A-
A+
En vieläkään tiedä, mitä tarkoittaa hyssykkä.
Maxim Fedorov
Jos aina kerrotaan, että suomi on vaikeaa, miten paljon se innostaa oppimaan?
Maxim Fedorov
Elina Koski
YLISTARO Täällä Maxim Fedorov, Ylistaro. Koko Suomen tuntema sotareportteri pysäköi autonsa Ylistaron kirjaston pihaan. Matkallaan hän on ehtinyt koukata Seinäjoella kirjakauppaan signeeraamaan kirjojaan.
Ylen Ukrainan-kirjeenvaihtajana Fedorov on vieraillut yli neljän vuoden ajan suomalaisten olohuoneissa ja aamukahvipöydissä, mutta hän on myös tiuhaan julkaissut kirjailija. Juuri siksi hän on saapunut Ylistaroon. Viikonloppuna Fedorov on esiintynyt Helsingin kirjamessuilla ja edellisenä iltana Lempäälän kirjastossa. Yli kolmeviikkoinen kirjailijakiertue ulottuu tällä kertaa Inariin saakka.
Tänä vuonna Fedorovilta on ilmestynyt kolme kirjaa: Ukrainan kielioppi, Suomi: ylipitkä oppimäärä ja Sodan uusi kuningas, joka on yhteistyössä droonilentäjän kanssa kirjoitettu tietokirja.
On myöhäinen lounasaika, ja Fedorovia polttelee jo päästä kiertelemään Ylistaron keskustaan. Kirjakiertueillaan hän on kolunnut yli sata paikkakuntaa, joista muutama on ollut Etelä-Pohjanmaalla. Seinäjoella hän on käynyt useasti.
Kielitieteilijä ja suomen kielen maisteri tietää, että nyt ollaan Ylistarossa, ei Ylistarolla.
– Vierailuillani näen ihmisiä ja Suomea. Se on vaihtelua.
– Kesäistä Suomea kaipaan, koska olen viettänyt kesät Kiovassa. Haluan kuitenkin rakastaa Suomea mihin vuodenaikaan hyvänsä, vapaana toimittajana työskentelevä Fedorov kertoo.
Maxim Fedorov syntyi Leningradissa, nykyisessä Pietarissa, vuonna 1985. Suomessa hän on asunut koko aikuisikänsä, vuodesta 2006. Suomesta on tullut hänen uusi kotinsa, johon hän on juurtunut kaikista kodeistaan eniten.
Nuorena Fedorov ihastui ensiksi suomeen, ei Suomeen. Ensimmäinen hänen oppimansa suomenkielinen sana oli aamu.
Suomen kieltä Fedorov alkoi opiskella 2000-luvun alussa yliopistossa Pietarissa. Hänet oli hyväksytty kielitieteen opiskelijaksi, ja filologisessa tiedekunnassa oli vaihtoehtoina kaksi uutta kieltä, puola ja suomi. Fedorov valitsi suomen, koska Pietarista pääsisi nopeasti Suomeen ja kieli tuntui tarpeeksi erikoiselta.
Jyväskylässä vaihto-opiskelijana vietetty lukukausi oli Fedoroville ratkaisevan tärkeä, sillä hän huomasi selviytyvänsä suomen kielellä sekä akateemisesti että arkielämässä. Hän ryhtyi selvittämään maisteriopintojen mahdollisuutta Suomessa, muutti Helsinkiin ja valmistui neljässä vuodessa suomen kielen ja kulttuurin maisteriksi.
– Suomeen muuttanut Maxim oli parikymppinen, persoonaltaan vielä lapsi, Fedorov huomauttaa.
Fedorov luonnehtii suomalaisia maanläheisiksi, ystävällisiksi ja vieraanvaraisiksi. Suomessa häntä on kohdeltu silkkihansikkain. Toisaalta suomalaiset ovat aikamoisia valittajia.
– Suomalaistuin nopeasti. Elämäntapa, huumori, rauhallisuus, luottamus, luontosuhde ja käsitys valtion tehtävästä helpottivat kotiutumista. Minuun vetosivat myös Suomen arkkiehtuuri ja muotoilu.
Suomalaiset uskovat sitkeästi, että suomen kieli olisi erityisen hankala omaksua. Kymmentä kieltä opiskelleen Fedorovin mukaan se on pötyä. Kielitiede ei tunne vaikeaa kieltä.
