A-
A+
Ylistaron yleisurheilukentän radan ja suorituspaikkojen pinnoitus on yksi Seinäjoen kaupungin talousarviohankkeista ensi vuonna.
Elina Koski
Seinäjoki pärjää, kun uskallamme paljon, mutta emme mitä hyvänsä.
Pasi Kivisaari
Elina Koski
SEINÄJOKI Seinäjoen kaupunginvaltuusto oli tyytyväinen ensi vuoden talousarvioesitykseen.
Tulos on 5,1 miljoonaa euroa ylijäämäinen, veroprosentteja ei nosteta ja lainataakka kevenee ensi vuoden aikana noin 5 miljoonaa euroa. Investointeihinsa kaupunki käyttää suunnilleen 33 miljoonaa euroa. Investoinnit keskittyvät päiväkoteihin ja kouluihin.
Ainut muutosesitys tehtiin kesäsiirtolan remonttiin esitettyjen määrärahojen poistamiseksi talousarviosta ja -suunnitelmasta. Aki Ruotsalan (kd.) esittämä ja Kati Nummensalon (kd.) kannattama esitys hävisi äänestyksen 41–10.
Kaupunki kunnostaa Kessulana tunnettua kesäsiirtolaa ensi vuonna 150 000 eurolla. Vuonna 2028 kunnostustyöhön tarvittaisiin vielä 200 000 euroa.
Kaupunginhallitus oli lisännyt talousarvioesitykseen 200 000 euroa purkuhankkeisiin, mikä mahdollistaa kantakaupungin Kärjen koulun purun. Tyhjilleen jääneet rakennukset houkuttelevat ilkivaltaan, joten valtuustosalissa pidettiin lisärahaa hyvänä asiana.
Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pasi Kivisaari (kesk.) totesi, että rakenteellinen sopeutusohjelma kaartaa loppusuoralle. Talousarvio pitää kaupungin liikkeessä, ja samalla vahvistetaan taloutta.
Tulojen ja menojen tasapainoa on Kivisaaren mukaan edelleen parannettava.
Yritysten investoinnit ja datakeskus avaavat Seinäjoelle merkittäviä mahdollisuuksia, mutta elinvoimaa rakennetaan myös kulttuurilla ja liikunnalla.
– Seinäjoki pärjää, kun uskallamme paljon, mutta emme mitä hyvänsä.
Ryhmäpuheissa oli yhteinen sävel.
Keskustan Johannes Karhun mukaan talous on saatu oikeille jengoille ja välttämättömät rakenteelliset sopeutukset etenevät määrätietoisesti. Investoinnit tukevat kasvua, perheitä ja yrityksiä. Seinäjoen kasvu on hallittua ja yhteisöllistä.
Investointeja pitää asettaa tärkeysjärjestykseen niiden vaikuttavuuden mukaan, ja päätöksenteon ytimessä on pidettävä elinvoima ja yritysten menestys.
Kokoomuksen Jesse Luhtalan mielestä talousarviosta huomaa, että vastuu on tunnistettu jokaisen pöydän ääressä. Talousarviossa näkyy myös se, että veroruuvia on aiemmin kiristetty. Tulos ei siis ole syntynyt pelkästään säästäen.
Luhtala toivoi sopeutusten opettamasta kustannustietoisuudesta pysyvää toimintatapaa. Talouskuria on oltava myös tulevaisuudessa. Kasvavan kaupungin pitää investoida, mutta siihen tarvitaan vahvaa tulosta, jotta velkamäärä pysyy aisoissa.
Varhaiskasvatuksen ja koulutuksen, ydintehtävien, laatua on kehitettävä, mutta samanaikaisesti palveluverkkoa joudutaan sopeuttamaan vähenevän lapsimäärän mukaiseksi.
Luhtala uskoi, että kaupunki voi joutua vielä reivaamaan näkemyksiään, sillä valtion säästöt heijastuvat kuntiin.
Talousarvio turvaa palvelut ja antaa mahdollisuuden kehittää kaupunkia kestävästi. Talous on vakaalla pohjalla, sosiaalidemokraattien Eetu Lehtola arvioi.
Lehtolan mukaan Seinäjoen lukio on seuraava suuri investointi uimahallin valmistuttua. Kaupungin on selvitettävä, voidaanko lukio rakentaa lähellä Framia. Se mahdollistaisi yhteistyön ammattikorkeakoulun kanssa. Myös vapautuvien korkeakoulutilojen soveltuvuus lukio-opetukseen on selvitettävä.
