Aluevaltuustoryhmät haluavat selvityksen liikkuvista palveluista

Elina Koski

ETELÄ-POHJANMAA Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueen aluevaltuustoryhmien puheenjohtajat esittävät maakuntaan liikkuvia vastaanottopisteitä. Ne perustettaisiin arviointiryhmän esittämän viiden sosiaali- ja terveyskeskuksen ja yhden sosiaali- ja terveysaseman rinnalle.

Ryhmien tavoitteena ei ole luoda pysyviä palvelupisteitä entisiin tiloihin, vaan varmistaa väestölle sen tarvitsemat palvelut kustannustehokkaasti. Ne muistuttavat, että säästöjä syntyy etenkin sairauksia ja ongelmia ehkäisevistä sekä hyvinvointia ja terveyttä tukevista palvelusta.

Ryhmät huomauttavat, että arviointiryhmän ehdotuksessa ei ole ratkaisua siihen, millaisia palveluja liikkuvissa vastaanotto- tai palvelupisteissä olisi, ja kuinka monta tällaista toimipistettä maakuntaan voidaan perustaa.

Ryhmät esittävät, että liikkuvien palveluiden sijoittumista, sisältöä ja määrää selvitetään ennen lopullisia päätöksiä. Tiloja ja palveluita arvioitaessa pitää ottaa huomioon kunkin alueen väestö. Matkoista johtuvia ylimääräisiä kustannuksia on vältettävä.

Reuna-alueilla on asutuskeskittymiä, joista matka lähimpään sosiaali- ja terveyskeskukseen olisi tulevaisuudessa yli 30 minuuttia. Reuna-alueilla asuu tyypillisesti väestöä, joka on muuta väestöä vanhempaa ja tarvitsee myös enemmän palveluja, ryhmien esityksessä muistutetaan.

Jos maakuntaan perustettaisiin kuusi palvelupistettä, 30 minuutin etäisyydellä palvelusta asuisi noin 24 000 ihmistä enemmän kuin ilman palvelupisteitä.

Palvelupisteen käyttöön vuokrattaisiin vähintään yksi vastaanottohuone muine tarvittavine tiloineen. Eri päivinä samassa huoneessa tarjottaisiin esimerkiksi hoitajan palveluja, pitkäaikaissairauksien seurantaa, palveluohjausta ja lääkärin tukea. Näytteenottopalveluja järjestettäisiin mahdollisuuksien mukaan.

Myös sosiaali- ja terveyskeskusten keskinäistä työnjakoa ja työnjakoa palvelupisteiden kanssa täytyisi selvittää. On arvioitava, mitkä palvelut olisi tarjottava lähellä asukkaita ja mitä palveluja voidaan koota yhteen paikkaan.

Ryhmien mielestä on katsottava, voitaisiinko sosiaali- ja terveyskeskusten työnjaosta ja toimitiloista saatavilla nettosäästöillä turvata lähipalveluja. Lähipalvelut ovat tärkeitä sekä ennaltaehkäisyn että hoidon jatkuvuuden kannalta.

Ryhmät kehottavat vertaamaan Etelä-Pohjanmaalle esitettyä palveluverkkouudistusta muiden arviointimenettelyyn joutuneiden hyvinvointialueiden palveluihin.

Yksi näistä hyvinvointialueista on Keski-Suomi. Vertailu on tärkeää, koska Keski-Suomen alkuperäinen alijäämä on Etelä-Pohjanmaan alijäämää suurempi.

Aluevaltuustoryhmät painottavat, että ne eivät esitä arviointiryhmän ehdotukselle vaihtoehtoista tai sitä kalliimpaa palveluverkkoa. Sen sijaan ne haluavat täydentää etenkin niiden asioiden valmistelua, joiden vaikutuksia ei ole vielä riittävästi arvioitu.

Ryhmät vakuuttavat ymmärtävänsä säästöjen tarpeellisuuden. Päättäjien velvollisuutena on kuitenkin samalla varmistaa, että päätökset perustuvat mahdollisimman perusteellisiin vaikutusarvioihin.

Asukkaiden palvelut on turvattava myös harvaan asutuilla alueilla, eikä jäljelle jääviin palvelupaikkoihin saisi syntyä lisärakennus- tai laajennustarvetta.

Aluevaltuustoryhmien aloitteen ovat allekirjoittaneet valtuustoryhmien puheenjohtajat.

He ovat Helena Tuuri-Tammela (kesk.) ja Jaakko Pukkinen (kok.) Isostakyröstä, Harri Jokiranta (sd.), Jouni Vallin (ps.), Kati Nummensalo (kd.), Antti Knuuttila (vas.) ja Jenni Kuisti (vihr.).