Opintomenestykseen vaikuttavat sen sijaan ainakin opiskelijan äidinkieli ja hänen innostuksensa oppia uusi kieli.
– Olen hengaillut sellaisten natiivien kanssa, jotka ovat kiinnostuneita suomesta ja sen lähisukukielistä ja osaavat käyttää kieltä luovasti. Olen luovimmillani suomeksi. Se on tärkein ajatteluni kieli.
– Jos aina kerrotaan, että suomi on vaikeaa, miten paljon se innostaa oppimaan? Entä jos uimaan opettelevalle sanottaisiin, että tuohon altaaseen on moni hukkunut?
Suomen kielen omaksumista helpottivat Fedorovin mukaan Aku, Mikki ja Yle.
Aku Ankka -albumeissa oli hyvää, laajaa sanastoa, mutta maahanmuuttajaa mietitytti, miten tavallisia yksittäiset sanat oikein ovat ihmisten puheessa.
– Joistakin sanoista jäi trauma. Yksi niistä on kotva, jota en kuule kenenkään käyttävän. Entä sanonta hyvät hyssykät? En vieläkään tiedä, mitä tarkoittaa hyssykkä.
Vuonna 2013 Fedorov pestattiin tuntityöntekijäksi Ylen venäjänkieliseen toimitukseen. Hänen elämäänsä tulivat akku ja mikki.
Talvella 2022 Venäjä hyökkäsi Ukrainaan. Ukrainaa osaava Fedorov ehdotti Ylessä, että hän voisi lähteä sodan päätyttyä toimittajaksi Ukrainaan. Yllättäen jo seuraavana päivänä hänelle ehdotettiin, voisiko hän matkustaa maahan pikimmiten.
Fedorovia mietitytti, kestäisikö kantti. ”Maxim, sinä olet maailman tasapainoisin ihminen”, tuttu psykiatri rohkaisi. Fedorov asettui Kiovaan, ja siitä lähtien suomi on ollut hänen työkielensä.
Ukrainaan Maxim Fedorov palaa joulukuussa.
– Sodasta ei voi olla lomalla, mutta on hyvä, ettei Ukraina-raportointi ole vain minun harteillani.
Hänen perustyönsä Kiovassa on samanlaista kuin muiden ulkomaantoimittajien työ. Yhteistyökumppanina on tuottaja, joka auttaa etsimään haastateltavia ja sovittelee aikatauluja.
– Haastattelukeikoille otan kuvaajan, koska olisi vaikeaa yhtä aikaa sekä haastatella että kuvata. Muulloin välineinäni ovat älypuhelin, jalusta ja laadukas mikrofoni. Sen ihmeempiä härpäkkeitä ei tarvita.
Sota näkyy Ukrainan pääkaupungissa joidenkin elintarvikkeiden puutteena, ilmahälytyksinä ja -iskuina sekä sähkökatkoina.
– Asunnossani on varaaja, joka syöttää katkojen aikana sähköä huoneiston sähköjärjestelmään. Pyykkikone ja hella eivät silloin toimi, mutta asuntoni pysyy lämpöisenä ja siellä on valot.
Sotaväsymystä Fedorov ei pode. Hänen mielestään olisi epäoikeudenmukaista ukrainalaisia kohtaan tuskailla sodan pitkittymistä.
– En ole rintamalla, vaan puolustussotaa käyvässä maassa. Olen Ukrainassa vapaasta tahdostani.
– Sota on kauhea asia, mutta elämä jatkuu.
Ylistaron kirjaston Kaukola-auditorio on tupaten täynnä, ja saliin kannetaan lisäistuimiksi tuoleja naapurihuoneesta. Toimittaja-kirjailija Maxim Fedorovin vierailu on houkutellut saliin noin sata kuulijaa.
Kaksimielisestä huumorista pitävä Fedorov väläyttää alkajaisiksi koomikon kykyjään. Kankaalle ilmestyy kuva, jossa Fedorov poseeraa Alapää-kyltin edessä Pelmaalla. Millaista nimistöä teillä onkaan!
Yleisö hörähtää nauruun ja panee paremmaksi. Vieras kuulee, että Ylistarossa on Alapään höylääjät -niminen harrastajaryhmä. Joku yleisölehterillä istuvista tohtii jopa tunnustaa kuuluvansa höylääjäporukkaan.