Lehtola kiirehti huolehtimaan siitä, että kaupungissa on riittävästi vuokra-asuntoja. Niitä tarvitaan, sillä datakeskuksen vuoksi kaupunki kansainvälistyy.
Ylistarolainen Piia Kattelus-Kilpeläinen piti kristillisdemokraattien ryhmäpuheen. Hän muistutti, että Seinäjoen kasvua rakennetaan elinvoimalla ja työllä. Siihen tarvitaan menestyviä yrityksiä.
Erityisen tärkeänä arvona ryhmälleen Kattelus-Kilpeläinen piti vastuullisuutta. Talous on vastuuta, mutta vastuu tarkoittaa myös huolenpitoa ihmisistä, jotka tarvitsevat yhteiskunnan apua.
Rakenteita ja toimintatapoja on uskallettava uudistaa, mutta rakenteellisen sopeutuksen, Seinäjoen oman velkajarrun, lisäksi on painettava kaasua. Päämääränä on toimiva ja myös reuna-alueidensa asukkaista huolehtiva kaupunki. Talousarvio tehdään asukkaita varten, ja numeroiden takana on ihmisiä, Kattelus-Kilpeläinen perusteli.
Selvimmin tyytyväisyytensä ilmaisi perussuomalaisten Erkki Valtamäki. Hän piti talousarviota 25-vuotisen valtuustouransa parhaimpana. Valtavista säästöistä huolimatta talousarvioon saatu mahdutetuksi kaikki, mitä ensi vuonna tarvitaan.
Vihreiden Laura Ala-Kokon mukaan on erityisen tärkeää, että vahvistunut talous perustuu rakenteiden kehittämistyöhön.
Kun talous saadaan vielä vakaammalle perustalle, kaupunki voi entistä paremmin kehittää palveluja ja ratkaisuja, joita tarvitaan väestörakenteen muuttuessa. Lapsia on entistä vähemmän, iäkkäitä ihmisiä yhä enemmän. Ala-Kokon mukaan tämä muutos on pakko ottaa huomioon.
Vasemmistoliiton Antti Knuuttila kehui, että oli oikea ratkaisu olla korottamatta veroja aikana, jolloin keskituloisenkin tili hupenee välttämättömiin elinkustannuksiin.
Talousarvio on kohtuullisen hyvä, Knuuttila luonnehti. Ilmaiseksi se ei tullut, sillä siihen on tarvittu sopeutuksia ja palveluiden karsimista.
Kaupunkia haastava vähenevä oppilasmäärä tarkoittaa myös pieneneviä valtionosuuksia, Knuuttila muistutti. Väestö kuitenkin kasvaa, joten myös uusiin tarpeisiin pitää investoida. Sitä helpottaa pienenevä velkamäärä.
luetuimmat
uusimmat
Mielipide
Kuvagalleria
A-
A+
Ylistaron yleisurheilukentän radan ja suorituspaikkojen pinnoitus on yksi Seinäjoen kaupungin talousarviohankkeista ensi vuonna.
Elina Koski
Seinäjoki pärjää, kun uskallamme paljon, mutta emme mitä hyvänsä.
Pasi Kivisaari
Elina Koski
SEINÄJOKI Seinäjoen kaupunginvaltuusto oli tyytyväinen ensi vuoden talousarvioesitykseen.
Tulos on 5,1 miljoonaa euroa ylijäämäinen, veroprosentteja ei nosteta ja lainataakka kevenee ensi vuoden aikana noin 5 miljoonaa euroa. Investointeihinsa kaupunki käyttää suunnilleen 33 miljoonaa euroa. Investoinnit keskittyvät päiväkoteihin ja kouluihin.
Ainut muutosesitys tehtiin kesäsiirtolan remonttiin esitettyjen määrärahojen poistamiseksi talousarviosta ja -suunnitelmasta. Aki Ruotsalan (kd.) esittämä ja Kati Nummensalon (kd.) kannattama esitys hävisi äänestyksen 41–10.
Kaupunki kunnostaa Kessulana tunnettua kesäsiirtolaa ensi vuonna 150 000 eurolla. Vuonna 2028 kunnostustyöhön tarvittaisiin vielä 200 000 euroa.
