Pääkirjoitus: Vaaleihin näkyvää kampanjointia

Seurakuntavaalien ennakkoäänestys alkoi eilen.

Isokyröläiset valitsevat kirkkovaltuustoonsa 13 jäsentä 29 ehdokkaasta. Tällä kaudella valtuutettuja on ollut 15.

Vähäkyröläiset valitsevat viisi edustajaansa Vaasan seurakuntayhtymän yhtymävaltuustoon ja 10 jäsentä omaan seurakuntaneuvostoonsa. Ehdokkaita on 11, joten seurakuntaneuvoston vaaleissa ei ole suurta jännitystä. Vain yksi ehdokas jää rannalle.

Ylistaron kappeliseurakunnassa on 14 ehdokasta. Seinäjoen seurakunnan kirkkovaltuustoon valitaan 37 jäsentä, kaksi vähemmän kuin aiemmin.

Ylistarolaisilla on paljon pelissä, sillä kirkkovaltuustossa on ollut peräti 10 Ylistarossa asuvaa edustajaa. Ylistaron äänestysprosentti oli viimeksi Seinäjoen seurakunnan äänestysalueiden paras.

Seurakuntavaalien suuri arvoitus on vaali vaalilta heikentynyt äänestysvilkkaus. Vuoden 2022 seurakuntavaaleissa Isonkyrön seurakunnassa äänesti 22,9 prosenttia, Vähänkyrön seurakunnassa 17 prosenttia ja Ylistaron kappelissa 29 prosenttia äänioikeutetuista.

Nuorimmat äänioikeutetut ovat 16-vuotiaita. Heille seurakuntavaalit on ensimmäinen mahdollisuus äänestää. Mutta miten houkutella nuoria äänestyskoppiin, koska valtaosa ehdokkaista on keski-ikäisiä ja työuralta poistuneita?

Entä miten tavoitetaan seurakuntaan muuttaneet? Heitäkin on.

Paikallisesti tavallinen äänestämättömyyden syy lienee se, että vaalit eivät yksinkertaisesti kiinnosta tai ehdokkaat ovat vieraita.

Pelkästään kauneimpiin joululauluihin ja kirkollisiin toimituksiin osallistuvalle voi olla aika yhdentekevää, mitä seurakunnassa päätetään. Seurakuntien jäsenmäärä vähenee koko maassa, myös pohjalaismaakunnissa, joissa herätysliikkeet pitkään kannattelivat seurakuntaelämää. Hengellisestä elämästä ja perinnöstä on alettu vieraantua.

Asiaa ei paranna se, jos seurakuntien virastonovi on arkisin useammin lukossa kuin auki ja työntekijöitä on vaikea tavoittaa. Tästä on kuulunut moitteita. Yhtenä seurakunnan tehtävänä on kuitenkin kohdata ihmisiä.

Vaaleissa valittavat luottamushenkilöt päättävät, miten seurakunnan tuloja käytetään, keitä palkataan töihin, millaista toimintaa järjestetään ja millaisia tiloja seurakunnalla on.

Isossakyrössä ja Ylistarossa ratkaistaan ensi kaudella suuria asioita. Rakennetaanko uusi seurakuntakoti vai onko kokoontumispaikkana jokin muu tila? Mitä tapahtuu Isonkyrön pappilalle? Seinäjoen seurakunnassa on pohjustettu hallinnonuudistusta. On helppoa arvata, että kappeleista pyristellään eroon.

Valmisteilla on siis suuria hankkeita. Samaan aikaan seurakuntien talous kiristyy, väki vähenee ja yhteiskunta maallistuu. Kaikkeen tähän peilattuna vaaleja edeltäneet viikot ovat olleet hämmästyttävän hiljaisia.

Kampanjointi ja vaalityö seurakuntavaaleissa on ollut hillittyä, miltei olematonta. Pitäisikö näkyvyyden ja kiinnostuksen kasvattamiseksi kokeilla jotain uutta? Vaalikoneen ja yleisöpalstakirjoitusten rinnalle tarvitaan keskustelua, kohtaamisia, torikahveja, tapahtumia ja vaalipaneeleita. Mikään ei korvaa sitä, että ihmiset tapaavat toisiaan kasvokkain.