Sitten itse asiaan. Fedorov julkaisi esikoisteoksensa Minun Ukrainani vuonna 2023. Kustantaja oli pyytänyt häneltä kirjaa edellisen vuoden lopussa.
– Ensimmäinen kesäni Kiovassa oli melko rauhallinen, mutta lokakuussa 2022 Venäjä aloitti edelleen jatkuvan energiaterrorin. Asuin silloin Kiovan pääkadulla ja näin ilmaiskun.
Kirjan ilmestyttyä Fedorov osallistui Helsingin kirjamessuille.
– Huomasin, että suomalaisilla oli kova tiedonjano.
Fedorovin toinen teos Sodan näyttämöt ilmestyi vuonna 2024. Siinä kirjailija selvittää, millaisia paikkoja uutisisista tutut Ukrainan sodan näyttämöt ovat ja mistä ne ovat tunnettuja.
Kolmas teos Itsenäisyydestä itsenäisyyteen julkaisiin viime vuonna. Fedorov kirjoittaa Suomen ja Ukrainan yhteyksistä ja yhteneväisyyksistä vuosina 1917–1991. Yhteisiä asioita ilmaantui niin paljon, että ajanjakso piti rajata.
Tämän vuoden elokuussa julkaistu Ukrainan kielioppi on ensimmäinen suomenkielinen kielioppikirja ukrainan kielestä. Fedorov oli havahtunut siihen, ettei nykyaikaista ukrainan kielioppia ole julkaistu edes maailman valtakielillä.
Loppukesällä kirjakauppoihin tullut Suomi: ylipitkä oppimäärä on pakinakokoelma, jossa Fedorov kirjoittaa omasta Suomi-matkastaan ja siitä, miten hän solahti suomalaiseen yhteiskuntaan sulautumatta siihen kokonaan.
– Kirjan idea on kolme vuotta vanha. Olen saanut siihen aineistoa kirjakiertueilta. Monesta asiasta olen kirjoittanut sosiaalisessa mediassa, mutta kirjassa on myös havaintoja, joista en ole puhunut julkisesti.
Tuorein Fedorovin kirjoista on lokakuussa ilmestynyt, droonien sodasta kertova Sodan uusi kuningas. Sen hän on kirjoittanut Ukrainassa droonilentäjänä palvelleen suomalaismiehen kanssa.
Helmikuussa Fedorovilta ilmestyy dekkarihenkinen kaunokirja ja ensi syksynä tietokirja.
– Niiden välissä tulee ehkä jotain muuta.
Ylistarosta Tervolaan lähtenyt Fedorov sai matkaevääkseen laatikollisen runebergintorttuja, herkkuaan. Vastaava kirjastonhoitaja Piia Isoaho lahjoitti vieraalle myös Ylistaron Kilpa-Veljien myssyn.
luetuimmat
uusimmat
Mielipide
Kuvagalleria
A-
A+
En vieläkään tiedä, mitä tarkoittaa hyssykkä.
Maxim Fedorov
Jos aina kerrotaan, että suomi on vaikeaa, miten paljon se innostaa oppimaan?
Maxim Fedorov
Elina Koski
YLISTARO Täällä Maxim Fedorov, Ylistaro. Koko Suomen tuntema sotareportteri pysäköi autonsa Ylistaron kirjaston pihaan. Matkallaan hän on ehtinyt koukata Seinäjoella kirjakauppaan signeeraamaan kirjojaan.
Ylen Ukrainan-kirjeenvaihtajana Fedorov on vieraillut yli neljän vuoden ajan suomalaisten olohuoneissa ja aamukahvipöydissä, mutta hän on myös tiuhaan julkaissut kirjailija. Juuri siksi hän on saapunut Ylistaroon. Viikonloppuna Fedorov on esiintynyt Helsingin kirjamessuilla ja edellisenä iltana Lempäälän kirjastossa. Yli kolmeviikkoinen kirjailijakiertue ulottuu tällä kertaa Inariin saakka.
Tänä vuonna Fedorovilta on ilmestynyt kolme kirjaa: Ukrainan kielioppi, Suomi: ylipitkä oppimäärä ja Sodan uusi kuningas, joka on yhteistyössä droonilentäjän kanssa kirjoitettu tietokirja.