Kaupunginhallitus oli lisännyt talousarvioesitykseen 200 000 euroa purkuhankkeisiin, mikä mahdollistaa kantakaupungin Kärjen koulun purun. Tyhjilleen jääneet rakennukset houkuttelevat ilkivaltaan, joten valtuustosalissa pidettiin lisärahaa hyvänä asiana.
Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pasi Kivisaari (kesk.) totesi, että rakenteellinen sopeutusohjelma kaartaa loppusuoralle. Talousarvio pitää kaupungin liikkeessä, ja samalla vahvistetaan taloutta.
Tulojen ja menojen tasapainoa on Kivisaaren mukaan edelleen parannettava.
Yritysten investoinnit ja datakeskus avaavat Seinäjoelle merkittäviä mahdollisuuksia, mutta elinvoimaa rakennetaan myös kulttuurilla ja liikunnalla.
– Seinäjoki pärjää, kun uskallamme paljon, mutta emme mitä hyvänsä.
Ryhmäpuheissa oli yhteinen sävel.
Keskustan Johannes Karhun mukaan talous on saatu oikeille jengoille ja välttämättömät rakenteelliset sopeutukset etenevät määrätietoisesti. Investoinnit tukevat kasvua, perheitä ja yrityksiä. Seinäjoen kasvu on hallittua ja yhteisöllistä.
Investointeja pitää asettaa tärkeysjärjestykseen niiden vaikuttavuuden mukaan, ja päätöksenteon ytimessä on pidettävä elinvoima ja yritysten menestys.
Kokoomuksen Jesse Luhtalan mielestä talousarviosta huomaa, että vastuu on tunnistettu jokaisen pöydän ääressä. Talousarviossa näkyy myös se, että veroruuvia on aiemmin kiristetty. Tulos ei siis ole syntynyt pelkästään säästäen.
Luhtala toivoi sopeutusten opettamasta kustannustietoisuudesta pysyvää toimintatapaa. Talouskuria on oltava myös tulevaisuudessa. Kasvavan kaupungin pitää investoida, mutta siihen tarvitaan vahvaa tulosta, jotta velkamäärä pysyy aisoissa.
Varhaiskasvatuksen ja koulutuksen, ydintehtävien, laatua on kehitettävä, mutta samanaikaisesti palveluverkkoa joudutaan sopeuttamaan vähenevän lapsimäärän mukaiseksi.
Luhtala uskoi, että kaupunki voi joutua vielä reivaamaan näkemyksiään, sillä valtion säästöt heijastuvat kuntiin.
Talousarvio turvaa palvelut ja antaa mahdollisuuden kehittää kaupunkia kestävästi. Talous on vakaalla pohjalla, sosiaalidemokraattien Eetu Lehtola arvioi.
Lehtolan mukaan Seinäjoen lukio on seuraava suuri investointi uimahallin valmistuttua. Kaupungin on selvitettävä, voidaanko lukio rakentaa lähellä Framia. Se mahdollistaisi yhteistyön ammattikorkeakoulun kanssa. Myös vapautuvien korkeakoulutilojen soveltuvuus lukio-opetukseen on selvitettävä.
Lehtola kiirehti huolehtimaan siitä, että kaupungissa on riittävästi vuokra-asuntoja. Niitä tarvitaan, sillä datakeskuksen vuoksi kaupunki kansainvälistyy.
Ylistarolainen Piia Kattelus-Kilpeläinen piti kristillisdemokraattien ryhmäpuheen. Hän muistutti, että Seinäjoen kasvua rakennetaan elinvoimalla ja työllä. Siihen tarvitaan menestyviä yrityksiä.
Erityisen tärkeänä arvona ryhmälleen Kattelus-Kilpeläinen piti vastuullisuutta. Talous on vastuuta, mutta vastuu tarkoittaa myös huolenpitoa ihmisistä, jotka tarvitsevat yhteiskunnan apua.
Rakenteita ja toimintatapoja on uskallettava uudistaa, mutta rakenteellisen sopeutuksen, Seinäjoen oman velkajarrun, lisäksi on painettava kaasua. Päämääränä on toimiva ja myös reuna-alueidensa asukkaista huolehtiva kaupunki. Talousarvio tehdään asukkaita varten, ja numeroiden takana on ihmisiä, Kattelus-Kilpeläinen perusteli.
Selvimmin tyytyväisyytensä ilmaisi perussuomalaisten Erkki Valtamäki. Hän piti talousarviota 25-vuotisen valtuustouransa parhaimpana. Valtavista säästöistä huolimatta talousarvioon saatu mahdutetuksi kaikki, mitä ensi vuonna tarvitaan.
