehottomina. On totta, että adressi on helppo kuitata merkitsemällä se kokouksessa vain tiedoksi, mutta mitä vaihtoehtoja kuntalaisilla on? Ainakin terveyspalveluiden puolesta vetoaminen kertoo, että asia on meille tärkeä. On hyvä tuoda esiin sitä, että myös maaseudulla asuu väkeä, jolla on aivot, sydän ja ääni. Sitä ääntä on käytettävä niin kauan kuin se maassamme suinkin on mahdollista.
Isossakyrössä kaksi aluevaltuutettua ja aluehallituksen jäsentä piti viime viikolla kunnanvaltuuston kokouksen jälkeen tilaisuuden, jossa he avasivat kiinnostuneille Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueen arviointimenettelyä ja sen syitä. Myös kunnanjohtaja oli mukana vastaamassa yleisön kysymyksiin.
Epätietoisuutta hälventämään tarkoitettu kyselytunti oli tarpeellinen. Kysymykset osoittivat, että sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmä on jäänyt palveluiden käyttäjälle epäselväksi, rahoitusmallista puhumattakaan. Nyt samat aluevaltuutetut pitävät vastaavan tilaisuuden ensi viikolla, jotta enemmän väkeä pääsee kuulemaan aiheesta.
Tarvitsemme tällaisia suoran viestinnän epävirallisia tilaisuuksia, joissa päättäjiltä voi kysyä asioista kasvokkain ja selvällä suomen kielellä. NS
Ajankohtaista
Kalluppi
luetuimmat
uusimmat
Mielipide
A-
A+
Omaa ääntä on käytettävä
niin kauan kuin se maassamme suinkin
on mahdollista.
Seurakuntavaalit kiinnostivat tänä vuonna enemmän kuin neljä vuotta sitten, ainakin jos äänestysprosenttia on uskominen. Äänestysprosentti nousi valtakunnallisesti edellisiin seurakuntavaaleihin verrattuna, ja myös oman alueemme seurakunnissa äänestettiin hieman innokkaammin kuin vuonna 2022.
Hienoinen nousu äänestysprosentissa ei mullista maailmaa, mutta seurakunnissa tieto on otettu vastaan helpottuneina: ainakin laskusuunta on katkennut. Nousua näkyi myös isoissa kaupungeissa, joissa vaaliaktiivisuus ei yleensä huimaa päätä. Koko maan äänestysprosentti oli 14,2 näissä vaaleissa, kun neljä vuotta sitten se oli 12,7.
Isossakyrössä nousua oli 2,9 prosenttiyksikköä, ja tällä kertaa äänioikeutetuista äänesti 25,8 prosenttia. Varsinaisesta ryntäyksestä vaaliuurnille tuskin voi puhua, mutta selvästi seurakunnan asioilla on merkitystä niille 743 isokyröläiselle, jotka antoivat äänensä.
Isonkyrön kirkkovaltuuston kokouksessa viime viikolla välittyi, että oman seurakunnan asiat ovat tärkeitä luottamushenkilöille. Monesta asiasta puhuttiin kokouksessa pitkään, ja valtuusto vaihtoi mielipiteitä jopa seurakunnan perimmäisestä tarkoituksesta. Tervetullutta keskustelua, jota myös Pohjankyrön mielipidesivuilla aika ajoin käydään.
Syy äänestysinnolle voi olla myös se, että kirkkovaltuustoon valittiin nyt kaksi jäsentä vähemmän kuin viimeksi. Kuluvalla kaudella kirkkovaltuustossa on vielä 15 jäsentä, ja heidät valittiin 25 ehdokkaan joukosta. Tulevalla kaudella valtuutettuja on 13, mutta ehdokkaita oli lopulta 28.
Kun paikkoja on jaossa sekä absoluuttisesti että suhteellisesti vähemmän kuin ennen, asetelma on aiempaa kiinnostavampi. Varasijoille jäi nyt entistä useampi ehdokas, ja äänestäjällä oli enemmän valtaa vaikuttaa kirkkovaltuuston kokoonpanoon.
Toisenlaista kansalaisvaikuttamista ovat kansanliikkeet ja erilaiset vetoomukset. Nytkin Isossakyrössä kerätään nimiä adressiin, jonka tavoitteena on saada perusterveydenhuollon palvelut pysymään paikkakunnalla. Ylistarossa on pantu liikkeelle toinen adressi, jossa vedotaan sekä Ylistaron että Isonkyrön sote-palveluiden puolesta. Ensi viikolla Ylistarossa kokoonnutaan iltatapahtumaan saman aiheen ympärille.
Pessimistit ovat jo ehtineet teilata vetoomukset tehottomina. On totta, että adressi on helppo kuitata merkitsemällä se kokouksessa vain tiedoksi, mutta mitä vaihtoehtoja kuntalaisilla on? Ainakin terveyspalveluiden puolesta vetoaminen kertoo, että asia on meille tärkeä. On hyvä tuoda esiin sitä, että myös maaseudulla asuu väkeä, jolla on aivot, sydän ja ääni. Sitä ääntä on käytettävä niin kauan kuin se maassamme suinkin on mahdollista.
Isossakyrössä kaksi aluevaltuutettua ja aluehallituksen jäsentä piti viime viikolla kunnanvaltuuston kokouksen jälkeen tilaisuuden, jossa he avasivat kiinnostuneille Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueen arviointimenettelyä ja sen syitä. Myös kunnanjohtaja oli mukana vastaamassa yleisön kysymyksiin.
Epätietoisuutta hälventämään tarkoitettu kyselytunti oli tarpeellinen. Kysymykset osoittivat, että sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmä on jäänyt palveluiden käyttäjälle epäselväksi, rahoitusmallista puhumattakaan. Nyt samat aluevaltuutetut pitävät vastaavan tilaisuuden ensi viikolla, jotta enemmän väkeä pääsee kuulemaan aiheesta.
Tarvitsemme tällaisia suoran viestinnän epävirallisia tilaisuuksia, joissa päättäjiltä voi kysyä asioista kasvokkain ja selvällä suomen kielellä. NS
luetuimmat
uusimmat
Mielipide
Kuvagalleria