On myöhäinen lounasaika, ja Fedorovia polttelee jo päästä kiertelemään Ylistaron keskustaan. Kirjakiertueillaan hän on kolunnut yli sata paikkakuntaa, joista muutama on ollut Etelä-Pohjanmaalla. Seinäjoella hän on käynyt useasti.
Kielitieteilijä ja suomen kielen maisteri tietää, että nyt ollaan Ylistarossa, ei Ylistarolla.
– Vierailuillani näen ihmisiä ja Suomea. Se on vaihtelua.
– Kesäistä Suomea kaipaan, koska olen viettänyt kesät Kiovassa. Haluan kuitenkin rakastaa Suomea mihin vuodenaikaan hyvänsä, vapaana toimittajana työskentelevä Fedorov kertoo.
Maxim Fedorov syntyi Leningradissa, nykyisessä Pietarissa, vuonna 1985. Suomessa hän on asunut koko aikuisikänsä, vuodesta 2006. Suomesta on tullut hänen uusi kotinsa, johon hän on juurtunut kaikista kodeistaan eniten.
Nuorena Fedorov ihastui ensiksi suomeen, ei Suomeen. Ensimmäinen hänen oppimansa suomenkielinen sana oli aamu.
Suomen kieltä Fedorov alkoi opiskella 2000-luvun alussa yliopistossa Pietarissa. Hänet oli hyväksytty kielitieteen opiskelijaksi, ja filologisessa tiedekunnassa oli vaihtoehtoina kaksi uutta kieltä, puola ja suomi. Fedorov valitsi suomen, koska Pietarista pääsisi nopeasti Suomeen ja kieli tuntui tarpeeksi erikoiselta.
Jyväskylässä vaihto-opiskelijana vietetty lukukausi oli Fedoroville ratkaisevan tärkeä, sillä hän huomasi selviytyvänsä suomen kielellä sekä akateemisesti että arkielämässä. Hän ryhtyi selvittämään maisteriopintojen mahdollisuutta Suomessa, muutti Helsinkiin ja valmistui neljässä vuodessa suomen kielen ja kulttuurin maisteriksi.
– Suomeen muuttanut Maxim oli parikymppinen, persoonaltaan vielä lapsi, Fedorov huomauttaa.
Fedorov luonnehtii suomalaisia maanläheisiksi, ystävällisiksi ja vieraanvaraisiksi. Suomessa häntä on kohdeltu silkkihansikkain. Toisaalta suomalaiset ovat aikamoisia valittajia.
– Suomalaistuin nopeasti. Elämäntapa, huumori, rauhallisuus, luottamus, luontosuhde ja käsitys valtion tehtävästä helpottivat kotiutumista. Minuun vetosivat myös Suomen arkkiehtuuri ja muotoilu.
Suomalaiset uskovat sitkeästi, että suomen kieli olisi erityisen hankala omaksua. Kymmentä kieltä opiskelleen Fedorovin mukaan se on pötyä. Kielitiede ei tunne vaikeaa kieltä.
Opintomenestykseen vaikuttavat sen sijaan ainakin opiskelijan äidinkieli ja hänen innostuksensa oppia uusi kieli.
– Olen hengaillut sellaisten natiivien kanssa, jotka ovat kiinnostuneita suomesta ja sen lähisukukielistä ja osaavat käyttää kieltä luovasti. Olen luovimmillani suomeksi. Se on tärkein ajatteluni kieli.
– Jos aina kerrotaan, että suomi on vaikeaa, miten paljon se innostaa oppimaan? Entä jos uimaan opettelevalle sanottaisiin, että tuohon altaaseen on moni hukkunut?
Suomen kielen omaksumista helpottivat Fedorovin mukaan Aku, Mikki ja Yle.
Aku Ankka -albumeissa oli hyvää, laajaa sanastoa, mutta maahanmuuttajaa mietitytti, miten tavallisia yksittäiset sanat oikein ovat ihmisten puheessa.
– Joistakin sanoista jäi trauma. Yksi niistä on kotva, jota en kuule kenenkään käyttävän. Entä sanonta hyvät hyssykät? En vieläkään tiedä, mitä tarkoittaa hyssykkä.
Vuonna 2013 Fedorov pestattiin tuntityöntekijäksi Ylen venäjänkieliseen toimitukseen. Hänen elämäänsä tulivat akku ja mikki.