Vihreiden Laura Ala-Kokon mukaan on erityisen tärkeää, että vahvistunut talous perustuu rakenteiden kehittämistyöhön.
Kun talous saadaan vielä vakaammalle perustalle, kaupunki voi entistä paremmin kehittää palveluja ja ratkaisuja, joita tarvitaan väestörakenteen muuttuessa. Lapsia on entistä vähemmän, iäkkäitä ihmisiä yhä enemmän. Ala-Kokon mukaan tämä muutos on pakko ottaa huomioon.
Vasemmistoliiton Antti Knuuttila kehui, että oli oikea ratkaisu olla korottamatta veroja aikana, jolloin keskituloisenkin tili hupenee välttämättömiin elinkustannuksiin.
Talousarvio on kohtuullisen hyvä, Knuuttila luonnehti. Ilmaiseksi se ei tullut, sillä siihen on tarvittu sopeutuksia ja palveluiden karsimista.
Kaupunkia haastava vähenevä oppilasmäärä tarkoittaa myös pieneneviä valtionosuuksia, Knuuttila muistutti. Väestö kuitenkin kasvaa, joten myös uusiin tarpeisiin pitää investoida. Sitä helpottaa pienenevä velkamäärä.
Ajankohtaista
Kalluppi
luetuimmat
uusimmat
Mielipide
A-
A+
Ylistaron yleisurheilukentän radan ja suorituspaikkojen pinnoitus on yksi Seinäjoen kaupungin talousarviohankkeista ensi vuonna.
Elina Koski
Seinäjoki pärjää, kun uskallamme paljon, mutta emme mitä hyvänsä.
Pasi Kivisaari
Elina Koski
SEINÄJOKI Seinäjoen kaupunginvaltuusto oli tyytyväinen ensi vuoden talousarvioesitykseen.
Tulos on 5,1 miljoonaa euroa ylijäämäinen, veroprosentteja ei nosteta ja lainataakka kevenee ensi vuoden aikana noin 5 miljoonaa euroa. Investointeihinsa kaupunki käyttää suunnilleen 33 miljoonaa euroa. Investoinnit keskittyvät päiväkoteihin ja kouluihin.
Ainut muutosesitys tehtiin kesäsiirtolan remonttiin esitettyjen määrärahojen poistamiseksi talousarviosta ja -suunnitelmasta. Aki Ruotsalan (kd.) esittämä ja Kati Nummensalon (kd.) kannattama esitys hävisi äänestyksen 41–10.
Kaupunki kunnostaa Kessulana tunnettua kesäsiirtolaa ensi vuonna 150 000 eurolla. Vuonna 2028 kunnostustyöhön tarvittaisiin vielä 200 000 euroa.
Kaupunginhallitus oli lisännyt talousarvioesitykseen 200 000 euroa purkuhankkeisiin, mikä mahdollistaa kantakaupungin Kärjen koulun purun. Tyhjilleen jääneet rakennukset houkuttelevat ilkivaltaan, joten valtuustosalissa pidettiin lisärahaa hyvänä asiana.
Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pasi Kivisaari (kesk.) totesi, että rakenteellinen sopeutusohjelma kaartaa loppusuoralle. Talousarvio pitää kaupungin liikkeessä, ja samalla vahvistetaan taloutta.
Tulojen ja menojen tasapainoa on Kivisaaren mukaan edelleen parannettava.
Yritysten investoinnit ja datakeskus avaavat Seinäjoelle merkittäviä mahdollisuuksia, mutta elinvoimaa rakennetaan myös kulttuurilla ja liikunnalla.
– Seinäjoki pärjää, kun uskallamme paljon, mutta emme mitä hyvänsä.
Ryhmäpuheissa oli yhteinen sävel.
Keskustan Johannes Karhun mukaan talous on saatu oikeille jengoille ja välttämättömät rakenteelliset sopeutukset etenevät määrätietoisesti. Investoinnit tukevat kasvua, perheitä ja yrityksiä. Seinäjoen kasvu on hallittua ja yhteisöllistä.
Investointeja pitää asettaa tärkeysjärjestykseen niiden vaikuttavuuden mukaan, ja päätöksenteon ytimessä on pidettävä elinvoima ja yritysten menestys.