Talvella 2022 Venäjä hyökkäsi Ukrainaan. Ukrainaa osaava Fedorov ehdotti Ylessä, että hän voisi lähteä sodan päätyttyä toimittajaksi Ukrainaan. Yllättäen jo seuraavana päivänä hänelle ehdotettiin, voisiko hän matkustaa maahan pikimmiten.
Fedorovia mietitytti, kestäisikö kantti. ”Maxim, sinä olet maailman tasapainoisin ihminen”, tuttu psykiatri rohkaisi. Fedorov asettui Kiovaan, ja siitä lähtien suomi on ollut hänen työkielensä.
Ukrainaan Maxim Fedorov palaa joulukuussa.
– Sodasta ei voi olla lomalla, mutta on hyvä, ettei Ukraina-raportointi ole vain minun harteillani.
Hänen perustyönsä Kiovassa on samanlaista kuin muiden ulkomaantoimittajien työ. Yhteistyökumppanina on tuottaja, joka auttaa etsimään haastateltavia ja sovittelee aikatauluja.
– Haastattelukeikoille otan kuvaajan, koska olisi vaikeaa yhtä aikaa sekä haastatella että kuvata. Muulloin välineinäni ovat älypuhelin, jalusta ja laadukas mikrofoni. Sen ihmeempiä härpäkkeitä ei tarvita.
Sota näkyy Ukrainan pääkaupungissa joidenkin elintarvikkeiden puutteena, ilmahälytyksinä ja -iskuina sekä sähkökatkoina.
– Asunnossani on varaaja, joka syöttää katkojen aikana sähköä huoneiston sähköjärjestelmään. Pyykkikone ja hella eivät silloin toimi, mutta asuntoni pysyy lämpöisenä ja siellä on valot.
Sotaväsymystä Fedorov ei pode. Hänen mielestään olisi epäoikeudenmukaista ukrainalaisia kohtaan tuskailla sodan pitkittymistä.
– En ole rintamalla, vaan puolustussotaa käyvässä maassa. Olen Ukrainassa vapaasta tahdostani.
– Sota on kauhea asia, mutta elämä jatkuu.
Ylistaron kirjaston Kaukola-auditorio on tupaten täynnä, ja saliin kannetaan lisäistuimiksi tuoleja naapurihuoneesta. Toimittaja-kirjailija Maxim Fedorovin vierailu on houkutellut saliin noin sata kuulijaa.
Kaksimielisestä huumorista pitävä Fedorov väläyttää alkajaisiksi koomikon kykyjään. Kankaalle ilmestyy kuva, jossa Fedorov poseeraa Alapää-kyltin edessä Pelmaalla. Millaista nimistöä teillä onkaan!
Yleisö hörähtää nauruun ja panee paremmaksi. Vieras kuulee, että Ylistarossa on Alapään höylääjät -niminen harrastajaryhmä. Joku yleisölehterillä istuvista tohtii jopa tunnustaa kuuluvansa höylääjäporukkaan.
Sitten itse asiaan. Fedorov julkaisi esikoisteoksensa Minun Ukrainani vuonna 2023. Kustantaja oli pyytänyt häneltä kirjaa edellisen vuoden lopussa.
– Ensimmäinen kesäni Kiovassa oli melko rauhallinen, mutta lokakuussa 2022 Venäjä aloitti edelleen jatkuvan energiaterrorin. Asuin silloin Kiovan pääkadulla ja näin ilmaiskun.
Kirjan ilmestyttyä Fedorov osallistui Helsingin kirjamessuille.
– Huomasin, että suomalaisilla oli kova tiedonjano.
Fedorovin toinen teos Sodan näyttämöt ilmestyi vuonna 2024. Siinä kirjailija selvittää, millaisia paikkoja uutisisista tutut Ukrainan sodan näyttämöt ovat ja mistä ne ovat tunnettuja.
Kolmas teos Itsenäisyydestä itsenäisyyteen julkaisiin viime vuonna. Fedorov kirjoittaa Suomen ja Ukrainan yhteyksistä ja yhteneväisyyksistä vuosina 1917–1991. Yhteisiä asioita ilmaantui niin paljon, että ajanjakso piti rajata.
Tämän vuoden elokuussa julkaistu Ukrainan kielioppi on ensimmäinen suomenkielinen kielioppikirja ukrainan kielestä. Fedorov oli havahtunut siihen, ettei nykyaikaista ukrainan kielioppia ole julkaistu edes maailman valtakielillä.
Loppukesällä kirjakauppoihin tullut Suomi: ylipitkä oppimäärä on pakinakokoelma, jossa Fedorov kirjoittaa omasta Suomi-matkastaan ja siitä, miten hän solahti suomalaiseen yhteiskuntaan sulautumatta siihen kokonaan.
– Kirjan idea on kolme vuotta vanha. Olen saanut siihen aineistoa kirjakiertueilta. Monesta asiasta olen kirjoittanut sosiaalisessa mediassa, mutta kirjassa on myös havaintoja, joista en ole puhunut julkisesti.
Tuorein Fedorovin kirjoista on lokakuussa ilmestynyt, droonien sodasta kertova Sodan uusi kuningas. Sen hän on kirjoittanut Ukrainassa droonilentäjänä palvelleen suomalaismiehen kanssa.
Helmikuussa Fedorovilta ilmestyy dekkarihenkinen kaunokirja ja ensi syksynä tietokirja.
– Niiden välissä tulee ehkä jotain muuta.
Ylistarosta Tervolaan lähtenyt Fedorov sai matkaevääkseen laatikollisen runebergintorttuja, herkkuaan. Vastaava kirjastonhoitaja Piia Isoaho lahjoitti vieraalle myös Ylistaron Kilpa-Veljien myssyn.
Ajankohtaista
Kalluppi
luetuimmat
uusimmat
Mielipide
A-
A+
En vieläkään tiedä, mitä tarkoittaa hyssykkä.
Maxim Fedorov
Jos aina kerrotaan, että suomi on vaikeaa, miten paljon se innostaa oppimaan?
Maxim Fedorov
Elina Koski
YLISTARO Täällä Maxim Fedorov, Ylistaro. Koko Suomen tuntema sotareportteri pysäköi autonsa Ylistaron kirjaston pihaan. Matkallaan hän on ehtinyt koukata Seinäjoella kirjakauppaan signeeraamaan kirjojaan.
Ylen Ukrainan-kirjeenvaihtajana Fedorov on vieraillut yli neljän vuoden ajan suomalaisten olohuoneissa ja aamukahvipöydissä, mutta hän on myös tiuhaan julkaissut kirjailija. Juuri siksi hän on saapunut Ylistaroon. Viikonloppuna Fedorov on esiintynyt Helsingin kirjamessuilla ja edellisenä iltana Lempäälän kirjastossa. Yli kolmeviikkoinen kirjailijakiertue ulottuu tällä kertaa Inariin saakka.
Tänä vuonna Fedorovilta on ilmestynyt kolme kirjaa: Ukrainan kielioppi, Suomi: ylipitkä oppimäärä ja Sodan uusi kuningas, joka on yhteistyössä droonilentäjän kanssa kirjoitettu tietokirja.
On myöhäinen lounasaika, ja Fedorovia polttelee jo päästä kiertelemään Ylistaron keskustaan. Kirjakiertueillaan hän on kolunnut yli sata paikkakuntaa, joista muutama on ollut Etelä-Pohjanmaalla. Seinäjoella hän on käynyt useasti.
Kielitieteilijä ja suomen kielen maisteri tietää, että nyt ollaan Ylistarossa, ei Ylistarolla.
– Vierailuillani näen ihmisiä ja Suomea. Se on vaihtelua.
– Kesäistä Suomea kaipaan, koska olen viettänyt kesät Kiovassa. Haluan kuitenkin rakastaa Suomea mihin vuodenaikaan hyvänsä, vapaana toimittajana työskentelevä Fedorov kertoo.
Maxim Fedorov syntyi Leningradissa, nykyisessä Pietarissa, vuonna 1985. Suomessa hän on asunut koko aikuisikänsä, vuodesta 2006. Suomesta on tullut hänen uusi kotinsa, johon hän on juurtunut kaikista kodeistaan eniten.
Nuorena Fedorov ihastui ensiksi suomeen, ei Suomeen. Ensimmäinen hänen oppimansa suomenkielinen sana oli aamu.
Suomen kieltä Fedorov alkoi opiskella 2000-luvun alussa yliopistossa Pietarissa. Hänet oli hyväksytty kielitieteen opiskelijaksi, ja filologisessa tiedekunnassa oli vaihtoehtoina kaksi uutta kieltä, puola ja suomi. Fedorov valitsi suomen, koska Pietarista pääsisi nopeasti Suomeen ja kieli tuntui tarpeeksi erikoiselta.