Kokoomuksen Jesse Luhtalan mielestä talousarviosta huomaa, että vastuu on tunnistettu jokaisen pöydän ääressä. Talousarviossa näkyy myös se, että veroruuvia on aiemmin kiristetty. Tulos ei siis ole syntynyt pelkästään säästäen.
Luhtala toivoi sopeutusten opettamasta kustannustietoisuudesta pysyvää toimintatapaa. Talouskuria on oltava myös tulevaisuudessa. Kasvavan kaupungin pitää investoida, mutta siihen tarvitaan vahvaa tulosta, jotta velkamäärä pysyy aisoissa.
Varhaiskasvatuksen ja koulutuksen, ydintehtävien, laatua on kehitettävä, mutta samanaikaisesti palveluverkkoa joudutaan sopeuttamaan vähenevän lapsimäärän mukaiseksi.
Luhtala uskoi, että kaupunki voi joutua vielä reivaamaan näkemyksiään, sillä valtion säästöt heijastuvat kuntiin.
Talousarvio turvaa palvelut ja antaa mahdollisuuden kehittää kaupunkia kestävästi. Talous on vakaalla pohjalla, sosiaalidemokraattien Eetu Lehtola arvioi.
Lehtolan mukaan Seinäjoen lukio on seuraava suuri investointi uimahallin valmistuttua. Kaupungin on selvitettävä, voidaanko lukio rakentaa lähellä Framia. Se mahdollistaisi yhteistyön ammattikorkeakoulun kanssa. Myös vapautuvien korkeakoulutilojen soveltuvuus lukio-opetukseen on selvitettävä.
Lehtola kiirehti huolehtimaan siitä, että kaupungissa on riittävästi vuokra-asuntoja. Niitä tarvitaan, sillä datakeskuksen vuoksi kaupunki kansainvälistyy.
Ylistarolainen Piia Kattelus-Kilpeläinen piti kristillisdemokraattien ryhmäpuheen. Hän muistutti, että Seinäjoen kasvua rakennetaan elinvoimalla ja työllä. Siihen tarvitaan menestyviä yrityksiä.
Erityisen tärkeänä arvona ryhmälleen Kattelus-Kilpeläinen piti vastuullisuutta. Talous on vastuuta, mutta vastuu tarkoittaa myös huolenpitoa ihmisistä, jotka tarvitsevat yhteiskunnan apua.
Rakenteita ja toimintatapoja on uskallettava uudistaa, mutta rakenteellisen sopeutuksen, Seinäjoen oman velkajarrun, lisäksi on painettava kaasua. Päämääränä on toimiva ja myös reuna-alueidensa asukkaista huolehtiva kaupunki. Talousarvio tehdään asukkaita varten, ja numeroiden takana on ihmisiä, Kattelus-Kilpeläinen perusteli.
Selvimmin tyytyväisyytensä ilmaisi perussuomalaisten Erkki Valtamäki. Hän piti talousarviota 25-vuotisen valtuustouransa parhaimpana. Valtavista säästöistä huolimatta talousarvioon saatu mahdutetuksi kaikki, mitä ensi vuonna tarvitaan.
Vihreiden Laura Ala-Kokon mukaan on erityisen tärkeää, että vahvistunut talous perustuu rakenteiden kehittämistyöhön.
Kun talous saadaan vielä vakaammalle perustalle, kaupunki voi entistä paremmin kehittää palveluja ja ratkaisuja, joita tarvitaan väestörakenteen muuttuessa. Lapsia on entistä vähemmän, iäkkäitä ihmisiä yhä enemmän. Ala-Kokon mukaan tämä muutos on pakko ottaa huomioon.
Vasemmistoliiton Antti Knuuttila kehui, että oli oikea ratkaisu olla korottamatta veroja aikana, jolloin keskituloisenkin tili hupenee välttämättömiin elinkustannuksiin.
Talousarvio on kohtuullisen hyvä, Knuuttila luonnehti. Ilmaiseksi se ei tullut, sillä siihen on tarvittu sopeutuksia ja palveluiden karsimista.
Kaupunkia haastava vähenevä oppilasmäärä tarkoittaa myös pieneneviä valtionosuuksia, Knuuttila muistutti. Väestö kuitenkin kasvaa, joten myös uusiin tarpeisiin pitää investoida. Sitä helpottaa pienenevä velkamäärä.
luetuimmat
uusimmat
Mielipide
Kuvagalleria