Jyväskylässä vaihto-opiskelijana vietetty lukukausi oli Fedoroville ratkaisevan tärkeä, sillä hän huomasi selviytyvänsä suomen kielellä sekä akateemisesti että arkielämässä. Hän ryhtyi selvittämään maisteriopintojen mahdollisuutta Suomessa, muutti Helsinkiin ja valmistui neljässä vuodessa suomen kielen ja kulttuurin maisteriksi.
– Suomeen muuttanut Maxim oli parikymppinen, persoonaltaan vielä lapsi, Fedorov huomauttaa.
Fedorov luonnehtii suomalaisia maanläheisiksi, ystävällisiksi ja vieraanvaraisiksi. Suomessa häntä on kohdeltu silkkihansikkain. Toisaalta suomalaiset ovat aikamoisia valittajia.
– Suomalaistuin nopeasti. Elämäntapa, huumori, rauhallisuus, luottamus, luontosuhde ja käsitys valtion tehtävästä helpottivat kotiutumista. Minuun vetosivat myös Suomen arkkiehtuuri ja muotoilu.
Suomalaiset uskovat sitkeästi, että suomen kieli olisi erityisen hankala omaksua. Kymmentä kieltä opiskelleen Fedorovin mukaan se on pötyä. Kielitiede ei tunne vaikeaa kieltä.
Opintomenestykseen vaikuttavat sen sijaan ainakin opiskelijan äidinkieli ja hänen innostuksensa oppia uusi kieli.
– Olen hengaillut sellaisten natiivien kanssa, jotka ovat kiinnostuneita suomesta ja sen lähisukukielistä ja osaavat käyttää kieltä luovasti. Olen luovimmillani suomeksi. Se on tärkein ajatteluni kieli.
– Jos aina kerrotaan, että suomi on vaikeaa, miten paljon se innostaa oppimaan? Entä jos uimaan opettelevalle sanottaisiin, että tuohon altaaseen on moni hukkunut?
Suomen kielen omaksumista helpottivat Fedorovin mukaan Aku, Mikki ja Yle.
Aku Ankka -albumeissa oli hyvää, laajaa sanastoa, mutta maahanmuuttajaa mietitytti, miten tavallisia yksittäiset sanat oikein ovat ihmisten puheessa.
– Joistakin sanoista jäi trauma. Yksi niistä on kotva, jota en kuule kenenkään käyttävän. Entä sanonta hyvät hyssykät? En vieläkään tiedä, mitä tarkoittaa hyssykkä.
Vuonna 2013 Fedorov pestattiin tuntityöntekijäksi Ylen venäjänkieliseen toimitukseen. Hänen elämäänsä tulivat akku ja mikki.
Talvella 2022 Venäjä hyökkäsi Ukrainaan. Ukrainaa osaava Fedorov ehdotti Ylessä, että hän voisi lähteä sodan päätyttyä toimittajaksi Ukrainaan. Yllättäen jo seuraavana päivänä hänelle ehdotettiin, voisiko hän matkustaa maahan pikimmiten.
Fedorovia mietitytti, kestäisikö kantti. ”Maxim, sinä olet maailman tasapainoisin ihminen”, tuttu psykiatri rohkaisi. Fedorov asettui Kiovaan, ja siitä lähtien suomi on ollut hänen työkielensä.
Ukrainaan Maxim Fedorov palaa joulukuussa.
– Sodasta ei voi olla lomalla, mutta on hyvä, ettei Ukraina-raportointi ole vain minun harteillani.
Hänen perustyönsä Kiovassa on samanlaista kuin muiden ulkomaantoimittajien työ. Yhteistyökumppanina on tuottaja, joka auttaa etsimään haastateltavia ja sovittelee aikatauluja.
– Haastattelukeikoille otan kuvaajan, koska olisi vaikeaa yhtä aikaa sekä haastatella että kuvata. Muulloin välineinäni ovat älypuhelin, jalusta ja laadukas mikrofoni. Sen ihmeempiä härpäkkeitä ei tarvita.
Sota näkyy Ukrainan pääkaupungissa joidenkin elintarvikkeiden puutteena, ilmahälytyksinä ja -iskuina sekä sähkökatkoina.
– Asunnossani on varaaja, joka syöttää katkojen aikana sähköä huoneiston sähköjärjestelmään. Pyykkikone ja hella eivät silloin toimi, mutta asuntoni pysyy lämpöisenä ja siellä on valot.
Sotaväsymystä Fedorov ei pode. Hänen mielestään olisi epäoikeudenmukaista ukrainalaisia kohtaan tuskailla sodan pitkittymistä.
– En ole rintamalla, vaan puolustussotaa käyvässä maassa. Olen Ukrainassa vapaasta tahdostani.
– Sota on kauhea asia, mutta elämä jatkuu.
Ylistaron kirjaston Kaukola-auditorio on tupaten täynnä, ja saliin kannetaan lisäistuimiksi tuoleja naapurihuoneesta. Toimittaja-kirjailija Maxim Fedorovin vierailu on houkutellut saliin noin sata kuulijaa.
Kaksimielisestä huumorista pitävä Fedorov väläyttää alkajaisiksi koomikon kykyjään. Kankaalle ilmestyy kuva, jossa Fedorov poseeraa Alapää-kyltin edessä Pelmaalla. Millaista nimistöä teillä onkaan!
Yleisö hörähtää nauruun ja panee paremmaksi. Vieras kuulee, että Ylistarossa on Alapään höylääjät -niminen harrastajaryhmä. Joku yleisölehterillä istuvista tohtii jopa tunnustaa kuuluvansa höylääjäporukkaan.
Sitten itse asiaan. Fedorov julkaisi esikoisteoksensa Minun Ukrainani vuonna 2023. Kustantaja oli pyytänyt häneltä kirjaa edellisen vuoden lopussa.
– Ensimmäinen kesäni Kiovassa oli melko rauhallinen, mutta lokakuussa 2022 Venäjä aloitti edelleen jatkuvan energiaterrorin. Asuin silloin Kiovan pääkadulla ja näin ilmaiskun.
Kirjan ilmestyttyä Fedorov osallistui Helsingin kirjamessuille.
– Huomasin, että suomalaisilla oli kova tiedonjano.
Fedorovin toinen teos Sodan näyttämöt ilmestyi vuonna 2024. Siinä kirjailija selvittää, millaisia paikkoja uutisisista tutut Ukrainan sodan näyttämöt ovat ja mistä ne ovat tunnettuja.
Kolmas teos Itsenäisyydestä itsenäisyyteen julkaisiin viime vuonna. Fedorov kirjoittaa Suomen ja Ukrainan yhteyksistä ja yhteneväisyyksistä vuosina 1917–1991. Yhteisiä asioita ilmaantui niin paljon, että ajanjakso piti rajata.
Tämän vuoden elokuussa julkaistu Ukrainan kielioppi on ensimmäinen suomenkielinen kielioppikirja ukrainan kielestä. Fedorov oli havahtunut siihen, ettei nykyaikaista ukrainan kielioppia ole julkaistu edes maailman valtakielillä.
Loppukesällä kirjakauppoihin tullut Suomi: ylipitkä oppimäärä on pakinakokoelma, jossa Fedorov kirjoittaa omasta Suomi-matkastaan ja siitä, miten hän solahti suomalaiseen yhteiskuntaan sulautumatta siihen kokonaan.
– Kirjan idea on kolme vuotta vanha. Olen saanut siihen aineistoa kirjakiertueilta. Monesta asiasta olen kirjoittanut sosiaalisessa mediassa, mutta kirjassa on myös havaintoja, joista en ole puhunut julkisesti.
Tuorein Fedorovin kirjoista on lokakuussa ilmestynyt, droonien sodasta kertova Sodan uusi kuningas. Sen hän on kirjoittanut Ukrainassa droonilentäjänä palvelleen suomalaismiehen kanssa.
Helmikuussa Fedorovilta ilmestyy dekkarihenkinen kaunokirja ja ensi syksynä tietokirja.
– Niiden välissä tulee ehkä jotain muuta.
Ylistarosta Tervolaan lähtenyt Fedorov sai matkaevääkseen laatikollisen runebergintorttuja, herkkuaan. Vastaava kirjastonhoitaja Piia Isoaho lahjoitti vieraalle myös Ylistaron Kilpa-Veljien myssyn.
luetuimmat
uusimmat
Mielipide
Kuvagalleria